Syökää kanaa, kuuluu yksi uusien ravitsemussuositusten sanomista. Kanan lihaksikas sukulainen broileri on yhdessä kalan kanssa saanut ruokakolmiosta leveämmän siivun kuin nauta, possu ja kanamuna yhteensä. Broilerin liha on nahattomana vähärasvaista, ja nahankin rasva on parempilaatuista kuin naudalla.
Mietitkö myös lihankulutuksen ympäristövaikutuksia? Jos totaalinen kasvisruokavalio ei ole juttusi, valitse broileria. Se on parempi vaihtoehto kuin nauta, jonka tuotanto rasittaa ilmastoa yli kolme kertaa enemmän kuin broilerin.
Suomalainen vs. ulkomainen broileri
Suomalainen broileri on puhtoista. Salmonellaa ei esiinny, eikä syötäväksi kasvatettavia eläimiä rokoteta. Niitä lääkitään antibiooteilla hyvin harvoin. Vientivaltiksi kehuttu broileriosaamisemme perustuu tarkkaan säätelyyn. Tilat ovat isoja ja käytännössä niillä on aina sopimus Suomen suurimpien lihatuottajien kanssa. Eläimet kasvatetaan kaikki sisään, kaikki ulos -periaatteella. Broilerit viedään teurastettavaksi kaikki kerrallaan, minkä jälkeen halli desinfioidaan. Uudet untuvikot pääsevät puhtaille pehkuille suursiivouksen jälkeen.
Muissa maissa lintuja kerätään hallista kasvunopeutensa mukaan. Tapa on taloudellisesti tehokas, mutta lisää bakteerien ja tautien riskiä. Raa’an broilerin tuonti Suomeen on kiellettyä, mutta ravintoloissa ja jalosteissa broileri voi olla kypsänä maahan tuotua lihaa.
Faktaa broilerista
Syömme lihaa noin 77 kiloa vuodessa henkilöä kohti. Siitä 18 kiloa on broileria. Euroopan mittakaavassa määrä ei ole kovin suuri. Broilerien nokkima rehu on pääasiassa viljaa ja geenimuunneltua soijaa, myös Suomessa. Eläimet kasvavat jalostuksen ja täydellisten olosuhteiden yhteisvaikutuksesta 1,8 kilon teuraspainoonsa 5–6 viikossa. Nopea kasvu on broilerituotannon perusta. Suomessa nopeaan kasvuun ei pyritä eläinten hengen tai terveyden kustannuksella, mutta pitkälle viety jalostus voi aiheuttaa jalkaongelmia ja sydänkuolemia.
Naapurin maalaiskanat ja luomubroilerit
Broileritarjontaan on viime vuonna tullut uutta pöhinää kahdelta suunnalta. Liedossa kasvaa Cobb-rotuisia broilereita vallitsevan Ross-rodun sijaan. Eläimet kasvavat hitaammin ja elävät väljemmin kuin perinteiset broilerit. Lisäksi ne syövät lähellä kasvatettua viljaa ja soijan sijaan härkäpapua. Kaupoissa broilereita myydään Naapurin maalaiskana -nimellä.
Ensimmäiset kotimaiset luomubroilerit ilmestyivät kauppoihin viime syksynä. Luomubroilerit elävät 8–9 viikkoa, ja ne saavat halutessaan tepastella ulkona pari viimeistä elinviikkoaan. Broilereille syötetään luomurehua, jota ei ole geenimuunneltu. Ne myös kasvavat lähes puolet väljemmin kuin tavalliset broilerit. Tämä kaikki nostaa lihan hinnan lähes kolminkertaiseksi tavallisen broilerin kilohintaan verrattuna. Kuluttajat tekevät valinnan, millaisia broilereita jatkossa syömme.
Sanasto haltuun
Paisti on broilerin reisi. Paistileike on luuton reisi. Maukas, luun lähellä oleva osa lihaa, jossa on myös hieman rasvaa tuomassa makua. Nuija on broilerin koipi. Rintaleike eli broilerin rintalihat. Kun nahka ja ohuet kylkiluut irrotetaan, jää rintafilee ja sen alla oleva pitkä ja kapea sisäfilee. Siipi eli ”chicken wing”.
Lähteet: Elina Lappalainen, Syötäväksi kasvatetut. Atena 2012. Siipikarjaliitto, www.siipi.net.
Juttu on julkaistu Kotivinkissä 3/2015.
