Kukkapenkeissä kukoistavat uhkeat pionit kurjenmiekkojen, paratiisililjojen ja akileijojen seurassa. Pokrovan veljestön puutarhassa luonnon läsnäolon tuntee kaikilla aisteilla. Suuret lehmukset ja ympäröivä lehtometsä linnunlauluineen saavat kaupungin kiireen unohtumaan.
Linnut ovat kylväneet punaiset akileijat osuville paikoille kukkapenkkiin – niiden väri sointuu upeasti yhteen sinisten siperiankurjenmiekkojen kanssa.
– Luoja suunnittelee parhaiten, toteaa veljestön johtaja isä Hariton.
Pokrovan veljestön tila puutarhoineen on Suomessa ainut laatuaan.
Puutarhatilasta luostariksi
Tilan perusti vuonna 1911 kirjailija Kyösti Wilkuna. Konsuli H.A. Elfving osti paikan vuonna 1917 ja muutti sen Kyöstilästä Dannebrog-nimiseksi puutarhatilaksi. Hän laajensi paikalla ollutta huvilaa ja rakensi hevostallin sekä talot autonkuljettajalle ja puutarhurille. 30-luvulla tila siirtyi vapaaherra Torsten Ivan Aminoffin haltuun, joka asutti sitä Porkkalan vuokra-aikaan asti ja sen jälkeen aina 1960-luvulle saakka.
Isä Hariton allekirjoitti kauppakirjat Kirkkonummen kunnan kanssa helmikuussa 1996. Edellisenä syksynä hän oli jo aloittanut Ajurintalon eli entisen puutarhurintalon peruskunnostuksen. Alue raivattiin rojuista ja vesakosta ja päärakennus kunnostettiin asuintiloiksi. Rakennusmiehet rakensivat talkoolaisten kanssa kauniin kirkon vanhaan hevostalliin. Hariton nimesi tilan Pokrovaksi, mikä tarkoittaa Neitsyt Marian suojelusta.
Omaperäistä suunnittelua
Veljestön graniitista ja marmorista rakentamalta tasanteelta laskee puro viereiseen lampeen. Puron vierellä kukkivat värimintut, hortensiat ja kuunliljat. Mosaiikkimaisen koristeellisen laatoituksen lisäksi täällä voi ihastella ympäröivän muurin keramiikkateoksia, jotka ovat venäläisen taiteilijan Irina Zatulovskayan tekemiä.
Puutarhan laidalla kohoaa puinen kasvihuone, jonka seinät ja katto on tehty vanhoista ikkunoista ja parvekelaseista. Kasvihuoneessa esikasvatetaan Pokrovan tuhannet kesäkukkien taimet ja vaihtuva valikoima vihanneksia.
Kasvihuoneen ulkopuolella lasiseinää pitkin kasvava aitoviiniköynnös tuotti viime vuonna pari sangollista rypäleitä. Pokrovalaiset eivät kuitenkaan ole kiinnostuneita hedelmistä, vaan kasvin lehdistä.
– Keräämme lehdet ennen rypäleiden kasvamista ja laitamme nipuissa pakkaseen. Ne ovat tosi hyvän makuisia, kun teemme niistä talvella viininlehtikääryleitä, Hariton kuvailee.
Hyötytarhassa kasvaa rivikaupalla valkoisia mansikoita hilloa varten. Marjoja voivat jopa allergikot syödä. Haritonilla on mansikan lisäykseen kätevä ohje.
– Liiskataan ylikypsä marja lastalla pöydälle. Päälle levitetään tasaisesti vessapaperin pala, johon siemenet tarttuvat. Paperi painetaan maahan ja ripotellaan vähän multaa päälle. Kolmessa vuodessa taimet ovat kasvaneet hyvän kokoisiksi. Luoja on meillä aina kastelun hoitanut.
Kukkien valtakunta
Puutarha jatkuu yhä eteenpäin. Pitkin kukkamuurein reunustetut polut vievät yhä upeammille istutusalueille. Päärakennuksen vieressä on kukkakukkulaksi nimetty perennapenkki. Mooseksenpalavapensaat ovat kasvaneet siinä jo sata vuotta.
Päärakennuksen edustan rungolliset verenpisarat ovat vaikuttava näky.
– Kannamme verenpisarat talveksi sisään huoneeseen, jossa lämpötila pysyy noin seitsemässä asteessa. Ne saavat vettä korkeintaan kerran kuukaudessa, Hariton kertoo.
Huomion varastavat myös Endless Summer -hortensiat, jotka kukkivat taivaansinisenä kahdessa ryhmässä.
– Kolme vuotta meni ilman kukan kukkaa. Minun piti hieman saarnata hortensioille, että jos ette tänä vuonna kuki, niin koristatte kohta kompostimäkeä.
Saarnan jälkeen nuppuja alkoi kummasti ilmestyä.
Luostaripihojen malliin
Ajurintalon oikealta puolelta alkaa Patrician puutarhaksi nimetty istutusalue. Börje Frin tekemä puutarhasuunnitelma oli professori Patricia Seppälän enkelipäivälahja isä Haritonille.
Alue on saanut vaikutteita Keski-Euroopan luostareista, joissa kukkia ja yrttejä kasvatetaan raaka-aineiksi ruokiin, rohdoksiin ja muihin tuotteisiin. Niistä saaduilla tuloilla luostarit ylläpitävät toimintaansa.
Luonnon antimista kerätään kaikki hyödyllinen talteen. Pokrovan veljesyhteisö valmistaa teetä vadelman ja mustaherukan lehdistä, lehmuksen kukinnoista sekä ruusunmarjoista. Voikukkaa käytetään leivänjuuressa ja runsaasti antioksidantteja sisältäviä kuusenkerkkiä ihonhoidossa.
Tilan omien tuotteiden, kuten borssikeiton ja kaalipiirakoiden, reseptit ovat ajalta, jolloin Hariton työskenteli keittiömestarina omistamassaan venäläisessä ravintolassa Helsingin keskustassa. Haritonin borssikeitto on niin hyvää, että sitä varten on perustettu Pokrovan borssipäivät.
