”Saunassa rentoutuu kroppa ja korvien väli” – Suomalaiset todella rakastavat saunaa, eikä ihme!
Suomessa on yli 2,4 miljoonaa saunaa, ja niitä toden totta on kaikkialla: kodeissa, kerrostalojen vinteillä, peräkärryissä, maailmanpyörän vaunussa. Meillä on saunahatut, saunakahvit, saUnajooga, saunalenkki ja lenkkisauna. Selvitimme, mistä rakkautemme saunaan kumpuaa.
Kun suomalainen menee saunaan, hän ei mene vain peseytymään tai lämmittelemään. Sauna on paikka, jossa nostetaan jalat ylös ja lasketaan syke alas. Saunassa saa vain olla hiljaa, tai sitten käydä kaikkein vakavimmat keskustelut.
Olisi rienausta kutsua saunaa pelkäksi pesutilaksi. Sehän on meille sydämen maisemaa! Mutta miksi sauna on meille niin tärkeä, liki osa identiteettiä?
”On arveltu, että ehkä sauna sopii suomalaiselle luonteenlaadulle – tai sitten se luo suomalaista luonteenlaatua. Että oliko ensin muna vai kana”, sanoo Turun yliopiston yliopistonlehtori Laura Seesmeri.
Seesmeri on tutkinut suomalaisten saunakokemuksia. Niissä sauna liitetään sellaisiin asioihin kuin vähäeleisyys, luonnonläheisyys, hiljaisuus ja pieni sisäänpäinkääntyneisyys. Aika samoja piirteitä löytyy myös monesta suomalaisesta.
Seesmeri näkee, että sauna tarjoaa meille siteen luontoon: vaikka suomalainen saunoisi betoniviidakon kerrostalosaunassa, hän huomaa miten linnut laulavat ikkunan takana. Sauna on myös side menneisyyteen.
”Suomalaiset kasvavat pienestä pitäen saunomiseen. Pystymme jakamaan aika samanlaiset saunamuistot ja -kokemukset. Saunan kautta tunnemme olevamme osa perinteiden ketjua.”
Kiuas kuumenee joka toisessa kodissa
- Vähän yli puolessa suomalaisista kodeista on sauna: asuntoja on kolmisen miljoonaa, huoneistokohtaisia saunoja noin 1,8 miljoonaa.
- Kaikkiaan Suomessa on arviolta yli 2,4 miljoonaa saunaa. Se tarkoittaa yhtä saunaa 2–3 suomalaista kohti.
- Ja niitä saunoja myös käytetään! Itä-Suomen yliopiston ja Saunalogia-saunasivuston tutkimuksen mukaan meistä lähes 60 prosenttia hakee hien pintaa saunassa vähintään kerran viikossa. Joka kolmas kylpee ainakin kahdesti viikossa, viisi prosenttia neljästi.
- Miehet saunovat vähän naisia ahkerammin.
Lähteet: Tilastokeskus & Saunalogia
Sauna muuttuu – ja ei muutu
Sauna on aikojen muuttuessa pysynyt suomalaisen yhteiskunnan ja arjen mukana, pohtii Suomen Saunaseuran toiminnanjohtaja Janne Koskenniemi saunan suosiota.
Aikoinaan kun tölli pystytettiin, siihen rakennettiin heti sauna. Siellä synnyttiin ja pestiin vainajat. Suuren kaupungistumisen aikaan 1960–70-luvuilla eri yhteiskuntaluokat kohtasivat yleisissä saunoissa ilman statussymboleja. Nykyään saunassa puhdistaudutaan ennen kaikkea henkisesti.
”Sauna on yksi harvoista paikoista, joihin digilaitteet, pärisevät puhelimet ja deadlinet eivät tule mukaan. Sauna on arkipäivän luksusta, siellä ei ole kiirettä ja stressiä”, Koskennemi sanoo.
Sauna on säilynyt elävänä, koska sen sallitaan muuttua, Seesmeri sanoo. Mutta toisaalta sauna on tilana turvallisen muuttumaton paikka: useimmiten paneeliseinät ja lauteet, ei kirkuvia värejä tai kaakeliseiniä.
”Myös saunomisessa on aina tietyt peruselementit. Saunassa istutaan hiljakseen ja odotetaan, että hiki nousee pintaan. Vaikka kiuas lämpenisi millä energiamuodolla, löylyn heittämisestä kuuluu aina samanlainen ääni”, Seesmeri toteaa.
Suomessa sauna ei ole show
Sauna on suomalainen, tykkäämme julistaa.
Meillähän on saunoja kaikkialla: kodissa, kerrostalon vintillä, kuntosalilla, peräkärryssä, maailmanpyörän vaunussa.
On saunatavaraa ja -konsepteja: saunahattu, saunajooga, saunakahvit, lauantaisauna, saunalenkki, lenkkisauna.
Mutta sauna ei ole suomalaisten yksinoikeus. Länsinaapurissa saunotaan vähän kuten meilläkin. Balttien ja venäläisten saunomisinto lähentelee omaamme. Keski-Euroopassa hikoillaan kylpylöiden saunoissa, Lähi-idässä hammamin höyryissä.
Koskenniemestä on kuitenkin kolme asiaa, jotka ovat omaleimaisia suomalaiselle saunalle.
Alastomuus: on sitä toki muuallakin, esimerkiksi Saksassa ja Baltiassa, mutta Suomessa se on vielä tavallisempaa.
Tasa-arvo: meillä on vahva sekasaunomisen perinne.
Pelkistetty saunakokemus: Vaikkapa Saksassa on Aufguss-rituaali, jossa saunamestari ohjaa saunahetken ja heittää löylyt.
”Suomessa ei ole show’ta – on sauna ja kiuas, ja lauteilla olijat päättävät itse, millainen kokemus saunomisesta tulee”, Koskenniemi toteaa.
”Saunassa tunnen suomalaisuuteni luissani ja ytimissäni” – lukijat kertovat:
”Sauna merkitsee lepoa, rentoutta, lämpöä, turvaa, lohdutusta, puhtautta, esihistoriallista merkityksellisyyttä (saunominen on soluissani).” - Sirpa
”Perheeseen kuuluva iltarituaali, jota ilman uni ei tule.” - Katja
”Saunominen on suomalaisuutta. Vaikka en käy saunassa juuri ollenkaan, kun käyn, tunnen suomalaisuuteni luissa ja ytimissä.” - Pia
”Saunassa rentoutuu kroppa ja korvien väli. Siellä silmät avautuvat asioille, jotka mietityttävät, vaikkei niitä ajattelisikaan.” - Anna Liisa
”Vauvasta asti opittu mukava rauhoittuminen ja puhdistuminen. Ilman ei pärjää.” - Tiina
”Sauna on tasavertaisuutta. Tittelit ja ammatit jäävät pois.” - Maarit
”Saunomisen jälkeen on puhdistunut, hyvä ja rentoutunut olo. Koko keho saa ikään kuin huokaista.” - Rita
”Voi hetkeksi pysähtyä omien ajatusten ääreen tai parantaa maailmaa ystävän kanssa. Jos puolisolla on jotain puhuttavaa, hän kysyy: ’Lämmitetäänkö sauna?’” - Noora
”Usein saunassa keskustelemme loppuun yhteiset päätökset, kaikkien kuulumiset ja tietenkin päälle päätteeksi iloisimmat jutut. Saunomisen välissä käymme jäähdyttelemässä meressä tai terassilla, silloin on eniten tunne, että on elossa.” - Julia
Saunotko pian pellava-asussa?
Nyt suomalaisessa saunakulttuurissa trendaavat avanto ja savusauna, Koskenniemi sanoo. Sekä hän että Seesmeri toteavat, että julkiset saunat ja yhteisöllinen saunominen ovat nosteessa.
Niiden suosiota voi selittää kaksi asiaa, Seesmeri sanoo. Ensinnäkin yhteissaunomisella voidaan vähentää energiankulutusta. Toiseksi sauna nousi kaikkien huulille, kun se pääsi vuonna 2020 Unescon aineettoman perinnön luetteloon nimenomaan kaikkia yhdistävänä perinteenä.
Koskenniemi povaa, että tulevaisuudessa saunojen määrä – myös julkisten – kasvaa ja niiden laatu paranee.
”Kun sähkösaunat tulivat isosti koteihin, pääpaino oli ehkä niiden volyymissa ja laatu vähän laski. Meillä on sukupolvi, jonka mielikuva saunasta on tukalan kuuma ja kuiva koppi, jossa pää palaa ja varpaat jäätyvät. Nyt on taas alettu panostaa saunojen laatuun”, Koskenniemi sanoo.
Viime aikoina saunaa on moitittu vanhakantaiseksi, Seesmeri toteaa. Siellä ihmiset usein jaotellaan kahteen sukupuoleen, naiset ja miehet saunovat erikseen. Tosin avantouintiharrastuksen myötä sekasaunoissa usein istutaan uimapuvuissa.
”Joidenkin mielestä uimapuku saunassa on hirvittävä asia. Ehkä tämä ajatus pikku hiljaa muuttuu ja alastomuus vain unohdetaan, kun yhteissaunominen on nousussa. Tai ehkä sekasaunassa ollaan tulevaisuudessa pyyhkeet tai jokin pellava-asuste päällä?”
Saunomisen lyhyt historia
Saunan tyyppinen juttu on keksitty aikoinaan eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi antiikin Kreikan ja Rooman kylpylöissä lekoteltiin hikoilukylvyissä. Pohjois- ja Väli-Amerikan alkuperäiskansoilla oli omat hikimajansa.
Pohjolan pakkasissa jonkinlainen sauna oli elinehto. Suomesta on löydetty kivikaudelta peräisin olevia, telttasaunaan viittaavia rakennelmia. Niiden jälkeen tuli maasauna: kuoppa, jota lämmitettiin kivikasalla.
400–800-luvuilla noustiin maan päälle, ja nyt niin trendikäs savusauna sai alkunsa. Hormiton savupirtti oli yhtä aikaa koti ja sauna.
Nykysauna syntyi, kun katolle pistettiin piippu. Kunnolla se alkoi yleistyä vasta ennen sotia. Saunan kylkeen alkoi kasvaa pesuhuonetta ja pukuhuonetta.
Kun väki siirtyi maalta kaupunkeihin 1900-luvun alkupuolella, harvalla oli omaa saunaa. Nyt alettiin saunoa yhdessä, yleisissä saunoissa ja kerrostalojen talosaunoissa.
1970-luvulla sähkökiukaiden yleistymisen myötä saunoja alettiin pykätä vauhdilla kerros- ja rivitaloasuntoihin. Niiden ja uimahallien saunojen myötä yleisten saunojen suosio alkoi hiipua – kunnes ne taas viime vuosina ovat nousseet kovaksi jutuksi.
Lähteet: Satu Laatikainen: Saunan kansa & Anna-Kaarina Mäkisalo: Saunan henki
Jutun kuvissa esitellyt tiedot ja prosenttiosuudet sekä lukijoiden kommentit perustuvat saunakyselyyn Kotona-sivustolla. Kysely tehtiin syyskuussa 2025 ja vastaajia oli 250.
