Maailman onnellisin maa – Rölli-sauna, kerrostalopihan kukkaparatiisi ja 10 muuta asiaa, joilta suomalainen onni näyttää

Maailman onnellisuusraportti pani 143 maata taas järjestykseen, ja kahdeksatta kertaa peräkkäin Suomi nousi ykkössijalle maailman onnellisimmaksi maaksi.

Sijoitus perustuu kyselyyn, jossa vastaajat arvioivat omaa elämänlaatuaan asteikolla nollasta kymmeneen. Kunkin maan vastauksista laskettiin kolmen vuoden keskiarvo, ja sen perusteella muodostui maiden järjestys. Lisäksi tutkijat analysoivat maiden välisiä eroja hyvinvointiin liittyvien tekijöiden, kuten bruttokansantuotteen, terveyden, vapauden ja sosiaalisen tuen kautta.

Onnea siis, Suomi! Saavutuksen kunniaksi Kotona -toimitus keräsi 12 esimerkkiä siitä, millaista on suomalainen onni.

1. Teemme saunan mistä vain (kuten jäästä, trampoliinista tai viskitynnyristä).

Suomalaisesta onnesta ei tietenkään voi puhua puhumatta saunasta. Ja saunanhan tämä kansa tekee mihin vain, milloin vain ja mistä vain. Kurkista vaikkapa jääsaunaan, trampoliinisaunaan ja telttasaunaan.

2. Talvella saamme pulahtaa avantoon. Tai arkkupakastinavantoon.

Saunan jälkeen mennään tietysti uimaan, olipa sitten heinä- tai helmikuu. Ja miten näppärää, jos muulloinkin kuin sulan veden aikaan pääsee pulahtamaan heti, kun mieliteko iskee – kuten Mari, jonka arkkupakastimella tuunattu avanto ei kannen ansiosta jäädy umpeen.

3. Ja kesällä nyt varsinkin kylvemme.

Meressä, järvessä, lammessa, joessa, uima-altaassa, paljussa, poreammeessa. Ja kylpyammeista tehdyssä pihakylpylässä sekä maitotankista rakennetussa paljussa.

4. Eli: Vaikka kesä kiitää hetkessä ohi ja talvi on pitkä ja pimeä, osaamme ottaa molemmista kaiken irti.

Koulussa opetetaan, että Suomessa on neljä vuodenaikaa. Oikeasti niitä on kaksi: valoisa mutta hetkessä ohi kiitävä kesä (Grillataan! Mennään piknikille! Laajennetaan terassia! Istutetaan perunoita ja nyhdetään perunamaasta vuohenputkea! Poimitaan mustikoita mustikkapiirakkaan ja haetaan torilta mansikoita mansikkakakkuun!) sekä pitkä, pimeä marraskuu, jota talveksikin kutsutaan (Saako nyt vaan olla?).

5. Rakastamme suomalaista muotoilua. Niin paljon, että tatuoimme sitä käsivarsiimme ja saamme raivarin, kun astiafirma uudistaa logonsa.

Me suomalaiset elämme maailmanluokan muotoilun ympäröiminä mutta jotenkin hassusti usein unohdamme sen. Sitten toisaalta on ihmisiä, kuten Jani, joka osti vapaa-ajankodin Alvar Aallon suunnittelemalta asuinalueelta ja sisusti sen Alvar Aallon muotoilulla. Ja Pertti, joka vaalii yli sataa Artek-jakkaraansa. Muutkin meistä löysivät sisäisen Suomi-designfaninsa viimeistään siinä vaiheessa, kun rakastamamme Iittala poisti logotarran astioistaan.

6. Jumppaamme, juoksemme ja piilotamme yllätyksiä bussipysäkille – kaikkea tietysti villasukat jalassamme.

Suomi on villasukkakansa. Vai missä muualla opetetaan koulussa kantapään neulominen, harrastetaan villasukkajumppaa ja villasukkahierontaa, kisaillaan villasukkajuoksussa, neulotaan omat sukkalahjat asunnottomille, työkavereille ja häävieraille ja piilotetaan niitä tuntemattomien iloksi bussipysäkille ja puistonpenkille? Ai niin – ja neulotaan villasukan näköisiä kirjanmerkkejä ja pikkiriikkisiä villasukkakuusenkoristeita?

7. Ja kun ne sukat joskus menevät puhki, parsimme ne tai koristelemme ilmapalloilla.

Suomalainen ymmärtää, että vaatteiden korjaaminen voi itse asiassa olla luksusta: ”Sitä voi tehdä vain, jos on riittävästi aikaa”, perustelee Niko, joka paikkaa rikki menneet vaatteensa mahdollisimman näyttävästi.

Kun villasukkien neulominen kyllästyttää, teemme vaihteeksi pyllyttimen (tai tissittimen).

8. Istutamme pihaan tuija-aidan, joka (toivottavasti) ei läpäise naapurin katsetta.

Suomalaiselle on luontevaa ajaa yhden päivän aikana 600 kilometriä edestakaisin lusimaan sukujuhlat nurkassa hipihiljaa istuen. Eikä kukaan oudoksu tai varsinkaan pahastu. Ihan parasta tietysti on, jos voi vetäytyä erämökkiin Lappiin omassa tai korkeintaan oman perheen seurassa.

9. Ja sitten raivaamme yhdessä kerrostalopihasta kukkaparatiisin ja perustamme yksinhuoltajien kommuunin.

Mutta sitten kun suomalainen lyö viisaan päänsä yhteen toisen suomalaisen kanssa, syntyy vaikka ja mitä mieletöntä. Ystäväporukan hullun päähänpiston seurauksena voi vaikka remontoida vanhasta tuberkuloosiparantolasta linnamaisen kodin koko porukalle. Tai sitten voi perustaa kommuunin yksinhuoltajaperheille. Tai jos ei nyt sentään yhteen halua muuttaa, voi muutaman naapurin kesken raivata tylsästä kerrostalopihasta värikkään kukkatarhan – siis mummojen puuhamaan, kuten Anja sanoo.

10. Kasvamme koulun kanaviillokilla ja hernekeitolla ja metsästämme vimmaisesti päiväkodin legendaarisen porkkanakeiton reseptiä.

Me suomalaiset olemme ylpeitä siitä, että meillä on ilmainen kouluruoka ja päiväkotiruoka. Sukupolvia yhdistävää muisteltavaa riittää niin kanaviillokissa, pinaattiletuissa kuin hernarissakin. Joskus käy niin, että kotiruoka ei lasten mielestä vedä ollenkaan vertoja koulun tai päiväkodin pöperöille. (Psst! Täältä löydät Espoon päiväkotien legendaarisen porkkanakeiton reseptin.)

11. Ulkoista koreutta tärkeämpää suomalaiselle on sisäinen kauneus (vai mössömäinen rakenne? Rakastammehan maksalaatikkoa ja mämmiä).

Herkkumme – salmiakki, laku ja mämmi – ovat yhtä mustia kuin maisema marraskuun yössä. Mutta suomalainen tietää, ettei ulkonäön kannata antaa hämätä.

12. Keitetäänpä vielä kahvit.

Keittiössä poriseva kahvinkeitin on suomalaista ääni- ja sielunmaisemaa syvimmillään. ”Suomen kielessä ei ole täydempää lausetta kuin 'Keitetäänpä kahvit'”, tiivistää Antti Holma. Otatko maitoa tai sokeria?

Päivitetty 20.3.2025 klo 9:00: Onnellisuusraportin tulokset muokattu vuoden 2025 tuloksien mukaisesti, joissa Suomi nimettiin kahdeksatta vuotta peräkkäin maailman onnellisimmaksi maaksi. Juttu julkaistu alunperin 22.3.2024.