Meidän Mökki

Kuin maahisten maailmasta! Rölli-savusauna maastoutuu täydellisesti metsämaisemaan ja saa mielikuvituksen liitoon

Kuin maahisten maailmasta! Rölli-savusauna maastoutuu täydellisesti metsämaisemaan ja saa mielikuvituksen liitoon
Savulla saateltu, lempeillä lämmöillä lepytelty – ikiaikainen saunatunnelma syntyy kahden suuren puun sylissä. Keski-Suomessa sijaitsevan, vuonna 2016 valmistuneen savusaunan kanssa samassa pihapiirissä savustuvat myös saunaeväät.
Julkaistu: 7.1.2021

Kun pakkanen alkaa kiristyä, on tunnelma pellonreunaan piiloutuvassa saunassa parhaimmillaan. Karvalakkiin sonnustautunut saunan rakentaja heittää rennosti puita pesään ja asettaa lohen sille kuuluvaan omaan savusaunaan.

Aurinko putoaa pakkastaivaalta nopeasti pellon taakse, ja tienoo muuttuu mystisen hämäräksi. Valoa maisemaan tuovat vain lyhdyt poluilla ja kivistä muuratun tulisijan valkeat.

Ennen tällä paikalla oli vanha savusauna, joka ei enää oikein kutsunut lauteilleen. Pariskunta haaveili saunasta kauan ja päätti rakentaa sen puretun vanhan saunan tilalle. Kantavana ajatuksena oli, että sauna maastoutuisi hyvin luontoon ja uppoaisi ikään kuin näkymättömiin.

Savustamon alakerran kivet on kerätty läheiseltä pellolta. Malli muotoutui muurarin muuratessa rakennelmaa ylöspäin.
Savusauna lämpiää useimmin talven pakkasilla, kalojen savustamo taas melkein jokaisena viikonloppuna.

Saunan molemmin puolin nousevat jykevät puunrungot, jotka on kuorittu taidokkaasti. Omistajat kutsuvat saunaansa Rölli-saunaksi – siitä, onko se sellainen, ei ole epäilystäkään. Niin hyvin se katoaa ympäröivään maisemaan. Silti saunassa on piilossa myös jotain hyvin modernia.

– Savusaunoillahan on usein yksi yhdistävä tekijä. Ne tahtovat syttyä palamaan ainakin kerran. Jotkin palavat sitten kokonaan. Tätä savusaunaa on vaikea polttaa, sillä sen runko on betonista, mökki-isäntä sanoo.

– Saunan betoniosat on valettu käytännössä maan alle. Sisäosat on vuorattu tuppilaudalla, joten tunnelma on aivan kuten hirsisissä savusaunoissa, rakentaja kertoo.

Pariskunta haaveili saunasta kauan ja päätti rakentaa sen puretun vanhan saunan tilalle.
Savusauna on saanut alkunsa pariskunnan yhteisistä ajatuksista. Ideoita sen rakentamiseen on löytynyt myös yhteisiltä lomamatkoilta.
Saunatulta vartioidessa syödään saunaeväät. Ne on katettu rouheasti puualustalle.

Rakennusurakka kesti vuoden. Siihen mahtuivat saunan paikan maansiirtotyöt, rungon valaminen, runkopuiden pystyyn nostaminen, turvekaton rakentaminen ja viimeistelytyöt. Haasteita toteuttamisessa oli monta, mutta palamaton savusaunaratkaisu on osoittautunut vaivan arvoiseksi.

– Toki apuna oli koneita maansiirtotöissäkin. Silti hommia jäi lapiomiehelle ja hieman muuhunkin, saunaisäntä sanoo.

Saunan lämmittäminen ei onnistu hätäilemällä. Ensimmäisenä saunapäivänä siihen saa varata vähintään viisi tuntia. Pakkasen kiristyessä lämmittäminen voi kestää kokonaisen työpäivän verran. Seuraavana päivänä lämmittäjä pääsee jo vähemmällä, ja saunomaan pääsee jopa kahdessa tunnissa. Puita kuluu kärryllinen jos toinenkin.

Savustamossa valmistuu kalan lisäksi lihaa. Silloin ritilän päälle nostetaan uunipelti.
Tätä savusaunaa on vaikea polttaa, isäntä sanoo.

Saunaisännän suunnittelema ja toteuttama kiuas sytytetään ulkopuolelta. Itse kiuas on rakennettu navetan perustuskivistä.

– Saunan kiukaan pesä toimii samalla tunnelmatulena lämmittäjille. Savusaunassahan ei lämmitetä saunan seiniä vaan kiukaan kiviä, suunnittelija sanoo.

– Kiukaan tulta voi katsella pakkasasteista ja välihousukerroksista riippuen tunninkin. Saunaeväät voi nauttia ihailemalla pakkastaivaan tähtiä, mökkiemäntä tunnelmoi.

Rölli-saunaksi kutsuttu savusauna maastoutuu täydellisesti maisemaan. Vain ovenraosta karkaava savu kielii saunan lämmityksestä.

Ennen saunan lämmitystä avataan tuuletusräppänä. Kiukaan syttyessä ovi saa jäädä raolleen, ja puita lisätään aina pesällisen vaipuessa. Tuhkien poistamisen jälkeen heitellään häkälöylyt ja odotellaan savun hälvenemistä.

Jokaiselle saunojalle on oma laudeliina, jolla vältetään nokeentuminen lauteilla.

– Ohuesta vanerista tehdyt pefletit säilytetään saunan ulkopuolella. Saunasta vilvoittelemaan lähtevä ottaa oman alustan mukaansa ja istuu lämpimästi sen päällä vilvoituspenkillä, emäntä vinkkaa.

Kahteentoista neliöön mahtuu kaikki tarpeellinen, lauteet ja kiuas. Vesi saunalle tulee vesijohtoa pitkin.
Valaistuskin myötäilee tunnelmaa. Saunaisäntä on asentanut kohdevalot valaisemaan suuria mäntyjä.

Saunan lämmittäjä valmistelee oman savusaunansa myös lohelle. Pihapiirin savustamossa on valmistettu myös muikkuja ja possunniskaa. Savustamo on tehty saaristolaismallin mukaisesti: alaosa on muurattu luonnonkivistä, ja sisällä on tulitiilestä tehty tulipesä. Yläosan savumökki on rakennettu kevythirrestä.

– Saaristolaismalli lämpenee savusaunan tapaan. Ensin lämmitetään kiuas, joka nostaa savun puuosaan kaloja varten, savustaja kertoo.

– Valmistettava kala on aina kuiva ennen savuun laittamista, silloin se savustuu. Lohi saa kylkeensä makean chilikastikkeen tai aurajuustoa, apukokki lisää.

Kiuas lämmitetään ulkoa. Tulta voi katsella pakkasasteista ja välihousukerroksista riippuen tunninkin.

Lauteille noustaan ilman viisareita. Pehmeä, pitkä löyly ei tarvitse mittaria. Valontuojana ovat vain tallilyhty ja muutama tuikkukynttilä. Lauteilla vallitsee täydellinen hiljaisuus. Äänen rikkoo vain kiristyvän pakkasen ääni läheisen metsän puissa.

Ikiaikaisen savusaunan tunnelma on saavutettu. Lumisen saunapolun vartta valaisevat taivaalle sytytetyt tähdet.

2 kommenttia