Ostoskori

Ostoskorissasi ei ole tuotteita.

Jatka ostoksia
Suosittelemme
Piha ja puutarha

Tilli on monikäyttöinen ja satoisa yrtti – nappaa ohjeet kasvatukseen ja hoitoon & resepti-ideat

Tilli on monikäyttöinen yrtti, jonka kasvatus on helppoa. Valoisat ja viileät kesäyöt antavat tillille erityisen hienon aromin. Ehkä siksi tämä Intiasta ja Persiasta kotoisin oleva kasvi on otettu Suomessa niin suopeasti vastaan.

9.5.2023 | Päivitetty 14.8.2024

Tilli on persiljan ohella Suomen suosituin maustekasvi. Pitkän päivämme ansiosta se tuottaa aromikasta satoa. Nopeakasvuisen yrtin sadosta käytetään sekä lehtiä että kukkia. Kukintoja käytetään etenkin etikkasäilykkeisiin sekä rapujen maustamiseen ja koristeluun. Kukintojen vuoksi kasvatettuja aikaisia lajikkeita kutsutaan kruunutilleiksi. Niistäkin voi korjata lehtisatoa. Kruunutilli voi kasvaa jopa 120-senttisiksi. Lajike ’Como’ soveltuu hyvin molempiin tarkoituksiin. Korjaa kruunutilli viimeistään silloin, kun vihreät siemenet ovat kehittyneet.

Lehtitilliksi tarkoitetut lajikkeet kukkivat kruunutilliä myöhemmin. Lajikkeet ’Bouquet ’ ja ’Gold Crown’ soveltuvat hyvin pakastettavaksi. Usein siemenpussin kyljessä lukee vain Tilli, tavallinen. Tämä nopeakasvuinen lajike soveltuu kesäviljelyyn avomaalle. Lehtitillin runsas lehtisato korjataan ennen kukintaa.

Tilli, Anethum graveolens

  • Yksivuotinen perinnekasvi.
  • Helppo viljellä.
  • Sopii myös ruukkuun.
  • Voi kylvää useita kertoja kesässä.
  • Syyskylvö aikaistaa satoa.
  • Vaatii aurinkoa ja kosteutta.
  • Karkottaa lehtikirvoja ja kaaliperhosia.
Tilli saviruukussa

Tillin kasvatus – näin onnistut

Tillin kasvupaikka

Valitse valoisa paikka, johon aurinko paistaa useita tunteja päivässä. Vältä paahdetta, jotta tilli ei kellastu. Kasvatus onnistuu penkissä, viljelylaatikossa, kasvihuoneessa ja ulkoruukussa.

Peruslannoita maa. Tilli vaatii melko paljon typpeä tuottaakseen hyvän sadon. Paranna maata tarvittaessa eloperäisellä aineksella. Hevosenlanta ja kompostimulta kohentavat hiekkamaan vedenpidätyskykyä ja tuovat savi- ja hiesumaahan ilmavuutta sekä vähentävät pintamaan kuorettumista. Kova pintamaa voi jopa estää siementen taimettumisen. Parhaiten tilli viihtyy multavilla ja runsasravinteisilla kivennäismailla. Kasvukaudella rikkaruohot kitketään tai harataan.

Tillin satoa

Tillin kylvö

Multa tiivistetään taputtelemalla tai haravalla, jotta kosteus säilyy. Kylvös kastellaan.

Kylvä kruunutillin siemenet keväällä maan kuivahdettua tai kesäkuun alussa. Siemenet kylvetään sentin parin syvyyteen. Penkkiin tehdään neljä senttiä leveä ura, jonka pohjalle laitetaan hiekkaa. Jätä rivien väliin 40–50 senttiä ja harvenna taimet 10–20 sentin välein. Ripottele lehtitillin siemenet 0,5–1 sentin välein ja jätä riviväliksi 20–30 senttiä. Voit myös kylvää parinkymmenen siemenen ryppäinä.

Jos haluat korjata lehtisatoa jatkuvasti, kylvä tilliä noin kolmen viikon välein. Lehtitilli on maukkainta, kun taimet ovat 10–20 sentin mittaisia. Satoa pääset korjaamaan 1–1,5 kuukauden kuluttua kylvöstä. Komeiden kukintojen kehittyminen vie 2–3 kuukautta.

Etelä-Suomessa lehtitilliä ennättää kylvää elokuun alkuun saakka, Pohjois-Suomessa viimeinen kylvö tehdään kesäkuun loppuun mennessä.

Poista harso kylvöksen päältä, kun taimet nousevat pintaan. Lämpimällä säällä kate haittaa itämistä.

Tillin kastelu ja lannoitus

Huolehdi kylvöksen kosteudesta ja kastele kuivina kausina, sillä kuivuus vähentää satoa. Lannoita tarvittaessa.

Taimipoltteen ehkäisy

  • Tilli on arka Fusarium-, Pythium- ja Alternaria-sienille, jotka aiheuttavat taimipoltetta, kasvuston lakastumista ja kasvun hidastumista. Taimipolte voi vioittaa kylvöksiä ennen tai jälkeen taimettumisen.
  • Taimipoltetta voi ehkäistä viljelykierrolla. Kylvä tilliä samaan paikkaan 3–5 vuoden välein, jotta kasvitauteja levittävien sienten määrä ei runsastu maassa. Pidä kasvatuksessa viiden vuoden tauko, jos tilli on näivettynyt tai kasvanut kituliaasti.
  • Huomioi kasvivuorottelussa muut sarjakukkaiset kasvit, kuten korianteri, persilja, porkkana ja selleri. Niillä esiintyy samoja kasvitauteja kuin tillillä.
Tillin keltaiset kukinnot

Tillin kylvö- ja sadonkorjuuajat

Tillin kylvö- ja sadonkorjuuajat

Tillin sadonkorjuu

Korjaa lehtitilliä vähitellen leikkaamalla taimista pois latvoja, jotta taimet haarautuvat. Voit myös pätkäistä 20–30-senttisen kasvuston 10–15 sentin korkeudelta. Tilli saattaa kasvattaa uuden versosadon, kunhan se saa tarpeeksi vettä ja ravinteita. Leikkaa kruunutillin kukintoja pian kukkien avautumisen jälkeen. Lehtien, kukintojen ja siemenien lisäksi mausteeksi sopivat tillin aromikkaat lohkohedelmät, joista voi hauduttaa esimerkiksi teetä.

Tillin säilytys

Tilli on parasta tuoreena, mutta se toimii myös pakastettuna tai kuivattuna. Tilli on pehmeärakenteinen yrtti ja nuupahtaa hetkessä. Katkaistut tillinoksat säilyvät jääkaapissa parhaiten vedessä.

Pakasta tilli ennen kukintaa, jolloin se on hentoista ja helposti käsiteltävää. Hienonna tilli saksilla suoraan pakasterasiaan. Jäistä tilliä on helppo rapsuttaa ruokiin suoraan pakastimesta. Voit myös pakastaa tilliä jääpaloina.

Pakastettua tilliä jääpalarasiassa
Voimakkain maku on kukkivissa kruunutilleissä ja 10–15-senttisissä lehtitilleissä.

Tillin käyttö

Lisää tilli ruokaan vasta ruoanvalmistuksen loppuvaiheessa, näin aromit ja kaunis väri säilyvät parhaiten. Kun tilli kasvaa isoksi, sen varsista tulee paksut ja se puhkeaa kukkaan. Isoa tilliä kutsutaan kruunutilliksi, ja sitä käytetään pääasiassa rapujuhlissa rapujen keittämiseen ja koristeluun sekä kurkkujen säilöntään. Myös kruunutilliä voi pakastaa.

Tillin siemeniä käytetään ruoanlaitossa kuminan tavoin kokonaisina tai murskattuina. Tillin siemenet maustavat esimerkiksi:

  • leipätaikinan
  • omenapiirakan pohjaksi tehdyn murotaikinan
  • pikkelsin
  • viinietikan
  • salaatinkastikkeen
  • perunasalaatin
  • perunoiden keitinveden
  • silakkalaatikon ja silakkarullat
  • snapsin.

Siemenet sisältävät piitä, kalsiumia, fosforia ja muita mineraalisuoloja. Lehdissä on erityisen runsaasti kaliumia. Siksi tilliä suositellaan suolan korvikkeeksi suolatonta ruokavaliota noudattaville.

Tillilajikkeita:

  • ’Mammut’: Voimakaskasvuinen lehtitilli kestää kuivuutta ja keskikesän sääoloja.
  • ’Como’: Lehti- ja kruunutillin kasvatukseen sopiva. Korkeus noin 100 senttiä.
  • ’Bouquet’: Lehtevä lajike lehtitillin kasvatukseen.
  • ’Forrest’: Noin 50 sentin korkuinen, lehtien ja kukintojen kasvatukseen.
  • ’Tetra’: Vanha lehtitillilajike. Hyvä kuivuudensieto ja myöhäinen kukinta.
  • ’Vierling’: Kukkiva lajike kukkakimppuihin ja mausteeksi. Korkeus noin 80 senttiä.

Muokattu 14.8.2024 klo 13.20: Lisätty linkkejä resepteihin sekä tietoa tillin säilytyksestä ja käytöstä ruoanlaitossa. Muokattu 9.5.2023 klo 9:00: Lisätty runsaasti uutta tietoa ja kuvia. Juttu on julkaistu alun perin 12.3.2015.

Kommentit
Ei kommentteja vielä
Katso myös nämä
Uusimmat
Tilaa uutiskirje tästä

Parhaat poiminnat suoraan sähköpostiisi.

terve
KäyttöehdotTietosuojaselosteEvästekäytännöt