Presidenttiemme lempiruoat: lihapullia ja villisian paistia – mutta Kekkoselle ei todellakaan kanaa!

Presidenttiemme lempiruoat: lihapullia ja villisian paistia – mutta Kekkoselle ei todellakaan kanaa!

Miten Sauli Niinistö herkuttelee? Entä mitä Koivisto jätti syömättä Kazakstanin valtiovierailulla? Lempiruoat kertovat paljon presidenttiemme persoonista.
Teksti Emmi Nissi
Kuvat A-lehtien kuva-arkisto, iStock
Mainos

Niinistö herkuttelee kaalikääryleillä

Kaalikääryleet ovat herkullisia! Ei ihme, että myös tasavallan presidentti mainitsee ne lempiruoakseen. Kokeile vaikka näitä risotto-kaalikääryleitä.

Maamme päämiehen herkkuruoka on hyvin perinteinen kotiruoka: kaalikääryleet. Kääryleet hän on maininnut useammassa eri haastattelussa. Perinteisyys ei ole yllätys, sillä Linnan juhlien tarjottavatkin ovat Niinistön aikaan koostuneet kotimaisesta lähiruoasta: listalla on ollut niin naurispiirakoita, nyhtökauraa kuin hauki-ruischipsejä.

Haloselle maistuvat lihapullatkin

Kukapa ei lihapullista pitäisi! Maistuisivatkohan Tarja Haloselle myös thai-tyyliin maustetut lihapullat?

Tarja Halosella ei ole varsinaista lempiruokaa. Vastatessaan presidenttiaikoinaan lasten kysymyksiin, hän muotoili asian: ”Pidän kasviksista, mutta lihapullatkin maistuvat. Syön mielelläni terveellisesti. Matkoilla ollessani kokeilen mielelläni paikallisia erikoisuuksia.” Linnan juhlilla suosittiin hänen aikaansa maakuntien lähiruokaa sekä luomua.

Ahtisaari pitää paistetuista ahvenfileistä

Kotimaista ahventa, nam! Ahtisaaren suosikki, paistetut ahvenfileet tarjoillaan tässä metsäsieni-risoton ja tomaatti-rucolasalaatin kanssa.

Afrikassa vietetyistä vuosista huolimatta Martti Ahtisaari mainitsee lempiruoakseen Tasavallan presidentin virallisilla sivuilla tutun kotimaisen klasikkon: paistetut ahvenfileet. “Katson, että varsinainen ruoan valmistus ja lämmitys sujuu vaimolta paljon paremmin”, Ahtisaari sutkautti Ilta-Sanomien haastattelussa vuonna 2015. Linnan juhlilla tarjottiin Ahtisaaren aikaan muun muassa maakuntaruokia.

Koivisto ei nauranut edes nakeille

Ulkomaanmatkoilla Koivisto, kuten moni muukin presidentti, sai varmasti hyvin syödäkseen. Toimittaja Pirkko-Liisa Summa kertoo kirjassa Reportterina presidenttien matkassa, että Koivistolle tarjottiin esimerkiksi Sveitsissä helmikananrintaa ja sateenkaarihyydykettä, mutta Kazakstanissa tarjotut lampaan silmät jäivät häneltä syömättä. Huhupuheet Linnan keittiöstä kuitenkin kertovat, että kun presidentti heitti vapaalle, hänelle kelpasivat myös nauravat nakit.

Kekkonen toivoi kotiruokaa (ja joskus villisikaa)

Tuhtia sen olla pitää. Kekkoselle olisi varmasti maistunut myös tämä brandysuolattu villisika.

Kekkosen valtakausi oli pitkä ja häneen liittyviä ruokamuistojakin on luonnollisesti kertynyt paljon. Kekkosen kerrotaan olleen melkoinen herkkusuu. Onpa hänestä kirjoitettu jopa ruokakirja Urho Kekkosen pöydässä. Tamminiemessä Kekkoselle valmistettiin suomalaista kotiruokaa. Toisaalta Kekkonen oli myös suuri venäläisen keittiön ystävä – ei ihme, sillä monet matkat suuntautuivat Neuvostoliittoon.

Ruokakirjan toisen kirjoittajan Ritva Lehmusoksan mukaan Kekkosen lempiruokia oli villisian paisti. Riistaa arvostaneen Kekkosen mieltymykset näkyivät Linnan juhlissakin, sillä siellä tarjoiltiin usein esimerkiksi riekkoa.

Turun Sanomat haastatteli Kekkosen hovimestari Pekka Vilpasta vuonna 2014 ja tämä muistelee Kekkosen hermostuneen hänelle tasan kerran niin pahasti, että suusta olisi päässyt kirosana. Silloin syynä oli ruoka:

– Perkele, kanaa minä en syö! oli Kekkonen huudahtanut.

Paasikivi toi Linnaan kuulun boolin

Paasikivi arvosti tavallisia arkiruokia, kuten puuroja ja vellejä. Nämä puurosämpylätkin olisivat varmasti presidentille kelvanneet!

Presidentti Juho Kusti Paasikivellä kerrotaan olleen ruokailun suhteen tarkka päiväohjelma: lounas kello 13 ja päivällinen kello 17. Tarjolla oli vähän mutta hyvää eli kalaa tai lihaa sekä vihanneksia. Sunnuntailounaalla Paasikivi korkkasi mieliviiniään, Königsmoseliä, ja samalla sukulaislapset oppivat syömään ostereitakin. Presidentin lempiruoat olivat silti tavallisia arkiruokia: puuroja, vellejä, kuoriperunoiden päällä keitettyjä suolasilakoita sekä sillilaatikkoa. Linnan kuuluisa booli, jonka resepti on yhä salaisuus, tuli tarjolle presidentti Paasikiven aikaan.

Mannerheimin erikoisuudet yhä ruokalistoilla

Mannerheimin nimeen yhdistetään edelleen monia ruokia. Yksi niistä on vorschmack.

Kosmopoliitti Mannerheim arvosti suuresti ruokaa. Siitäkin huolimatta, ettei hänen aatelisena tarvinnut sitä itse valmistaa. Mannerheimin lempiruokia olivat esimerkiksi seljanka, kuha Walewska ja vorschmack. Jälkimmäiseen Mannerheimin kerrotaan tutustuneen Varsovan upseerikerholla. Ylipäällikön suosikkiruoat tunnetaan hyvin edelleen – niitä näkyy edelleen Savoyn kaltaisten ravintoloiden ruokalistoilla Marski- tai Mannerheim-etuliitteellä.

Rytin vaimo oli innokas marjastaja ja sienestäjä

Risto Rytin lempiruoka ei ole tiedossa, mutta hän oli kiintynyt maanviljelykseen ja viljeli vapaina aikoinaan pientä, Porvoon lähellä olevaa tilaansa viettäen siellä kesänsä. Voisi siis kuvitella, että perheen keittiössä käytettiin jonkin verran myös oman tilan satoa. Vaimo Gerda Ryti poimi maaseutukodissa marjoja ja sieniä, säilöi, mehusti ja hillosi.

Kallion aikana Linnassa oli kuiva kausi

Kyösti Kallion lempiruokaa emme tiedä, mutta Kallio oli alun perin maanviljelijä. Nuorella isännällä oli ennen poliittista uraa suuri tila: satakunta hehtaaria peltoa, parikymmentä hevosta ja yli sata lehmää. Eiköhän Kallio presidenttinäkin todennäköisesti arvostanut kotimaista tuontantoa. Linnan juhlilla nähtiin Kallion aikaan kuiva kausi, sillä alkoholia ei tarjoiltu vakaumuksellisista syistä.

Svinhufvud sai herkkuja syödäkseen

Ellen Svinhufvudin kakku on nimetty presidentin rouvan mukaan, vaikkei resepti Ellenin peruja olekaan.

Pehr Evind Svinhufvud sai herkutella kyllikseen. Presidentin puoliso Ellen Svinhufvud nimittäin jätti jälkeensä yli 800 reseptin ruokavihkon – ja näistä yli puolet oli leivonnaisia. Ellen tunnetaan silti erityisesti Konditoria Stellan valmistamasta mantelipohjaisesta kreemikakusta, jota hän tarjosi kahvikutsuillaan. Kakku on tunnettu 1930-luvulta lähtien Ellen Svinhufvudin kakkuna ja sen oikeuksista on aikojen saatossa riideltykin markkinatuomioistuimessa saakka. Legendaarinen kakku kuuluu yhä Linnan juhlien kahvipöytään.

Relanderin puutarhan kuulut kaalit

Lauri Kristian Relanderin lempiruoka ei ole tiedossa, mutta kotimaan- ja ulkomaanmatkoistaan irvailtukin – ja Reissu-Lassiksi kutsuttu – presidentti todennäköisesti pääsi maistelemaan eri maakuntien ja maiden ruokia. Relander myös viljeli innokkaasti Pamppusaaren puutarhatilaa yhdessä puutarhurinsa kanssa – voisi siis kuvitella, että maalaisliittolaisen agronomin ruokavaliossa oman maan antimet olivat oleellisessa osassa. Puutarhassa kasvoi viitisensataa omenapuuta, ja siellä oli suuri kanala ja kasvihuoneita. Erityisen kuuluisia olivat puutarhan kaalit. Itsenäisyyspäivän vastaanoton juhliminen sai pitkälti nykyisen muotonsa Lauri ja Signe Relanderin kaudella.

Ståhlberg tarjosi kutsuilla kahvia ja virvokkeita

Itsenäisyyspäivän juhlaperinne sai alkunsa vuonna 1919. Ensimmäisellä, tunnin pituisella vastaanotolla, tarjottiin kahvia ja virvokkeita. Tilaisuutta emännöi presidentin tytär Aino. Ståhlbergin myöhempi vaimo Ester Ståhlberg muutti Linnan juhlat iltatilaisuudeksi vuonna 1922, vaikka kieltolaki esti nauttimasta alkoholia. Uusia tuulia näkyi myös tarjoilupuolella: kahvin ja teen rinnalle ilmaantui buffet.

Lähteenä myös Päivi Storgård: Olet valaissut minun tietäni – presidenttien puolisot, Kansallisbiografia, Suomi100-sivusto ja STT:n juttu Paasikiven suosikkiruoista vuodelta 2005.

Lue lisää:

Missä syntyivät Kekkonen, Mannerheim ja Koivisto? Presidenttiemme lapsuudenkodit kartanosta hellahuoneeseen

Koivuhalko – voiko täydellisempää itsenäisyyspäivän leivonnaista olla? Ja herkku on todella helppo leipoa!

Nyt juhlitaan satavuotiasta Suomea! Itsenäisyyspäivän menussa maistuvat rakastetut klassikot

Julkaistu: 30.11.2017
Katso myös nämä