Sauna

Syntisaunaksi ristitty sauna syntyi kellarin paikalle. Maaseinien ansiosta löylyt ovat kosteat, ja lämpö pysyy tasaisena kovemmillakin pakkasilla, Jukka Hiltunen kertoo.

Pieteetillä toteutettu piharakennus on Rautalinin perheen vanhan hirsitalon rustiikkinen pikkusisar.

Katja Lintulan ja Erkki Päkkilän harmaantunut hirsisauna näyttää siltä, kuin se olisi aina nököttänyt 1800-luvun mökin pihapiirissä Kristiinankaupungin kalliolla. Oikeasti siinä ovat vanhaa vain ovet, ikkunat ja lattialankut.

Tuusulalaiset Tanja ja Tomi Teikko rakensivat saunan omakotitalonsa pihaan, golfkentän reunaan. Selkeälinjaisessa rakennuksessa on iso löylyhuone, saunan ulkopuolelta täytettävä kiuas ja maisemahuone rentoutumiseen.

Katja ja Reijo Lagerlundin saunassa on metsästä löytynyt ovenkahva ja itse tehdyt ikkunat. Kymmenet myrskylyhdyt ja aurinkosähkö valaisevat kierrätystarpeista syntynyttä rakennusta.

Johanna ja Teemu rakensivat rähjääntyneen autokatoksen tilalle haaveiden saunamökin, jonka terassilta avautuu pohjalainen peltomaisema. Sitä voisi katsella ikuisuuden.

Saunaillan tunnelma kohoaa asteella, kun kohennat pukutilan viihtyisyyttä keveillä puukalusteilla, rottinkikoreilla ja värikkäillä tekstiileillä. Luontoa henkivät materiaalit sopivat kesäsaunaan.

1970-luvulla rakennetun talon sauna sai kevyessä pintaremontissa vaalentavan käsittelyn. Tunkkainen ilme raikastui pienellä rahalla ja vaivalla. Mattamustat yksityiskohdat viimeistelivät perinteisen saunan tähän päivään.

Kun tuusulalaiset Ninni ja Esa hankkivat mökin, he eivät ensin edes harkinneet pihassa nököttäneen röttelösaunan kunnostamista. Mieli kuitenkin muuttui, ja niin hurmaavasti harmaantuneesta saunasta tuli mökkipihan ehdoton helmi.

Karun röpelöinen hirsi on pääroolissa Ojaloiden saunamökillä. Piilukirveellä veistetty rakennus tehtiin tuulen kaatamista puista ja rakennustyömaiden ylijäämämateriaaleista. Saunaprojektissa oli mukana Ojalan suvun miehiä kolmessa sukupolvessa.