Mitkä reidet, mitkä rinnat!

Syökää kanaa, kuuluu yksi uusi­en ravitsemussuositusten sano­mista. Kanan lihaksikas sukulai­nen broileri on yhdessä kalan kanssa saa­nut ruokakolmiosta leveämmän siivun kuin nauta, possu ja ka­namuna yhteensä. Broilerin liha on nahatto­mana vähärasvaista, ja nahankin rasva on pa­rempilaatuista kuin naudalla.

Mietitkö myös lihankulutuksen ympäris­tövaikutuksia? Jos totaalinen kasvisruoka­valio ei ole juttusi, valitse broileria. Se on pa­rempi vaihtoehto kuin nauta, jonka tuotan­to rasittaa ilmastoa yli kolme kertaa enem­män kuin broilerin.

Suomalainen broileri on puhtoista. Salmonellaa ei esiinny, eikä syötäväk­si kasvatettavia eläimiä rokoteta. Nii­tä lääkitään antibiooteilla hyvin har­voin. Vientivaltiksi kehuttu broileriosaamisemme perustuu tarkkaan sää­telyyn. Tilat ovat isoja ja käytännössä niillä on aina sopimus Suomen suu­rimpien lihatuottajien kanssa. Eläimet kasvatetaan kaikki sisään, kaikki ulos -periaatteella. Broilerit viedään teu­rastettavaksi kaikki kerrallaan, minkä jälkeen halli desinfioidaan. Uudet untuvikot pääsevät puhtaille pehkuille suursiivouksen jälkeen.

Muissa maissa lintuja kerätään hallista kasvunopeutensa mu­kaan. Tapa on taloudellisesti tehokas, mutta lisää bakteerien ja tautien riskiä. Raa’an broilerin tuonti Suomeen on kiellettyä, mutta ravintoloissa ja jalos­teissa broileri voi olla kypsänä maahan tuotua lihaa.

Syömme lihaa noin 77 kiloa vuodes­sa henkilöä kohti. Siitä 18 kiloa on broileria. Euroopan mittakaavassa määrä ei ole kovin suuri. Broilerien nokkima rehu on pääasiassa viljaa ja geenimuunneltua soijaa, myös Suo­messa. Eläimet kasvavat jalostuksen ja täy­dellisten olosuhteiden yhteisvaikutuksesta 1,8 kilon teuraspainoonsa 5–6 viikossa. Nopea kasvu on broilerituotannon perusta. Suomes­sa nopeaan kasvuun ei pyritä eläinten hengen tai terveyden kustannuksella, mutta pitkälle viety jalostus voi aiheuttaa jalkaongelmia ja sydänkuolemia.

Broileritarjontaan on viime vuonna tullut uutta pöhinää kahdelta suunnalta. Lie­dossa kasvaa Cobb-rotui­sia broilereita vallitsevan Ross-rodun sijaan. Eläimet kasvavat hitaammin ja elävät väljem­min kuin perinteiset broilerit. Lisäksi ne syö­vät lähellä kasvatettua viljaa ja soijan sijaan härkäpapua. Kaupoissa broilereita myydään Naapurin maalaiskana -nimellä.

Ensimmäiset kotimaiset luomubroilerit ilmestyivät kauppoihin viime syksy­nä. Luomubroilerit elävät 8–9 viikkoa, ja ne saavat halutessaan tepastella ulkona pari vii­meistä elinviikkoaan. Broilereille syötetään luomurehua, jota ei ole geenimuunneltu. Ne myös kasvavat lähes puolet väljemmin kuin tavalliset broilerit. Tämä kaikki nostaa lihan hinnan lähes kolminkertaiseksi tavallisen broilerin kilohintaan verrattuna. Kuluttajat tekevät valin­nan, millaisia broilereita jatkossa syömme.

Paisti on broilerin reisi. Paistileike on luuton reisi. Maukas, luun lähellä oleva osa lihaa, jossa on myös hieman rasvaa tuomassa makua. Nuija on broilerin koipi. Rintaleike eli broilerin rintalihat. Kun nahka ja ohuet kylkiluut irro­tetaan, jää rintafilee ja sen alla oleva pitkä ja kapea sisäfilee. Siipi eli ”chicken wing”.

Lähteet: Elina Lappalainen, Syötäväksi kasvatetut. Atena 2012. Siipikarjaliitto, www.siipi.net.