Viherpiha

Mansikan istutus ja kasvatus – kurkkaa selkeät ohjeet ja nauti sadosta

Mansikka on monille kesän suurin herkku. Mansikan kasvatus ja istutus on varsin helppoa, kunhan valitset aurinkoisen paikan, valmistat kuohkean maan ja käytät terveitä taimia.
Kuvat A-lehtien kuva-arkisto

Mansikka, virallisesti puutarhamansikka, kuuluu ruusukasveihin. Se on kahden amerikkalaislajin risteymä, joka syntyi onnellisesta sattumasta Euroopassa.  Puutarhamansikan emolajit, virginianmansikka ja chilenmansikka, tuotiin Ranskaan 1600- ja 1700-luvuilla. Virginialainen teki paljon pieniä, herkullisia marjoja, chileläinen saksanpähkinän suuruisia. Lajeja viljeltiin luultavasti vierekkäin puutarhassa ja eräänä päivänä ne risteytyivät. Yhdistelmästä syntyi elinvoimaisia taimia, joista tarhurit valitsivat hyväkuntoisimmat, satoisimmat ja suurimarjaisimmat yksilöt. Mansikan voittokulku puutarhoissa alkoi.

Makeaan mansikkaan kertyy sitä paremmin sokereita, mitä enemmän aurinkoa marja saa. Marjoissa on paljon vettä, mutta myös kuitua, appelsiinin veroisesti C-vitamiinia ja terveellisiä folaatteja.

Puutarhamansikan viljely onnistuu Lappia myöten. Satoa saa, kun käyttää terveitä taimia, valitsee talvenkestävän lajikkeen ja istuttaa sen suojaisaan paikkaan. Mansikkaa voi kasvattaa myös amppelissa tai parvekelaatikossa.

Puutarhamansikan lisäksi voit kasvattaa pientä luonnonvaraista ahomansikkaa ja näiden välikokoa, kuukausimansikkaa. Kasvata kuukausimansikan taimet siemenistä ja jaa kasveja aina muutaman vuoden välein.

Näin onnistut mansikan kasvatuksessa ja istutuksessa

Mansikan kasvualusta

Mansikka tulisi istuttaa maahan, joka on läpäisevä, runsasmultainen ja hiekkainen. Paranna maata hyvin maatuneella kompostimullalla, niukkatyppisellä marjaravinteella tai syyslannoitteella. Sopiva pH on noin 6–6,5. Jos maaperä on kovin hapan, voi pH-arvoa neutraloida kalkilla tai tuhkalla. Poista myös monivuotiset rikkaruohot mansikan kasvupaikoilta.

Mansikalle sopiva valo ja kasvupaikka

Mansikka kannattaa istuttaa aurinkoiseen ja suojaisaan paikkaan. Esimerkiksi etelä- tai länsirinne takaa sopivat olot kasvulle.

Mansikan taimet

Suosi terveitä ostotaimia. Niiden avulla pidät muun muassa mansikkapunkin loitolla.

Katteet

Rivit kannattaa kattaa mustalla mansikkakankaalla. Riviväleihin sopii sama kangas, kuorike, sahanpuru tai ruohonleikkurilla lyhyenä pidettävä nurmi.

Mansikan istutus

Oikea aika mansikan istutukselle on ennen kesäkuun puoltaväliä tai elokuussa. Istuta harvaan, jotta taimet kuivuvat nopeasti eikä harmaahome pääse valtaamaan alaa. Pidä mansikkaa istuttaessa taimiväli vähintään 40 sentissä ja riviväli 80 sentissä.

Avomaalle istutettaessa taimen olisi hyvä tulla samaan syvyyteen kuin taimipotissaan. Lehtien liittymäkohdassa sijaitsee kasvupiste, joka pitää jättää mullan yläpuolelle, muuten mansikan taimi ei lähde kasvuun.

Täytä istutuskuopan reunat mullalla ja tiivistä multa käsin painelemalla. Kastele lopuksi reilusti.

Mansikan kastelu

Mansikoita kastellessa pitää varoa lehtiä, marjoja ja raakileita. Mansikka tarvitsee vettä pullistaessaan marjoja.

Tuholaistorjunta

Keväällä mansikat kannattaa suojata marjaludetta sekä hilla- ja mansikkanälvikästä vastaan harsolla, joka poistetaan päivisin. Lintujen aiheuttamia vahinkoja voi yrittää torjua asettelemalla mansikkamaalle punaisiksi maalattuja kiviä juuri ennen marjojen kypsymistä. Myös kireäksi pingoitettu verkko pari metriä mansikkamaan yläpuolella voi auttaa pitämään siivekkäät loitolla.

Mansikan hoito

Harjaa mansikkakasvustot keväällä varovasti kuivista lehdistä ja samalla tuholaisista ja homeitiöistä. Lannoita keväällä lannoiterakeilla ja elokuussa typettömällä syyslannoitteella. Talvehtimisen voit varmistaa peittämällä kasvit ennen talventuloa pakkas- tai kaksinkertaisella kasvuharsolla.

Maan uudistus

Istuta mansikka 3–5 vuoden välein aina uuteen paikkaan, jotta taudit ja tuholaiset eivät leviä.

Esimerkkejä vanhoista ja uusista mansikkalajikkeista

  • ’Polka’: Terve ja runsaskasvuinen hollantilainen. Sato runsas ja helppo poimia. Marja isohko, tummanpunainen, kiinteä, pyöreä ja kekomainen. Makea syönti-, hillo- ja pakastemansikka. Talvenkestävä.
  • ’Bounty’: Melko terve. Kasvaa pystynä ja vahvasti. Sato myöhäinen, hyvin runsas. Marja isohko, kartiomainen ja kiinteä. Makea ja läpeensä tummanpunainen. Tuore-, pakastus- ja säilykemarja. Talvehtii vaihtelevasti, harso auttaa. Menestymisvyöhykkeet I–IV.
  • ’Honeyoe’: Melko terve, korkea ja harvakasvuinen pohjoisamerikkalainen. Sato varhainen, runsas. Marja isohko, kartiomainen, tummanpunainen ja kiinteähkö. Maku mieto, hapahko. Pakastus- ja koristelumarja. Talvivaurioita vähälumisina talvina Keski-Suomesta alkaen.
  • ’Kulkuri’: Uusi, terve suomalainen lajike, paras homeenkestävyys. Myöhäinen, pitkä satokausi. Marja isohko, pehmeä, mutta kestää pakastamisen. Maku vahva. Talvenkestosta ei tietoa.
  • ’Kaunotar’: Uusi, melko terve, hillitysti kasvava, suomalainen. Sato aikainen, keskinkertainen. Marja pyöreän kiilamainen, sisältäkin punainen. Hyvänmakuinen. Talvenkestosta ei tietoa.
  • ’Kent’: Terve kanadalainen lajike, jolla voimakas ja avoin kasvutapa. Paljon rönsyjä. Hyvä talvenkestävyys. Sato yleensä runsas. Marja iso, kartiomainen, kiinteä ja tiilenpunainen. Maku mieto ja hapahko. Harsosuojaus talvella.
Julkaistu: 14.6.2016
Kommentoi »