
Kanaa vai broileria?
Broilerista valmistettua ruokaa kutsutaan usein arkikielessä kanaksi. Broileri ja kana ovat periaatteessa sama lintu, mutta ne on jalostettu ruoantuotannon eri tarkoituksiin. Suomalaisista broilereista lihaksi kasvatetaan sekä kanat että kukot. Nopeakasvuiseksi jalostetun broilerin kasvatusaika on noin viisi viikkoa. Broilerin liha on mureaa ja pehmeää.
Kanat on jalostettu kananmunantuotantoon, mutta niitä myös syödään. Koska kana on broileria vanhempi, sen maku on vahvempi ja liha väriltään tummempaa.
Broilerin/kanan osat
1. Rintaleike
Rintaleike on leikattu broilerin rintaosasta niin, että siinä ovat mukana rintalasta ja nahka. Ne säilyttävät lihan maukkauden ja mehukkuuden. Rintaleike on siis ikään kuin luullinen ja nahallinen rintafilee. Se sopii kypsennettäväksi uunissa tai grillissä sekä haudutettavaksi erilaisiin kastike- ja pataruokiin.
2. Rintafilee
Luuton ja nahaton rintafilee on broilerin vähärasvaisin osa. Murea liha kypsyy nopeasti uunissa, pannulla tai grillissä. Marinointi pitää fileen mehevänä ja maukkaana. Rintafilee sopii myös uuni-, pata- ja kastikeruokiin.
3. Sisäfilee
Uloimpana olevan rintafileen alla oleva pienempi sisäfilee on kanan murein osa, jossa ei ole juuri lainkaan näkyvää rasvaa ja kalvoja. Pieni sisäfilee kypsyy todella nopeasti ja sopii parhaiten pannulla tai grillissä kypsennettäväksi.
4. Siipi
Siipi koostuu kolmesta nivelestä, mutta ruoanlaitossa käytetään yleensä vain kaksi ensimmäistä lihaisaa niveltä. Siivissä on mukana nahka. Siivet ovat kanan rasvaisimmat osat, mikä tekee niistä myös herkullisia. Siipipalat sopivat kypsennettäviksi uunissa tai grillissä ja ovat mainiota naposteluruokaa.
5. Paistileike
Luuttomaksi ja nahattomaksi leikattu broilerin reisipala. Fileitä rasvaisempi ja siksi myös mehukkaampi ja maukkaampi. Kypsennysaika on pidempi kuin fileillä. Valmistuu mehukkaaksi uunissa, pannulla tai grillissä. Paistileike sopii erityisen hyvin haudutettaviin ruokiin, koska maku vain paranee hitaasti kypsennettäessä.
6. Koipireisi
Koipireisi on broilerin luullinen ja nahallinen jalkaosa. Se sisältää nimen mukaisesti sekä reisilihan että koiven. Liha on hieman tummempaa ja rasvaisuuden ansiosta maukasta ja mehevää. Koipireisi sopii uunissa ja grillissä kypsennettäväksi tai haudutettaviin pataruokiin sekä nyhtöbroilerin valmistukseen.
7. Koipi eli nuija
Koipi on broilerin jalan alaosa. Koipiosasta käytetään myös nimitystä nuija. Koipireisien tapaan nuijissakin on mukana nahka, joka paahtuu kauniin väriseksi ja rapeaksi. Maukas koipi on erinomaista grillattuna tai uunissa kypsennettynä, ja sen voi syödä kätevästi käsin luusta kiinni pitäen. Sopii myös pataruokiin.
8. Reisipala
Reisipala on jalan luullinen ja lihaksikas yläosa. jossa on mukana nahka. Se sopii kypsennettäväksi uunissa tai grillissä sekä käytettäväksi haudutettavissa ruoissa.
Pikana perhosena
Valmista kokonainen kana ”butterfly chicken” -tyylillä eli litistettynä. Perhosbroileri kypsyy uunissa tai grillissä tasaisemmin ja nopeammin, jopa reilussa puolessa tunnissa. Saat litistettyä broilerin siten, että laitat sen selkäpuoli ylöspäin leikkuulaudalle. Leikkaa broilerin selkäranka keittiösaksilla irti molemmin puolin. Voit halutessasi poistaa myös rintalastan. Käännä broileri sen jälkeen rintapuoli ylöspäin ja paina litteäksi.
Broilerin kätevät & nopeat muodot
Ohuet fileepihvit ja leikkeet
Broilerin rintafileestä leikatut ohuet fileepihvit, ohutleikkeet ja fileepalat kypsyvät perinteistä rintafileetä nopeammin. Ne paistetaan pannulla tai uunissa muiden pihvien tapaan. Myös sisäfileestä löytyy nuijimalla valmistettuja ohuita fileepihvejä, jotka paistuvat hetkessä.
Suikaleet
Broilerin rintafileestä ja luuttomasta koipireidestä valmistetaan suikaleita, fileestä fileesuikaleita ja paistista paistisuikaleita. Ne paistuvat nopeasti pannulla ja sopivat siten mainiosti arkikokkaukseen. Käytä suikaleita keittoihin, kastikkeisiin, vokkeihin, salaatteihin ja suolaisiin piirakoihin.
Jauheliha
Broilerinjauheliha tehdään luuttomasta koipireidestä. Kevyt ja vähärasvainen broilerinjauheliha sopii käytettäväksi muiden jauhelihojen tapaan. Valmista broilerinjauhelihasta vaikkapa makaronilaatikkoa, pyöryköitä, pihvejä ja mureketta.
Maustaminen takaa mehevyyden
Kokonainen broileri kannattaa maustaa esimerkiksi maustevoilla tai -kastikkeella. Sitä levitetään broilerin nahan alle varovasti nahkaa venyttämällä. Koipien nahkaan on hyvä tehdä pienet viillot veitsellä, jotta niihin saa kunnolla makua.
Voit valita käytettävän maustevoin oman maun mukaan. Itse tehty maustevoi onnistuu helposti sekoittamalla pehmeään voihin erilaisia mausteita, kuten yrttejä, sitruunankuorta, valkosipulia, kuivamausteita tai maustetahnoja. Broilerin sisään voi kypsennyksen ajaksi sujauttaa lisäksi sitruunanpuolikkaat tai -lohkoja, valkosipulia ja yrttejä.
Paiston aikana broileria kannattaa valella muutaman kerran esimerkiksi voisulalla tai oliiviöljyllä, jotta se pysyy mehevänä.
Makua pintaan
Pintamausta broileri sekoittamalla mieleisiäsi mausteita kuivamausteseokseksi. Yrtit, pippurit ja sitruunankuoriraaste toimivat hyvin. Broilerin rintaleike tai kokonainen broileri voidaan maustaa hieromalla mausteseosta nahkan alle, jolloin mausteet imeytyvät paremmin lihaan. Pintamaustaminen onnistuu myös valmiilla mausteseoksilla.
Hyödynnä rippeet
Maukas kanaliemi valmistuu kanan tai broilerin halvoista osista tai kypsän kokonaisen linnun rippeistä. Voit varioida peruslientä erilaisilla juureksilla, yrteillä ja mausteilla loputtomiin.
Valmista perusliemi näin:
- Lado kattilaan yhden kypsän kanan luut, nahkat ja syömättä jääneet palat. Lisää sipulinlohkoja, valkosipulia, porkkanaa ja juuriselleriä, muutama laakerinlehti ja maustepippuri. Kaada päälle sen verran vettä, että raaka-aineet peittyvät. Hauduta noin 45 minuuttia. Lisää tuoretta rosmariinia tai timjamia sekä noin 1 rkl suolaa. Hauduta vielä vartti ja siivilöi liemi talteen.
- Rippeiden sijaan voit käyttää liemeen myös noin kilon broilerin koipireisiä tai koipipaloja. Niiden lihan voi hauduttamisen jälkeen käyttää nyhtölihan tapaan salaateissa tai leipien täytteenä.
- Käytä lientä erilaisten keittojen, pohjana, kastikkeissa, riisin ja risottojen valmistuksessa tai sellaisenaan alku- tai väliruokana tarjottavana liemenä.
Milloin broileri on kypsää?
Broileri tulee kypsentää täysin kypsäksi, jotta mahdolliset salmonella- ja kampylobakteerit kuolevat.
Kypsän broilerin sisälämpötila on 75 astetta. Liha kypsyy vielä muutaman asteen kypsennyksen jälkeen, etenkin folioon vetäytymään käärittynä. Tällöin broilerin kypsentämisen voi lopettaa jo pari astetta aikaisemmin.
Sisälämpötilan voi varmistaa parhaiten käyttämällä lihalämpömittaria. Kypsyyden voi tarkistaa myös pistämällä cocktail- tai grillitikulla lihan paksuimpaan kohtaan. Kun valuva neste on kirkasta, liha on kypsää. Punertava väri nesteessä kertoo, että kypsennystä on jatkettava.
Kun valmistat marinoitua broilerinlihaa, älä lisää kuumentamatonta marinadia lihaan enää kypsennyksen jälkeen.
Huolehdi hygieniasta
- Suomalainen broileri on puhdasta, eikä siinä ole esiintynyt salmonellaa viime vuosina. Ruokavirasto suosittaa kuitenkin noudattamaan erityistä huolellisuutta broilerin ja kanan käsittelyssä varotoimenpiteenä mahdollisen salmonella- ja kampylobakteeririskin takia.
- Säilytä ja käsittele raakaa broileria aina erillään muista elintarvikkeista. Sulata pakastebroileri jääkaapissa reunallisessa astiassa.
- Älä valmista kuumentamattomina tarjottavia ruokalajeja samoilla välineillä, joilla olet käsitellyt raakaa broileria.
- Pese kädet, leikkuulauta ja työvälineet huolellisesti heti raa’an broilerin käsittelyn jälkeen.
Broilerin kulutus Suomessa
Siipikarjan kulutus on kaksinkertaistunut viimeisen 20 vuoden aikana. Suomalaiset syövät jo yli 25 kg broilerinlihaa vuodessa per henkilö. Kotimaisen broilerinlihan tunnistaa Hyvää Suomesta -merkistä.
Broilerin suosio perustuu sen monikäyttöisyyteen, vähärasvaisuuteen, lihan mureuteen ja makuun. Sen valmistus on helppoa ja nopeaa, ja se sopii niin arkeen kuin juhlaankin.
Kotimaisen broilerituotannon hiilijalanjälki alittaa kansainvälisen keskiarvon. Työtä sen pienentämiseksi tehdään muun muassa rehustuksen ja tilakohtaisten ilmastoreseptien avulla.
Lähteet: lihatiedotus.fi ja siipi.net