Auringonkukka eli isoauringonkukka (Helianthus annuus) on suosittu kesäkukka, joka kukkii elo-syyskuussa näyttävin keltaisin kukinnoin. Suomessa sitä kasvatetaan koristekasvina ja siementen tuotantoon. Auringonkukkaa kasvatetaan myös maisemointikasvina kaupunkien ja kuntien joutomailla.

Auringonkukan sukunimi helianthus tulee kreikankielen sanoista helios eli aurinko ja anthos eli kukka. Auringonkukan kukinto, oli se sitten keltainen, punainen tai oranssinkeltainen, muistuttaakin aurinkoa. Nimeen voi vaikuttaa myös se, että kukinto kääntyy auringon liikkeiden mukaan.

Auringonkukan lajikkeissa on runsaasti valinnan varaa. Osa auringonkukista tekee yhden suuren kukan, osa lajikkeista muodostaa sivuhaaroja, joihin muodostuu runsaasti pienempiä kukkia. Korkeus voi olla lajikkeesta riippuen 30–300 cm.

Auringonkukat houkuttelevat runsaasti pölyttäjähyönteisiä ja perhosia. Siemeniä voi käyttää ruokana tai niistä voi puristaa öljyä. Auringonkukan siemenet ovat myös monien lintujen herkkua.  

Auringonkukan kasvatus on helppoa. Siemenet ovat suuria ja kovapintaisia eli niitä on helppo käsitellä.

Kylvä auringonkukka esikasvatusta varten huhtikuussa tai suoraan maahan toukokuussa, kun maa on lämmennyt. Esikasvatus aikaistaa kukintaa. Peitä siemenet noin viiden sentin syvyyteen. Sopiva taimiväli on vähintään 20 cm.

Jos haluat kasvattaa auringonkukkia ruukussa, valitse matalakasvuinen lajike.

Auringonkukkia voi istuttaa kasvimaalle tai kukkaryhmiin muiden kesäkukkien tai perennojenkin joukkoon.

Auringonkukka kasvaa hyvin tavallisessa, ravinteikkaassa maassa.

Auringonkukka on nimensä mukaisesti aurinkoisessa paikassa viihtyvä kasvi.

Tasainen kosteus edistää auringonkukan tasaista kasvua.

Istutuksen yhteydessä multaan voi sekoittaa kanankakkarakeita tai muuta lannoitetta. Ruukkukasvatuksessa lannoituksen voi hoitaa kastelun yhteydessä.

Korkeat, yli metrin mittaisiksi kasvavat lajikkeet kannattaa aina tukea tukikepeillä.