Viherpiha

Lämpöpenkki lisää satoa

Lämpöpenkki lisää satoa

Lämpöpenkki aikaistaa viljelyä ja tuottaa runsaan sadon. Sen voi tehdä pieneenkin pihaan.
Teksti Anne Joutsenlahti-Lankinen
Kuvat Paavo Martikainen
Mainos

Lämpöpenkin voi perustaa mihin aikaan vuodesta tahansa, kun maa on muokattavissa. Paras aika on syksyllä, kun sen teossa voidaan hyödyntää naatit ja muut kasvinjätteet. Samalla helpotetaan kevään viljelykiireitä.

Yksinkertaisimmillaan lämpöpenkin idea toteutuu silloin, kun kompostikeon päälle istutetaan kurpitsan taimi. Halutessaan lämpöpenkin voi rakentaa kahdessa osassa. Tällöin syksyllä tehdään kaivanto, johon ladotaan risut ja kasvinjätteet. Keväällä niiden päälle levitetään lanta, kompostimultaa ja kaivannosta nostettu multakerros.

Syksyllä kasatussa penkissä pystytään maan kevätkosteus hyödyntämään tehokkaasti. Lämpöpenkissä viljely voidaan aloittaa hieman tavallista aikaisemmin maan lämmettyä. Hallayön uhatessa taimet peitetään vaikkapa kaksinkerroin taitetulla harsolla. Kaarien varaan asetettava muovi tai harso parantaa lämpöpenkin ennestäänkin suotuisia viljelyoloja.

Lämpöpenkki kannattaa perustaa kunnolla, sillä sen suotuisa vaikutus tuntuu jopa viiden vuoden ajan. Vuosittain penkin pinnalle lisätään kompostimultaa. Viljelykasvi valitaan typpivaatimuksen mukaan. Ensimmäisenä vuonna viljellään runsaasti typpeä tarvitsevia lajeja, kuten kurpitsat ja avomaankurkku. Parin vuoden kuluttua istutetaan niukemmin typpeä vaativia juureksia, sillä lämpöpenkin lannoitusvaikutus vähenee hiljalleen. 

Viljely kohopenkissä on muuten samanlaista kuin tasamaalla, mutta kastelusta on huolehdittava tarkemmin, koska kasvien juuret eivät ulotu pohjamaahan asti. Muotonsa ansiosta kohopenkki kuitenkin ottaa sateen paremmin vastaan kuin tasamaalle perustettu kasvimaa.

Näin perustat lämpöpenkin

1. Lämpöpenkki kannattaa rakentaa lämpimään, tuulilta suojattuun paikkaan. Näin siitä saadaan suurin mahdollinen hyöty. Tulevan penkin kohdalta lapioidaan multa pois vähintään 20 sentin syvyydeltä. Penkin sopiva leveys on 1,5 metriä, pituus määräytyy viljelyalan tarpeen mukaan. Lämpöpenkki voi toki olla pienempikin, esimerkiksi muutaman neliön suuruinen kurkkumaa. Jos ei jaksa kaivaa penkkiä syvälle, sen voi rakentaa koholleen maan pinnasta. Kohopenkki tai harju on useimmille kasveille tasamaata edullisempi kasvupaikka.

2. Asettele risuja ilmavasti hieman lomittain ja limittäin kuopan pohjalle koko kuopan leveydeltä. Voit käyttää kaikenlaisia risuja, ohuita ja paksuja. Vältä kuitenkin esimerkiksi versotautisia vadelmanoksia. Ilma kiertää paremmin, jos pohjimmaisena on erikokoista risua. Tarkoitus on, että risukerros ei hajoa vuodessa tai kahdessa, vaan säilyttää penkin ilmavana pitkään. Puuhake tiivistyy pohjalle liikaa, joten sitä ei kannata käyttää. 3. Levitä risujen päälle yksivuotisten kukkien ja vihannesten varret. Keittiötarhassa kesällä kasvaneet kurpitsakasvustot ja auringonkukan versot ladotaan risujen päälle ensimmäiseksi, sillä penkin alaosaan tarvitaan rouhevaa, karkeaa ainesta. Jos materiaali on kovin isoa, sitä voi silputa tai rikkoa sotkemalla. Karkeiden auringonkukkien päälle voi latoa kehäkukkien varsia. Maa-artisokan ja perennojen varret sekä muu puutarhajäte katoaa syväpenkkiin kätevästi. Kaivantoa täytetään kasvijätteellä, kunnes sen pinta ulottuu maan tasalle. 4. Päällystä tuore kasvijäte lantakerroksella. Käytä sitä niin paljon, että kasvijäte peittyy reilusti. Sopiva vahvuus on noin 20 senttiä. Syksyllä lanta voi olla kompostoimatonta, mutta keväällä lisättäessä sen pitää olla palanutta ja laimeaa. Lannan seassa saa olla kuivikkeena turvetta. Sahanpuru ei ole hyväksi viljelyksille. 5. Levitä lantakerroksen päälle syksyn lehtiä muutaman sentin paksuudelta. Ne kuohkeuttavat lantaa ja keräävät lämpöä edistäen näin palamista. Jos lantaa on niukasti, sitä voi jatkaa lehdillä. Keväällä voi pöyhiä penkkiä, jotta näkee miten palaminen on edistynyt ja miten eri ainekset ovat lahonneet. 6. Lannan ja lehtien päälle levitetään 20–40 sentin kerros hyvin maatunutta kompostia. Se toimii eristeenä kasvualustan ja palavan kerroksen välillä, jotta korkeaksi nouseva lämpötila ei haittaa juurten kasvua. 7. Päällimmäiseksi levitetään kaivannosta ja penkin sivuilta nostetun mullan parinkymmenen sentin vahvuiseksi kerrokseksi. Jos penkki tehdään vasta keväällä, on multakerroksen oltava 30–40 senttiä, koska lanta on tuoretta. 8. Kun mullan pinnan muotoilee kuperaksi, niin vesi pääsee valumaan pois. Kumpu mataloituu sitä mukaa kuin kasviainekset maatuvat sen sisällä. Muhkea kohopenkki on aina lämpimämpi kasvualusta kuin tasamaa. 9. Kun lämpöpenkki on valmis, koko komeus peitetään olkikerroksella. Se pidättää lämpöä ja säilyttää maan kevätkosteuden. Keväällä ennen taimien istutusta voi lämpöpenkkiin tarvittaessa lisätä palanutta hevosenlantaa ja kompostimultaa.

Asiantuntija: viljelypuutarhuri Susanna Lagström, Hyötykasviyhdistys

Lue lisää:

Tee kasvimaan syyshuolto sadonkorjuun jälkeen

Näin kasvatat kurpitsaa

Kesäkurpitsa tuottaa reilusti satoa – katso kasvatusohjeet

Julkaistu: 23.8.2016
Katso myös nämä