Maa on vielä kasteesta kostea, kun kirkonkellot kutsuvat aamujumalanpalvelukseen kymmentä vaille kuusi. Viinimarjapensaissa roikkuvat linnunpelättimet välkehtivät aamuauringossa, ja kukkapenkistä taitetaan alttarille tuoreet kukat. Pohjoismaiden ainut ortodoksinen nunnaluostari Heinävedellä herää uuteen päivään.

Jumalanpalveluksen ja aamupalan jälkeen nunnat siirtyvät tekemään kuuliaisuustehtäviään. Luostarin johtaja igumenia Mikaela jakaa tehtävät sisarille heidän taitojensa ja oman harkintansa mukaan. Nunna Nektarian tehtävä on hoitaa matkamuistomyymälää ja huolehtia yrttitarhasta.

Nektaria harrasti ennen luostariin tuloaan puutarhanhoitoa ja yrttien keräilyä, mutta varsinaista puutarha-alan koulutusta hänellä ei ole. Tietoa on karttunut kokeilemalla ja kirjallisuutta lukemalla. Etenkin Ulla Lehtosen tietokirjoihin hän palaa usein.

– Ystäväpiirissäni on myös yrttipuutarhuri sekä luontaislääkintään erikoistunut lääkäri, joiden kanssa keskustelen ja jaan tietoa.

Maustemaa on nunna Nektarian hoidossa laajentunut. Kun omena- ja kirsikkapuut kärsivät myyrätuhoista eikä mansikkamaakaan menestynyt, on yrttien kasvatusta lisätty.

Nyt siisteissä rivistöissä kasvaa kolmisenkymmentä erilaista maustekasvia, kuten tuoksuampiaisyrttiä, virmajuurta, salviaa, maraljuurta ja laventelia. Teenä ja mausteena käytettävät mintut ovat hyvin talvenkestäviä, ja niitä kasvaakin kahdessa pitkässä rivissä. Kamomilla ja lipstikka ovat vanhoja yrttejä mitä erilaisimpiin vaivoihin. Kukista yrttitarkoituksiin kasvatetaan kehäkukkaa, ruiskukkaa ja salkoruusua.

– Yrteissä on elimistölle tarpeellisia hivenaineita ja stimulantteja, jotka parantavat ruuansulatusta ja auttavat kuona-aineiden poistumista. Yrttejä voi käyttää mausteena tai kuivattuna teessä.

Nunna Nektaria on kehitellyt luostariin uusia teereseptejä. Näin ovat syntyneet rauhoittava iltatee, puhdistava paastotee sekä hienostunut juhlatee. Niiden lisäksi matkamuistomyymälä myy itsetehtyä yrttisuolaa.

Kuuliaisuustehtävät katkeavat lounaan ajaksi. Muiden ruokaillessa yksi nunnista lukee pyhien elämäkertoja. Niitä kuunnellessa on löytynyt vinkkejä myös hyötytarhaan.

– Venäjällä eli 1800-luvulla pyhittäjä Serafim Sarovilainen, jonka elämäkerrasta saimme idean kokeilla vuohenputkea ruuanlaitossa. Hän eli kasvilla pitkiä aikoja. Kesäisin hän käytti sitä tuoreena, talvisin kuivattuna. Vuohenputki maistuu miedosti porkkanalta ja sisältää runsaasti rautaa ja C-vitamiinia. Sitä voi laittaa salaattiin tai siitä voi tehdä keittoa nokkoskeiton tapaan.

Voikukan lehdet sopivat keväällä salaatteihin. Vadelman- ja mustaherukanlehdistä syntyy herkullista teetä. Myös koivunlehtiä ja horsmaa kerätään talteen pihapiiristä ja lähiniityiltä.

– Teesekoituksissa kannattaa aina käyttää useita kasveja. Jos teehen sekoittaa vain poimulehteä ja horsmaa, juomasta tulee mautonta. Maku paranee, kun lisää mukaan sitruunamelissaa ja minttua, Nektaria neuvoo.

Teelaatuja testaillaan luostarissa yksin ja yhdessä. Itselleen Nektaria kertoo tekevänsä teetä maitohorsmasta ja mesiangervosta. Mesiangervon sisältämä salisyylihappo alentaa myös kuumetta, ja siksi sitä sanotaan luonnon omaksi aspiriiniksi.

Lintulan luostari oli ruuan suhteen omavarainen 1970-luvun alkupuolelle asti. Vuonna 2004 maatalous lopetettiin, lampaat myytiin ja pellot vuokrattiin. Nykyään vihanneksia, marjoja sekä mauste- ja teeyrttejä kasvatetaan lähinnä omaan käyttöön.

Tällä hetkellä luostarin elinkeinoja ovat matkailu ja tuohuksien valmistaminen koko Suomen ortodoksisen kirkon tarpeisiin. Vuosittain Lintulassa vierailee 25 000 matkailijaa.

– Kesät ovat kiireisiä matkailijoiden ja puutarhanhoidon takia. Talkoolaiset ovatkin korvaamaton apu viinimarjojen ja karviaisten keruussa sekä vihannesten nostossa, nunna Nektaria kertoo.

Nunnat keräävät luonnonyrttejä ja käyvät mustikassa, puolukassa ja sienessä. Hillaa käydään poimimassa Ilomantsin soilla asti. Loppukesästä mehumaija laulaa ja hyötykasvikuivurit hurisevat.

– Kaikki mahdolliset luonnonantimet kerätään talteen ja hyödynnetään. Yleensä nuukimmatkin heittävät porkkanan naatit kompostiin, mutta me kuivaamme ne viherjauheeksi ja käytämme voileivän päällä ja keitoissa. Mansikoita peratessa poimimme kannat talteen ja keitämme niistä talvella herkullista mansikkateetä, nunna Nektaria kertoo hymyillen.

Kasvimaan lisäksi luostarissa on neljä kasvihuonetta. Pienin lasirakenteinen huone toimii esikasvatushuoneena timjamille, basilikalle, sitruunamelissalle ja rakuunalle. Isoissa kasvihuoneissa kasvaa toisessa kurkkuja, basilikaa ja persiljaa, toisessa persiljaa, tilliä ja salaattia. Kolmannessa kypsyy niin runsaasti tomaatteja, että niiden osalta luostari on lähes omavarainen.

– Kasvusto pidetään monilajisena, jotta tuholaiset ja taudit eivät pesiydy kasvihuoneeseen. Myös basilikaa on istutettu molempiin kasvihuoneisiin, sillä yrtit pitävät kasvuston terveenä, nunna Nektaria selventää.

Puutarhaa hoidetaan luonnonmukaisesti. Yrttimaan lähellä on kaksi mehiläispesää, jotka auttavat pölytyksessä ja pitävät sadon hyvänä.

Yrttien sijoittelussa huomioidaan ihanteellinen kasvikumppanuus. Kehäkukan keltainen väri ja vahva tuoksu houkuttelevat tuhohyönteisiä puoleensa, kamomilla suojaa ympärillä olevia yrttejä taudeilta ja tuholaisilta. Viljelypenkkien ja kasvien paikkoja vaihdellaan vuosittain.

Kirvoja torjutaan nokkosvedellä, joka laimennettuna toimii myös lannoitteena. Naapuritilalta saadaan kompostoitua lehmänlantaa. Ruohonleikkuujäte levitetään katteeksi kasvimaalle lannoittamaan ja vähentämään kosteuden haihtumista. Talous- ja kasvijätteet muhivat kompostoreissa multavaksi maanparannusaineeksi.

– Luonnonmukaisessa viljelyssä paheksutulla pihatähtimöllä eli vesiheinällä, on myös hyvät puolensa. Se on nopea leviämään ja suojaa maata kosteuden haihtumiselta. Kasvi ei juurikaan kuluta ravinteita, Nektaria muistuttaa.

Päivällisen ja iltajumalanpalveluksen jälkeen nunnilla on omaa aikaa. Nunna Nektaria istuu hiljaisuudessa laiturilla ja katselee pastellinvärisenä hehkuvaa taivasta. Ehkä hän suunnittelee uusia yrttituotteita, kehäkukkavoidetta tai kukkaisteetä. Viimeistään yhdeksän aikaan nunnat vetäytyvät huoneisiinsa, keljoihin. Vain hämärässä kirkossa yksi sisarista lukee esirukouksia kaikkien maailmassa elävien puolesta. 

Tutustu Lintulan luostariin.

Pokrovan veljestön tila puutarhoineen on Suomessa ainut laatuaan

Päivänkakkaraa haudukkeeseen? Kyllä vain! Poimi puutarhan syötävät koristekasvit herkuiksi lautaselle

Reet Palusalun hurmaava puutarha – nappaa ideat keväisestä pihasta!