Vaikka kesän vihreys nukkuu lumipatjan alla, puutarhakauden ei tarvitse olla ohi. Kauralyhteet, punaposkiset omenat ja juuri oikean sävyiset tunnelmavalot pukevat vaasalaisen puutarhaharrastajan Anni Kiviniemen pihan jouluun.

Kukkakauppias Heidi Saarinen yhdistelee luonnonläheisiin joulukukka-asetelmiinsa kierrätystavaraa ja metsän antimia. Hän vinkkaa katsomaan kotona kaappeihin uusin silmin, sillä usein niiden kätköistä löytyy kauniita astioita, joihin asetelmat tai sidontatyöt voi tehdä.

Joulukuusi kotiin kannettuna ja juhlavaksi koristeltuna on rakastetuimpia jouluperinteitämme. Metsäkuusi on monelle se ainoa ja oikea joulupuu, mutta mitä jos tänä vuonna koristelisit hopeanhohtoisen serbiankuusen tai vaikkapa hurmaavalta tuoksuvan siperianpihdan? Poimi jutun lopusta vinkit, joiden avulla tunnistat hyvän joulupuun!

Mikä on uusimman lehden paras juttu? Vastaa ja voita Orthexin ruukkusetti.

Vehreät ja viehkeät viherkasvit sopivat myös maljakkoon! Poimi uudenlaiset ideat viherkasvien käyttöön sisustuksessa ja loihdi trendikkäitä asetelmia arjen ja juhlien iloksi.

Norrgårdin tila Kirkkonummella on kuulunut Chatarinan puolison Kim Lindholmin suvulle 1930-luvulta lähtien. Erilaisten kokeilujen jälkeen Chatarina on löytänyt suurelle tontille sopivan puutarhatyylin.

Kultapalmu on suuren kokonsa puolesta todellinen silmänilo, ja lisäksi se puhdistaa tehokkaasti huoneilmaa. Poimi selkeät ohjeet, joilla opit hoitamaan kultapalmua oikein ja saat sen kukoistamaan!

Ville Salmi ihastui jo lapsena enonsa eksoottiselta tuntuviin viiniköynnöksiin. Nykyään hänen viinitarhansa lajikkeista riittää satoa myös omien viinien valmistukseen. Suomeen soveltuvat viininviljelyoppinsa hän on opetellut kantapään kautta.

Keijunkukat ovat kauniita jo varhain keväällä ja koristavat penkkejä myöhään syksyyn saakka. Luo erivärisillä lajikkeilla upeita kukkapenkkejä helposti tai istuta keijunkukka pihalle ruukkuun. Kurkkaa vinkit keijunkukan hoitoon ja tutustu erilaisiin lajikkeisiin.

Yhteisöpuutarha Helsingin Hermannissa sai alkunsa, kun joukko kaupunkiviljelyaktiiveja päätti valjastaa heinikoituneen joutomaan viljelykäyttöön. Nykyisin parikymmentä kaupunkilaisperhettä saa yhteisestä puutarhastaan tuoretta satoa.