Persiljan kasvatus vaatii aikaa, mutta palkitsee pitkällä sadollaan – näillä vinkeillä onnistut
Persilja itää hitaasti, mutta pitkään jatkuva lehtisato ja mausteiset juuret maksavat vaivan. Kasvista on kolme viljelymuotoa: silopersilja, kähäräpersilja ja juuripersilja. Syyskylvöstä hyötyy eniten pitkän kasvuajan vaativa juuripersilja. Siemenet voi myös kylvää kevättalvella penkkiin tai laatikkoon.
Persilja, Petroselinum crispum
- Kaksivuotinen, kasvatetaan usein yksivuotisena.
- Sopii ruukkuun, kasvimaalle ja kasvihuoneeseen.
- Etenkin ruukussa vaatii paljon vettä ja ravinteita.
- Ravinteikas, syvämultainen, kostea maa.
- Aurinkoinen tai lievästi varjoisa kasvupaikka.
- Kestää hyvin kylmää.
- Siemenet itävät hitaasti.
Persilja – kasvatus onnistuu näillä vinkeillä
Kasvupaikka
Kunnosta kasvupaikka valmiiksi jo syksyllä, jos haluat kylvää persiljan helmi–huhtikuussa. Persilja kasvaa parhaiten hyväravinteisessa maassa, joka pidättää hyvin vettä. Otollinen pH on 6–7.
Muista vaihdella kasvupaikkaa pitääksesi kasvuston terveenä. Persilja kuuluu tillin ja porkkanan tapaan sarjakukkaisten heimoon, joita ei kannata kasvattaa samassa paikassa peräkkäisinä vuosina.
Persiljan syyskylvö
Persilja itää hitaasti, joten se kannattaa mieluiten kylvää syksyllä. Etenkin yksivuotisena kasvatettava juuripersilja on paras kylvää syksyllä, jotta sen juuri ehtii kunnolla vahvistua ennen sadonkorjuuta. Kokeile syyskylvöä läpäisevään maahan kohopenkkiin loka-marraskuussa. Peittele siemen 1–2 sentin syvyyteen.
Esikasvatus
Aikaista lehtipersiljan satoa ja esikasvata taimia keväällä 4–8 viikkoa. Ripottele siemenet suoraan potteihin 5–10 kappaleen ryppäissä.
Persiljan kevätkylvö
Jos persiljan kylvö jää kevääseen, itäminen vauhdittuu huomattavasti, kun siemeniä liotetaan lämpimässä vedessä yön yli. Myös kylvövaon kasteleminen lämpimällä vedellä edistää itämistä.
Persiljan siemenet kylvetään hiekkaan sekoitettuna. Viiden sentin levyisen kylvövaon pohjallekin laitetaan hiekkaa, samoin kylvöksen päälle, jotta se pysyy kosteana.
Persilja itää nopeimmin 20 asteessa, joten kasvuharso on eduksi aikaisessa kylvössä. Kitke rikkaruohot ja peitä maa eloperäisellä katteella. Huolehdi kastelusta ja anna lisälannoitusta kesän mittaan.
Persiljan kylvö- ja satoajat
Harvennus
Persiljan itäminen vie kolme–neljä viikkoa. Kun taimia alkaa nousta, ne harvennetaan aluksi viiden sentin välein. Myöhemmin väliä suurennetaan.
Ilman syyskylvöä, esikasvatusta tai itämisen nopeuttamista persiljasta saa kunnon satoa vasta loppukesällä. Siksi ainakin muutaman valmiin taimen osto kesän alussa on paikallaan.
Sadonkorjuu
Korjaa lehtipersiljan satoa pitkälle syksyyn saakka leikkaamalla kasvustoa muutaman sentin korkeudelta. Voit myös poimia kasvustosta uloimpia lehtiä.
Juuripersiljan lehdet sopivat mausteeksi lehtipersiljan tavoin. Niiden maku on voimakas. Korjaa loppukesällä juuripersiljan ohuita juuria naatteineen, kun kasvutila käy ahtaaksi. Jätä pääsatokausi lokakuulle.
Persiljan kasvatus talven yli
- Talvehtinut persilja tuottaa lehtisatoa keväällä kylvettyä aiemmin. Kasvusto pärjää parhaiten läpäisevässä maassa lumen tai lehtien suojassa. Lajikkeilla on eroa kestävyydessä. Kasvustoa kannattaa saksia alkukesällä voimakkaasti, jotta kukkavarren kehittyminen hidastuu. Kukkineesta kasvustosta voi kerätä kesän mittaan kylvösiemeniä.
- Talvehtineen persiljan satoa voi jouduttaa nostamalla kasvin kasvihuoneeseen tai ruukkuun.
- Osa juuripersiljan sadosta voi jäädä odottamaan varhaiskevään korjuuta. Syksyllä satoaikaa pidentää kasvuston peittäminen esimerkiksi puiden lehdillä. Ota huomioon, että maukkaat juuret maistuvat myös myyrille.
Persilja – lajikkeet
Kähärälehtinen persilja (Petroselinum crispum var. crispum)
- Kähärälehtinen persilja on suomalaisille tutuin. Siitä on muutamia lajikkeita, joiden maku vaihtelee. Ruokien koristeluun se on paras valinta.
- ’Grüne Perle’ on tummanvihreä ja erityisen sammalpoimuinen kähäräpersilja.
- ’Moss Curled 2’ on suosittu kähäräpersilja, jota myydään myös nimellä ”Sammalpoimuinen”.
Silopersilja (Petroselinum crispum var. neapolitanum)
- Silopersilja on suosittu Keski-Euroopassa ja Välimeren maissa. Sitä saa meilläkin taimimyymälöistä ja ruokakaupoista. Silopersilja on pehmeän makuista ja aromaattista.
- ’Gigante di Napoli’ / ’Gigante d’Italia’ on tunnettu aromikkuudestaan. Lehdet ovat isot ja tummanvihreät.
- ’Laura’ on maukas ja koristeellinen silopersilja, jolla on hyvä härmänkestävyys.
Juuripersilja (Petroselinum crispum var. radicosum)
- Juuripersilja on myös viljelyn arvoinen. Se viihtyy hiekkaisessa multamaassa, joka on hieman emäksinen. Jos pH on alle 5,5, maa kannattaa kalkita.
- Juuripersiljan sileitä lehtiä voi nauttia kuten tavallista persiljaa. Niitä kannattaakin syödä jatkuvasti, jotta kasvi kohdistaisi energiansa juuren kasvattamiseen.
- Juurisato korjataan myöhään syksyllä ja sitä käytetään palsternakan tavoin keitoissa tai raakana raasteena esimerkiksi salaatissa. Juuristo koostuu ruskehtavan keltaisesta pääjuuresta, jossa on ohuita sivujuuria. Juuri on persiljan aromaattisin osa.
- ’Halblange’ on suosittu juuripersilja, joka kasvattaa keskipitkiä juuria. Hyvä härmänkestävyys.
Juttua on muokattu kauttaaltaan 8.5.24 klo 14.30. Juttu on julkaistu alun perin 13.3.2015.
