Heidin ja Janin uuden kodin henki on kuin satavuotiaan. Saarekkeena toimii Romuritarista hankittu iäkäs patakaappi. Se toimii työtasona.
Hasilan perheen sukutalossa induktioliesi upotettiin vanhaan kaappiin, ja työtasot ovat pihalla kasvaneesta lehtikuusesta.
Tukevatekoinen saareke on perheen isän nikkaroima. Naulakossa roikkuu katseen kestäviä käyttötavaroita sekä vanha, kauniisti patinoitunut tinakannu.
Kallion pariskunnan keittiön tyyliin sopiva saareke oli alun perin isoisän kotitalon puuliiteristä pelastettu piironki 1800-luvun lopusta. Siitä poistettiin maalit, petsattiin ja pinta öljyttiin niin, että se käy vaikka leipomisalustaksi.
Entisen kansakoulun keittiössä saarekkeena toimii vanha myyntitiski, jossa lahjahopeat ovat näyttävästi esillä. Siitä ne tulee otettua paremmin käyttöön kuin kaapin perukoilta.
Johannan keittiön saarekkeen jalat olivat alun perin portaikon tolppia. Saarekkeen alaosaan saa piilotettua kierrätyspahvit tai lehtikorin.
Piparkakkutunnelmainen saareke sopii hyvin Saarenpään perheen romanttiseen keittiöön. Vaikka saareke on pieni, se antaa keittiöön lisää työskentelytilaan. Saareke on perheen isän, Teemun käsialaa. Reikäkuviointi pöytään on tehty rasiaterällä ja poralla.
Lukkaloiden hevostilan keittiön saareke tehtiin vanhasta patakaapista. Viivi hioi, kittasi ja maalasi sen. Petri kiinnitti kaapin alle pyörät, joiden avulla sitä voi siirrellä.
Tämän ekotalon keittiön saareke on asukkaan itse tekemä.
Tässä keittiössä on vain vähän kiinteitä kalusteita. Reilunkokoinen saareke on tehty varastohyllyistä.
Kristiina Brunilan värikkään kodin keittössä saareke koostuu useammasta kaapista. Saareke erottaa salin keittiöstä. Kaapit rakensi kirkkonummelainen luottoremontoija Tapio Vehmas.
Satavuotiaan omakotitalon keittiöstä löytyy valtaisan määrän kattiloita ja pannuja nielevä saareke. Se on yhdistetty kahdesta erillisestä kalusteesta.
