Istutus
Valitse viiniköynnökselle aurinkoinen ja lämmin kasvupaikka. Istuta köynnökset kesällä hallan vaaran mentyä metrin välein. Istutuskuopan syvyys on vähintään 50 cm, sillä viiniköynnös on syväjuurinen. Täytä kuoppa vedellä ja anna sen imeytyä maahan.
Kastele taimet ennen istutusta. Laita kuopan pohjalle maata, jonka seassa on kompostia, kalkkia ja lannoitteita. Kasvihuoneen istutusaltaassa tulee olla maapohja.
Istuta astiataimet samaan syvyyteen, missä ne ovat kasvaneet. Jätä varttamiskohta pari senttiä maanpinnan yläpuolelle.
Kastele taimet istutuksen jälkeen ja huolehdi kastelusta jatkossakin.
Lannoitus
Viiniköynnöksen juurille kannattaa lisätä joka kevät runsaasti eloperäistä ainesta, esimerkiksi kompostia, karjanlantaa, ruohosilppua tai turvetta. Ensimmäisen kesän jälkeen köynnöstä lannoitetaan alkukesällä kukinnan aikoihin. Elokuussa typpipitoinen lannoitus lopetetaan ja annetaan syyslannoitetta.
Hoito
Tuuleta kasvihuonetta, jos lämpötila nousee yli 30 asteen. Poista kesän aikana taimen tyveltä kasvavat vesiversot. Ruukussa kasvava viiniköynnös talvetetaan 0–5-asteisessa kellarissa tai varastossa. Muovihuoneessa viiniköynnöksen talviseksi lämmöneristeeksi levitetään kuivia lehtiä ja lunta.
Leikkaus
Viiniköynnös kasvaa leikkaamattakin, mutta rypäleet jäävät usein pieniksi ja huonolaatuisiksi eivätkä aina ehdi kypsyä. Leikkaus edistää myös rungon lähellä olevien leposilmujen puhkeamista.
Leikkaa viiniköynnöstä lepotilaisena eli loka–marraskuussa. Voit typistää versot myös varhaiskeväällä ennen silmujen turpoamista ja nestevirtauksen alkamista. Leikkaamistapoja on useita, ei ole olemassa yhtä oikeaa menetelmää tai tekniikkaa.
Viiniköynnöksen tainta ei esimerkiksi välttämättä tarvitse leikata ensimmäisen vuoden jälkeen, vaan sen voi antaa vahvistua pari ensimmäistä kasvukautta. Latvojen katkaiseminen elokuussa pysäyttää pituuskasvun ja edesauttaa versojen paksuuntumista. Kahden kasvuvuoden jälkeen voit valita, haluatko köynnökselle esimerkiksi 2–3 vajaan metrin korkuista päärunkoa vai pidätkö rungon matalana, 20–30 senttiä korkeana. Ylimääräiset versot karsitaan pois.
Päärunkoihin kasvatettuihin niin sanottuihin sivurankoihin kasvavat aikanaan rypäleitä tuottavat versot. Karsi niitä vuosittain ja jätä jäljelle 1–3 vahvinta versoa. Typistä myös näitä versoja kasvun päätyttyä voimakkaasti ja jätä jäljelle vain kymmenkunta uutta silmua.
Avomaalla viiniköynnöstä kasvatettaessa matalan kasvuston etuna on tehokas lumisuoja pakkasta vastaan. Mataluus helpottaa talvisuojausta myös alueilla, missä lunta on vähän tai ei lainkaan.
Viiniköynnöslajikkeita
Suomessa kannattaa kasvattaa hallaa kestäviä, nopeasti kypsyviä lajikkeita. Kasvuvyöhykesuositukset ovat suuntaa antavia; ratkaiseva merkitys on pienilmastolla.
’Zilga’
Alkuperä: Latvia.
Rypäle: Tummansininen, himmeäpintainen, melko pieni. Mustikkainen aromi. Sopii jälkiruokiin ja viiniksi. Kypsyy syyskuun alkupuolella.
Luonnehdinta: Voimakaskasvuinen, vaatii leikkausta. Vaatii melko happaman maan.
Sato: Vuodessa 25–30 kg / köynnös.
Talvenkestävyys: IV. Keväällä arka yöhalloille, talvella kestää –40Cº. Pärjää avomaalla lumipeitteen turvin.
’Supaga’
Alkuperä: Latvia.
Rypäle: Vihreänkeltainen, hieman suurempi kuin ’Zilgalla’. Maukas, suosittu tuorekäytössä, sopii myös viinin valmistukseen. Foxy-maku puuttuu.
Luonnehdinta: Voimakaskasvuinen, vaatii leikkausta. Vaatii melko happaman maan.
Sato: Vuodessa 20–30 kg / köynnös.
Talvenkestävyys: III. Vain Etelä-Suomessa avomaalla, muualla muovihuoneessa.
’Sukribe’
Alkuperä: Latvia.
Rypäle: Kullankeltainen, pitkissä suurissa tertuissa. Mehukas. Foxy-maku puuttuu. Sopii tuorekäyttöön, mehun ja viinin valmistukseen.
Luonnehdinta: Voimakaskasvuinen, vaatii leikkausta. Vaatii melko happaman maan.
Sato: Vuodessa 20–30 kg / köynnös.
Talvenkestävyys: III. Etelä-Suomessa ulkona eteläseinustalla, muualla muovihuoneessa.
’Rondo’
Alkuperä: Tsekkoslovakia / Saksa. Amurinviinin, ojukkaviinin ja eurooppalaisen ’St. Laurent’ -lajikkeen risteytys.
Rypäle: Sininen, pienehkö, pyöreä, mehukas. Maku kirpeähkö, hapokas. Viini tummanpunaista, voimakasaromista.
Luonnehdinta: Versot puhkeavat aikaisin keväällä, joten suojataan hallaöinä. Vaatii kalkkipitoisen maan.
Sato: Melko runsas. Kypsyy Etelä-Suomessa jo elokuun lopulla.
Talvenkestävyys: Kestää –30 C.
