Viherpiha

Puu joka pihalle: Istuta lehmus tuulisen pihan vihreyttäjäksi - kokosimme parhaat vinkit

Puu joka pihalle: Istuta lehmus tuulisen pihan vihreyttäjäksi - kokosimme parhaat vinkit

Lehmusten juuret kaivautuvat syvälle muinaisaikojen multiin. Kadonneen niinikulttuurin jälkimainingeista kumpuaa moderni citypuu.
Teksti Teija Heinonen
Kuvat Kirsi Salovaara
Mainos

Lehmukset tunnetaan parhaiten lehtevinä katu- ja puistopuina. Ne rytmittävät kesäistä kaupunkimiljöötä, pehmentävät asfalttiviidakkoa ja sitovat tehokkaasti ilman epäpuhtauksia taajama-alueiden vihreinä keuhkoina. Vehreät lehmuskujanteet muhkuraisine runkoineen sulattavat paatuneimmankin cityihmisen sydämen.

Puistoissa vahvat oksat ojentautuvat käytävien ylle langettaen viilentävää varjoa ja tarjoten suojaa piiskaavilta puhureilta. Tunnelma on salaperäisen mystinen, kun päivänsäteet leikittelevät väkevien oksien ja herttamaisten lehtien lomassa. Onko uskomus lehmusten alla asuvista keijuista ja tontuista sittenkin totta?

Sydänkesän loppumetreillä kaupungin kaduilla väreilee makea tuoksu, kun kellertävät pienet kukat levittävät parfyymia ilmaan. Hunajakaruselli pyörähtää käyntiin, ja mehiläisten surinasinfonia sekoittuu liikenteen hälinään.

Suurikokoinen ja pitkäikäinen pihapuu

Lehmukset kasvavat keskimäärin 15–25 metriä korkeiksi. Suurikokoisina puina ne ovat pääsääntöisesti puistojen ja isojen maisemapuutarhojen kasveja. Hillittykasvuiset lajit ja lajikkeet sopivat myös kotipihoihin.

Kasvu on alkuvuosina varsin verkkaista. Parin ensimmäisen vuosikymmenen jälkeen vauhti nopeutuu aina 60 ikävuoteen saakka. Täyden mittansa puut saavuttavat kuitenkin vasta noin 150 vuoden iässä. Lajista riippuen lehmuksen keski-iäksi arvioidaan 200–250 vuotta. Ne voivat kuitenkin elää huomattavasti vanhemmaksi.

Lehmus viihtyy auringossa ja varjossa

Lehmukset menestyvät sekä aurinkoisella että varjoisella kasvupaikalla. Ne suosivat kuohkeaa, runsasravinteista ja kalkkipitoista multaa, mutta tyytyvät myös vaatimattomampiin kasvuoloihin. Kasvualustaksi kelpaa paremman puutteessa jopa savipitoinen maa.

Lehmus kestää hyvin leikkaamista ja sietää kohtuullisesti maantäyttöä. Se ei pelkää tuulta, eikä puun paksukaarnainen runko kavahda pieniä kolhuja. Seisova vesi ja tiesuola ovat sen sijaan puulle turmioksi.

Puistolehmus, Tilia x vulgaris


  • 20–30 metriä korkea metsä- ja isolehtilehmuksen risteymä

  • useita lajikkeita, tunnistaminen vaikeaa

  • runko yleensä hyvin muhkurainen, vesominen voimakasta runkomuhkuroista ja tyveltä

  • oksat yläviistot tai riippuvaoksaiset

  • lehdet molemmin puolin vihreitä, kaljuja, alapinnan suonihankojen karvatupsut likaisen vaaleat

  • kukkii heinäkuussa

  • kukinnot keltaisia, hieman yläviistoja tai riippuvia, 5–10-kukkaisia

  • hedelmät pallomaisia, heikkosärmäisiä

  • menestymisvyöhyke I–IV(V)

Lue lisää

Puutarhan kauniit puut

Puu joka pihalle: pihlaja

10 kysymystä pihasuunnitelmasta

Julkaistu: 29.6.2011
Katso myös nämä