Viherpiha

Kasvimaan perustaminen 3 eri tavalla – vertaile ja valitse itsellesi sopivin



Kasvimaan perustaminen 3 eri tavalla – vertaile ja valitse itsellesi sopivin

Kasvimaan perustaminen on ensimmäinen askel kohti omaa hyötytarhaa. Sopivan viljelytavan löytäminen helpottaa eri kasvien kasvattamista, vähentää työtä ja takaa herkullisen sadon. Löydä paras tapa kasvimaan perustamiseen täältä!
Teksti Auli Honkanen
Kuvat A-lehtien kuva-arkisto

Kasvimaan perustaminen on yksinkertaisempaa kuin uskotkaan. Hyötykasvien viljelyn aloittaminen onnistuu helposti, vaikka sinulla ei olisi aiempaa kokemusta puutarhanhoidosta.

Listasimme kolme erilaista tapaa kasvimaan perustamiseen sekä niiden plussat ja miinukset. Vertaile ja valitse itsellesi parhaiten sopiva tapa!

Kasvimaan perustaminen kasvilavoihin

Voit rakentaa kasvilavat itse tai ostaa ne valmiina.

Kasvilavat mahdollistavat hyötykasvien viljelyn myös siellä, missä se ei muuten olisi mahdollista. Lavatarhan voi perustaa hyvin savimaalle, nurmikon päälle terassille tai jopa parvekkeelle.

Lavoja voi valmistaa monista eri materiaaleista, kuten puusta, betonista tai tiilistä oman mielen mukaan. Lavan syvyys määritellään sen perusteella, millaisia kasveja lavassa tahtoo kasvattaa: syvässä multatilassa voi kasvattaa palsternakkaa tai porkkanoita, pieni lava puolestaan sopii esimerkiksi yrteille.

Plussat:

+ Helppoa ja nopeaa perustaa minne tahansa.

+ Maa-aines on usein pussitettua multaa, joten kasvatuksen makuun pääsee saman tien.

+ Ei rikkaruoho-ongelmaa (ainakaan ensimmäisinä vuosina).

+ Kasvilavassa maa lämpenee keväällä nopeasti.

+ Tuholaisia ja etanoita vastaan on helpompi taistella, koska kasvuala on rajattu.

+ Jos rakennat riittävän korkeat lavat, viljely on selkäystävällistä, koska hoitotöissä ei tarvitse kumarrella.

+ Sateisina kausina vesi ei yleensä jää seisomaan kasvien juuristoon.

Miinukset:

– Kasvilava pitää joko rakentaa itse tai hankkia lavakaulukset valmiina. Rakennusmateriaalit maksavat ja valmiilla kasvilavoillakin on hintaa.

– Multaa kuluu yleensä paljon, vaikka itse kasvatusala ei ole järin suuri. Viljelyn aloittaminen voi käydä kukkarolle.

– Kasvatusala on usein melko pieni, joten satokaan ei ole kovin suuri.

Innostuitko? Kurkkaa siinä tapauksessa myös nämä:

Kasvimaan perustaminen koho- ja lämpöpenkkiin

Kohopenkin perustaminen onnistuu niin keväällä kuin syksylläkin, kunhan sinulla on tarpeeksi kasvijätettä, joita pystyt kasaamaan päällekkäin.

Koho- ja lämpöpenkki perustetaan kompostin tapaan kerrostamalla eloperäisiä aineksia päällekkäin, jolloin pohja alkaa toimia kompostin tapaan. Molemmat ovat kuohkeita ja ravinteikkaita kasvupaikkoja, joissa paljon lämpöä tarvitsevat kasvit viihtyvät erityisen hyvin.

Plussat:

+ Varsin helppoa ja nopeaa perustaa minne tahansa.

+ Rikkaruohoisesta maaperästä ei ole haittaa, jos kasvualusta erotetaan maasta esimerkiksi pahvilla tai sanomalehtikerroksella.

+ Sopii hienosti myös saviseen maahan, koska kohopenkki nousee ylemmäs kylmästä savimaasta. Hajotessaan lämpöpenkkiin kasattu kasviaines parantaa savimaan rakennetta.

+ Kasvualusta lämpiää keväällä nopeasti.

+ Aratkin kasvit menestyvät paremmin kohollaan olevassa kasvualustassa paremmin kuin tasamaalla.

+ Vesi ei yleensä jää seisomaan kasvien juuristoon.

+ Penkkiä ei tarvitse kääntää, kunhan lisäät siihen joka vuosi multaantuvaa, eloperäistä ainesta, esimerkiksi ruohosilppua ja silputtuja vihreitä kasvinosia.

+ Pysyy rikkaruohottomana, jos penkin pinta on peitetty katteilla ja eristetty rikkaruohoisesta maasta esimerkiksi sanomalehdillä tai pahvikerroksella.

Miinukset:

– Ei yleensä näytä kovin esteettiseltä.

– Sopivien kasvuainesten (olki, hevosenlanta, kompostimulta, kasvijäte, oksat ja risut) hankkiminen voi olla vaikeaa, jos niitä ei löydy omasta takaa tai lähistöltä.

– Viljelyyn tarvittava pintamulta pitää hankkia jostain, joten jos on mahdollista hankkia vain valmismultaa, viljelmälle voi tulla hintaa.

– Vaatii lapioimista ja kärräämistä, koska kasvualusta kasataan useista aineksista.

Innostuitko? Kurkkaa siinä tapauksessa myös nämä:

Kasvimaan perustaminen avomaalle

Perinteinen kasvimaa avomaalla on hyvin hoidettuna upea ilmestys.

Jos maaperä on hyvässä kunnossa, avomaaviljely on usein sopiva valinta kasvimaan perustamiseen. Laajoilla kasvimailla on mahdollista kasvattaa useita eri hyötykasveja, ja myös sato on usein suurempi kuin lavoilla tai kohopenkissä viljeltäessä. Kasvimaan perustaminen avomaalle vaatii hieman työtä, mutta lopputulos palkitsee!

Plussat:

+ Viljeltävä ala on yleensä isompi kuin lava- tai kohopenkkiviljelyssä.

+ Ei vaadi kastelua yhtä usein kuin lava- ja kohopenkkiviljely.

+ Maaperän hyötyeliöt kuten lierot ovat valmiiksi maaperässä.

+ Varsinainen kasvualusta on valmiina, koska viljely aloitetaan suoraan maasta.

Miinukset:

– Kasvimaan perustamistyö on työlästä, sillä maa pitäisi kääntää kahden lapionpiston syvyydeltä.

– Rikkakasvien juurien perkaaminen maasta on aikaa vievää ja työlästä.

– Juurilla levittäytyvien rikkaruohojen leviäminen takaisin viljeltävälle alalle käy nopeasti, ellei ympäröivää maata eroteta laatoituksella tai riittävän syvillä reunuksilla ympäröivästä maasta.

– Maa lämpiää hitaammin kuin kohopenkissä tai kasvilavassa.

– Etanoiden torjunta on hankalamaa kuin kohopenkissä tai kasvilavassa.

– Jos maaperä on pelkkää savea tai hiekkaa, kasvualustan parantamiseen saattaa kulua rahaa, mikäli maanparannusaineksia ei löydy omasta takaa.

– Pikkutaimien harventaminen, rivien haraus ja muut hoitotyöt saattavat rasittaa selkää. Kohopenkissä ja kasvulavassa työ on ergonomisempaa, koska kasvupeti on ylempänä eikä työssä tarvitse kyyristellä yhtä paljon kuin avomaalla viljeltäessä.

Innostuitko? Kurkkaa siinä tapauksessa myös nämä:

Löysitkö sopivan viljelytavan?

Katso ohjeet kasvimaan kevätkylvöihin.

Aloita hyötyviljely esimerkiksi näistä!

Härkäpapu on helppo ja satoisa.

Komea lehtikaali maistuu ja kruunaa kasvimaan.

Monimuotoinen punajuuri sopii aloittelevallekin tarhurille.

Salaatista saat nopeasti satoa.

Itse kasvatettu kurkkusato maistuu parhaimmalta.

Herneet ovat erityisesti lasten suosikkeja.

Kokeile maissia, jos haluat kasvimaallesi jotain eksoottisempaa.

Julkaistu: 10.4.2018