Viherpiha

14 ideaa keittiöpuutarhaan

Keittiöpuutarhassa voi helposti kasvattaa luonnonmukaisia yrttejä ja kasviksia. Pienikin maakaistale antaa satoa ja onnistumisen iloa. Ruukut, laatikot ja seinäpuutarhat tuovat lisää viljelytilaa.
Teksti Leena Raivio
Kuvat Heidi Strengell, A-lehtien kuva-arkisto, Anna Huovinen, Johanna Myllymäki
Mainos

1. Kun on menettänyt sydämensä kasvimaalle, hyötytarhan ja koristetarhan erottelu tuntuu tarpeettomalta. Kasvimaalla aherretun päivän päätteeksi tarhuri oikaisee selkänsä eikä tiedä mitään kauniimpaa kuin vihannesmaa ilta-auringon valossa. Eriväriset ja -muotoiset salaatit suorissa riveissä ovat kuin barokkipuutarhasta. Puutarhasuunnittelua voikin harrastaa myös kasvimaan lajikkeita valitessa. Purppura tehostaa vihreää, ja kasvien punaiset väriaineet sisältävät elimistölle tärkeitä suojaaineita.

2. Kylvä salaattirivien väliin vihannesportulakkaa. Salaatinlehdet suojaavat pikkutaimia paahteelta. Vihannesportulakan kirpeät ja hieman suolaiset, mehevät lehdet sopivat salaatteihin ja dippikastikkeisiin. Kun portulakka kasvaa, salaatit on jo syöty. 3. Samettikukka torjuu kasvintuhoojia. Sen juuristo erittää rikkipitoista ainetta, joka on kuin myrkkyä monille kasvitauteja aiheuttaville pieneliöille. Samettikukka torjuu myös sukkulamatoja, jotka voivat aiheuttaa tuhoja esimerkiksi perunalle ja ruusulle. Lisäksi samettikukan voimakas tuoksu harhauttaa tuholaisia. Sitä kannattaa kasvattaa kaalikasvien vieressä estämässä kaaliperhosta munimasta niiden lehdille. 4. Olkikate estää mullan roiskumisen sateella ja pitää käytävät siisteinä estämällä rikkaruohojen kasvun. Syksyllä hyväkuntoinen kate kannattaa ottaa talteen ja levittää kasvimaan päälle ennen talvea. Kate estää maata liettymästä ja pidättää kosteutta keväällä. Jos olkisilpun muokkaa maahan, se parantaa maan rakennetta, mutta kuluttaa typpeä, mikä on otettava huomioon lannoituksessa. 5. Amurinviinin lajike ’Zilga’ on menestynyt lumipeitteen ja suotuisan pienilmaston turvin avomaalla ainakin IV-vyöhykkeellä Pohjanmaalla. Aikainen tuleentuminen parantaa sen talvenkestäyyttä. ’Zilga’-lajiketta voi kasvattaa myös aurinkoisella eteläseinustalla. Jos terassi on kivetty, istuta viiniköynnös pohjattomaan ämpäriin, niin juuret hakeutuvat syvälle kiveyksen alle kohti kosteaa pihamaata. Rypäleet kypsyvät aikaisin ja sopivat viininvalmistukseen ja jälkiruokiin. Voimakaskasvuinen ’Zilga’ vaatii leikkausta kaksi kertaa vuodessa. 6. Viherseinien ja kasvatuslaatikoiden ansiosta pieneen tilaan mahtuu kelpo keittiötarha. Viherseinän voi asentaa terassille, parvekkeelle ja vaikka aitaan. Myös sisälle tarkoitettuja malleja on myynnissä. Seinä tuo yrtit ja matalajuuriset vihannekset käden ulottuville. Suomessa viherseiniä myyvät ainakin Zen- Grow ja Tamgreen. Maissi vie pystykasvuisena yllättävän vähän tilaa. Se viihtyy syvässä kasvatusastiassa kuten kurpitsakin. Molemmat tarvitsevat lämpöä ja pitkän kasvukauden. 7. Persoonallinen humalasalko seisoo yrttitarhassa kuin vartija. Luonnonkivimuuri rajaa tilan kutsuvaksi huoneeksi. Kivimuuri kerää lämpöä, suojaa tuulelta ja tarjoaa pesäpaikkoja sisiliskolle, hyönteisille ja linnuille. Oregano, timjami ja monet muut Välimeren yrtit viihtyvät kuivahkossa maassa. 8. Yrtit ovat omiaan ruukkuviljelyyn, sillä yleensä niitä tarvitaan melko pieniä määriä. Matalajuurisia ja voimakkaasti leviäviä minttuja suositellaan yleensä kasvattamaan omissa ruukuissaan. Jos käyttää piparminttua jatkuvasti teeyrttinä, se pysyy pienenä ja samaan ruukkuun mahtuu vaikka timjamia. Piparminttua pidetään erinomaisena teeminttuna, joskin eri kantojen välillä on suuria eroja. 9. Kurpitsa vaatii suojaisan paikan, paljon lämpöä ja kuohkean, runsasravinteisen maan. Köynnöstävät lajikkeet, kuten ’Rondini’ ja ’Spaghetti’, tarvitsevat myös vahvan tuen. Ilmavan kiipeilytelineen voi tehdä aitaa vasten nojaavista seipäistä, joihin solmitaan paksuista kepeistä tikapuut kurpitsalle. Kasvi juo ahneesti vettä, joten maa tulee kattaa esimerkiksi oljilla kosteuden säilyttämiseksi. 10. Rahtiliikenteessä käytetyistä vanhoista, pohjattomista kuormalavakauluksista saa ajan patinoimia kasvatuslaatikoita. Niihin voi nikkaroida harjan, jonka saa harmaannutettua rautavihtrillillä eli rautasulfaatilla. Harjan päälle levitetty suojaharso pysyy pois taimien päältä. Lavakauluksia kannattaa etsiä netistä – myynnissä on uusia ja hyvässä lykyssä vanhojakin. 11. On ylellistä nostaa kesän ensimmäiset uudet perunat omasta maasta. Kaksi päällekkäin asetettua viljelylaatikkoa ovat perunalle riittävän syvä kasvualusta. Jos kaikki menee hyvin, satoisa lajike laatikkopellolla ruokkii pienen perheen useita kertoja. Peruna tarvitsee aurinkoisen kasvupaikan ja kuohkean maan. Idättäminen aloitetaan neljä viikkoa ennen istutusta valoisassa paikassa, joka on hieman huoneenlämpöä viileämpi. Kun idut ovat noin puolitoistasenttisiä, perunat voi istuttaa. Liian aikaisin niitä on silti turha laittaa maahan, sillä peruna vaatii paljon lämpöä. Kuivana kesänä sitä pitää kastella, mutta liikaa kastellessa maku huononee. 12. Kesäkukkien, yrttien ja vihannesten yhdistelmä tekee hyötytarhasta värikkään, mutta anopinkielen ja muiden huonekasvien sujauttaminen kasvimaalle saa päät kääntymään. Paksulehtiset subtropiikin kasvit eivät ihan vähästä hätkähdä ja kestävät sekä paahdetta että tuulta. Sadettakin ne sietävät, kunhan maa on läpäisevä. 13. Jos tilaa on vähän ja haluat silti kasvattaa herukoita, runkoon vartetut puna- ja mustaherukat ovat kokeilemisen arvoisia. Ne eivät ehkä tuota yhtä suurta satoa kuin pensaat, mutta ovat koristeellisia. Marjoja pääsee poimimaan selkä suorana. Herukkapuiden alla mahtuu kasvattamaan kukkia, vihanneksia ja yrttejä. Rungolliset herukat voi istuttaa lähelle kasvihuonetta, sillä ne eivät varjosta liikaa. Ainakin punaherukkaa ’Jonkheer van Tets’ myydään Suomessa. Rungollisesta mustaherukasta on myynnissä muun muassa kotimainen FinEtunnuksen saanut lajike ’Öjebyn.’ 14. Lämpöpenkin idea perustuu siihen, että maatuessaan lanta ja karike synnyttävät lämpöä. Lämpöpenkki aikaistaa vihannesviljelyn aloittamista keväällä. Syksyllä sen voi rakentaa näin: Levitä 20 senttiä syvän kaivanteen pohjalle keppejä ja risuja. Lado niiden päälle kasvinjätteitä ja hevosenlantaa, johon on sekoitettu puiden lehtiä. Levitä lannan päälle 20–40 sentin kerros maatunutta kompostia. Muotoile penkki kuperaksi ja peitä se kokonaan mullalla. Laita päälle olkia katteeksi.

Lue lisää:

Vinkit nopeasti satoa tuottavien kasvien kylvöön

Tee teräsaltaasta minipuutarha yrteille ja kasviksille

Näin ryhdyt omavaraiseksi – 22 ideaa

Julkaistu: 7.1.2016
Katso myös nämä