Verenpisara viihtyy ulkosalla parhaiten puolivarjoisalla paikalla. Verenpisaran lajikkeesta riippuen kasvi menestyy kuitenkin mainiosti myös varjoisalla tai aurinkoisella kasvupaikalla. Verenpisaraa kasvatettiin aiemmin myös huonekasvina, mutta sen suosio hiipui läpi vuoden kuivina ja lämpiminä pysyvien asuntojen myötä.

Sopiva kasvualusta on ravinteikas, ilmava ja vettä läpäisevä sekä lievästi hapan. Tavallinen kukkamulta paranee, kun sekoitat siihen karkeaa hiekkaa, kevytsoraa ja perliittiä.

Verenpisarat tarvitsevat runsaasti tilaa juurilleen. Ruukun kokoa on syytä kasvattaa kesän aikana, jos kukkasilmut eivät aukea ja lehdet roikkuvat.

Kastele ensimmäiset 2–3 viikkoa tavallisella vedellä ja aloita lannoitus vasta sen jälkeen. Älä anna veden seisoa juuristoalueella. Voit käyttää veteen sekoitettavia kastelulannoitteita joka toisen kastelun yhteydessä tai lisätä pitkävaikutteisia lannoiterakeita tai -puikkoja mullan joukkoon. Jos talvetat verenpisaran, lopeta lannoitus elokuun alkuun mennessä.

Poista kuihtuneet kukat säännöllisesti, jotta kasvi ei käytä energiaansa hedelmien muodostamiseen kukinnan kustannuksella. Poista myös kaikki kuolleet lehdet ja oksat ja tarkista, ettei kasviin ole pesiytynyt kirvoja tai punkkeja. Kasvuston suihkuttelu vedellä virkistää verenpisaraa.

Verenpisara tulee talvettaa valoisassa ja viilessä paikka, jossa lämpötila on noin 5–10 astetta. Jos tila on pimeä, kasvi selviää viileämmässäkin, mutta kuitenkin pakkasettomassa paikassa.

Säilytä verenpisara vaaka-asennossa. Pidä multa kosteana talvella esimerkiksi sumuttelemalla, vältä kastelua. Älä päästä verenpisaran multaa kuivumaan. Pidä kasvusto siistinä, poista kuolleet lehdet ja oksat.