Vimpan päälle! Jani viritteli mökilleen älyohjauksen, Markus saunalautan ja Mika loistovalaistuksen
Oma intohimo näkyy monen mökillä. Mika on panostanut valaistukseen, Markus on rakentanut saunalautan ja Jani ohjaa älymökkinsä asioita kännykkäsovelluksella.
”Ohjaan kymmeniä laitteita etänä”
Jani Vahvasen venematka Kemiönsaaren satamasta mökkisaareen kestää kymmenen minuuttia. Veneeseen astuessaan hän painaa sovelluksesta valmiiksi mökin valot päälle toivottamaan tulijat tervetulleiksi.
Syyspimeällä on hienoa saapua valaistuun saareen. Siitä tulee lämmin fiilis, ja talo näyttää kotoisan kutsuvalta. Arvostan tätä, sillä lapsuudenmökilläni piti aina etsiä taskulamppua kylmänkosteassa mökissä.
Olemme mökillä lähes kaikki viikonloput ja lomat jäiden lähdöstä jäiden tuloon. Haluamme, että siellä on lämmintä aina saapuessamme.
Olen erityisen innostunut energiankäytön etäohjauksesta. Puhelimessani on Wiser-älykotisovellus, jolla etäohjaan valaistuksen lisäksi ilmalämpöpumppuja ja märkätilojen lattialämmitystä. Kun emme ole mökillä, lasken lämmön 16–17 asteeseen, mökkikauden ulkopuolella 13 asteeseen. Kun olemme lähdössä mökille, kytken sovelluksella vesiboilerin päälle ja nostan sisälämpötilan noin 20 asteeseen.
Harrastan sähköntuotantoa aurinkopaneelien kanssa ihan rakkaudesta lajiin. Aurinkopaneelien asentamisen jälkeen vuotuinen sähkönkäyttömme puolittui, ja puolet vuodesta sähkölaskumme on lähellä nollaa.
Suosikkihifistelyäni on sähkön hinnan seuraaminen. Se on koukuttavaa! Yritän optimoida käytön verkkosähkön ja aurinkopaneelien tuoton kanssa. Automaattisesti käytetään ensin omaa tuotantoa, ja verkkosähkö kytkeytyy päälle vasta, jos omaa sähköä ei ole. Jos aurinkosähkön tuotto ylittää oman tarpeen, pidän kesällä ilmastointia kovemmalla ja myyn ylijäämäsähkön energiayhtiölle.
Mökillä on noin 60 älykotisovellukseen liitettyä laitetta tai anturia: esimerkiksi kuumavesivaraaja, vesivuotovahteja, palohälyttimiä, valaistuksen ja pistorasioiden ohjausta, ovisensoreita ja valvontakameroita. Tekniikkaa on paljon, mutta se ei näy ulospäin. Porukka jaksaa nauraa olohuoneen rakenteisiin piilotetulle tv-hissille, joka nousee nappia painamalla ylös. Minusta telkkari seinällä ei sovi perinteisen saaristomökin tyyliin.
Ulko-ovissa on älykotisovellukseen liitetty tunnistin, joilla ohjaan eri laitteita. Jos haluaisin tunnelmallisen jalkavalaisimen syttyvän, kun avaan ulko-oven, voisin ohjata sen niin. Voisin ajastaa valmiiksi ladatun kahvinkeittimen käynnistymään tiettynä kellonaikana.
Valvontakameroista on valtavasti iloa talvisaikaan, kun emme mökkeile. Seuraamme päivittäin vaimoni Hannen kanssa mökin kuistilla kulkevia eläimiä. Enimmäkseen siellä on kettuja ja peuroja, mutta olemme nähneet ilveksenkin.
Moni voi vierastaa älytekniikkaa, mutta omat kokemukseni ovat hyviä. Älykotisovellus toimii ilman häiriöitä, ja ilmalämpöpumput imuroin pari kertaa vuodessa. Sanotaan, että ilmalämpöpumppu ei saisi olla ainoa lämmitystapa, koska ne voivat hajota. Siksi minulla on talvella varalta irtonaisia öljypattereita.
”Saunalautasta tykkäävät kaikki”
Vantaalainen Markus Heiman mökkeilee läpi vuoden Puumalassa. Kesällä päivän kruunaa löylyttely omalla lauttasaunalla. Markus ajaa lautan usein paikkaan, jossa voi katsella auringonlaskua.
Saunominen mökillä on minulle tärkeä rituaali, joka huuhtoo viikon stressin. Oikein odotan kipakoita löylyjä ja pulahtamista Saimaassa – silloin olo on lähes jumalallinen ja rentoudun täysin.
Rakensimme mökin vuonna 2005 ja rantasaunan vuonna 2012. Kun näin mökkimessuilla lauttasaunan, innostuin rakentamaan sellaisen vuonna 2017. Kyllästetystä puusta rakennettu runko lepää 18 ponttonin varassa.
Kun lautta oli valmistunut, totesin, että eihän sen päälle tarvitse saunaa rakentaa, vaan telttasauna riittää mainiosti. Siihen mahtuu hyvin neljä saunojaa, mutta on meitä siellä kuusikin joskus ollut. Löylyt ovat mukavan kosteat ja happipitoiset, koska teltta on alhaalta vähän auki. Jos tuuli nousee, voin laittaa lautan ankkuriin, mutta yleensä se kelluu vapaasti.
Saunominen järvenselällä on uskomattoman hieno elämys. Saimaan pinta väreilee ja veden liplatus keinuttaa kevyesti ponttonia. Kiukaasta kuuluu rätinää. Monesti olen ajanut lautan paikkaan, jossa voi nauttia auringonlaskusta. Usein olemme omassa lahdessa lähellä saarta, jota kutsumme norppasaareksi.
Vaimoni Jaana voi laittaa lautalle lyhtyjä, ja saunomme ja uimme kaikessa rauhassa. Usein Jaana ottaa koivunoksan tai yrttipenkistä oreganokimpun tuomaan tuoksua. Joskus paistamme makkaraa kiukaalla.
Erityisen hienoa on pakata telttasauna veneeseen ja ajaa johonkin saareen saunomaan. Pystytämme teltan aina hiekkarannalle. Polttopuut ja kiuaskivet otamme mukaan.
”Lautasta on iloa myös kalastamisessa.”Markus Heiman
Saunalautta on mieluinen myös vieraille. Siitä tykkäävät sukulaiset ja tuttavat iästä riippumatta. Siskoni lapset ovat haltioissaan, kun saavat hypätä suoraan saunasta uimaan.
Lautasta on iloa myös kalastamisessa. Sen päällä voi seisoa virvelöimässä, ja tilaa on paljon enemmän kuin veneessä.
Olemme vaimoni kanssa paljon mökillä läpi vuoden, sillä teemme siellä etätöitä. Aikuiset lapsetkin käyvät siellä. Perille tultuamme laitamme ensimmäisenä paljun ja saunan lämpenemään. Meillä on lähes oma spa siinä rannalla.
Mökkispamme täydentyy pian Jaanan toivomalla avannolla. Täytyy hankkia avantopumppu pitämään se sulana.
”Panostin huolelliseen suunnitteluun”
Mika Vehmas on pistänyt paukkuja Pyhtään-huvilansa valaistukseen. Merimaisemaa ei ole pilattu häikäisevillä eikä liian alhaalla riippuvilla valaisimilla. Jokaisessa huoneessa on monta valaisuvaihtoehtoa.
Lodge Vehmasta suunniteltiin pitkään, ja tonttiakin etsin viisi vuotta. Vuonna 2000 ostin Pyhtäältä upean merenrantatontin, josta näkyy Suursaareen asti. Kahden vuoden kuluttua tontille nousi rantasauna, jota käytin pitkään mökkinä. Huvila valmistui 2013.
Minulla oli aikaa mutta ei tarpeeksi rahaa. Niinpä panostin huolelliseen suunnitteluun ja piirsin talosta viisi versiota. Arkkitehti Kai Lohman viimeisteli suunnitelmani.
Suunnitteluvaiheessa tein Excel-taulukon, jossa oli kulut viimeistä oven kuramattoa myöten. Pystyin lopulta hankkimaan suunniteltua laadukkaampia materiaaleja, koska hain niitä Virosta. Suurin säästö tuli siitä, että rakensin itse. Välillä apuna olivat timpuri ja isäni. Valitsin skandinaaviset, ajattomat materiaalit ja värit.
Kiinnitin huomiota myös akustiikkaan, sillä korkea olohuone voisi olla häiritsevän kaikuisa. Sisäkatto tehtiin akustiikkalevyistä, ja olohuone on täysin kaiuton.
Halusin olohuoneeseen valtavat ikkunat merelle päin. Jos ne olisivat suoraan etelään, sisälämpötila nousisi kesällä sietämättömän korkeaksi. Aloin miettiä, mitä asialle voisi tehdä. Sijoitin mallinnetun talon tietokoneohjelmaan, jossa tutkin sisään tulevaa auringonpaistetta. Ikkunoiden suunta on nyt kaakkoon. Keväällä aurinko paistaa suoraan sisään, mutta kesällä se paistaa eri kulmasta eikä lämmitä liikaa huvilaa.
Valaisimiksi valitsin klassiset mallit. Olohuoneessa on kolme eri valaistusryhmää, ja sitä hallitsee Louis Poulsenin Patera-valaisin. Sen valoa voi himmentää myös älypuhelimella.
Katon spottivalaisimet luovat tunnelmallista korostusvalaistusta. Ikkunoiden kautta tulevan luonnonvalon värilämpötila eli kelvinluku vaihtelee vuodenaikojen ja vuorokaudenajan mukaan. Hienoa auringonlaskua tai takkatulen loimua ei kannata pilata liian suurella keinovalon määrällä eikä väärän värisellä valolla. Valaistusratkaisuissa oli tärkeää, että häikäisyä ei saa syntyä. Valaisimissa kannattaisi olla himmennys ja värilämpötilan säätö.
Hyvä valaistus vaatii useita valaisimia. Jokaisesta huoneesta on näkymä merelle, eikä näkymää pilattu häikäisevillä eikä liian alhaalla riippuvilla valaisimilla. Jopa makuuhuoneissa on kolme seinäkytkintä erilaisille valaisimille. Kun yöllä liikutaan, lattianrajassa syttyvät pienitehoiset siniset valaisimet.
Ympäristössä valaistiin muutamia mäntyjä hennolla valolla. Huvila on harvaan rakennetussa ympäristössä, jonne ei ole tarpeen luoda valoshow’ta. Ulkovalaisimet antavat mereltä katsottuna vain hennon korostavan valon tontille.
