Unelmien Talo&Koti

Vanhan hirsitalon lempeä henki lumosi – "Ensin ostimme kaksion ja vähitellen koko talon"

1


Vanhan hirsitalon lempeä henki lumosi – "Ensin ostimme kaksion ja vähitellen koko talon"

Myydään kerrostalokaksio! Ytimekäs sanomalehti-ilmoitus sai liikkeelle Lotta-Pian ja Karin, omaa kotia etsivän nuorenparin. Perillä odotti kuitenkin jotain yllättävää.
Teksti Laura Sychold
Kuvat Mikko Kaaresmaa

Neljästä pienestä työläisasunnosta kuoriutui remontissa persoonallinen parisataaneliöinen koti. Siihen tarvittiin roppakaupalla rakkautta ja kärsivällisyyttä. Onneksi Lotta-Pia ja Kari Kallio näkivät talon mahdollisuudet.

Rakennus on 1910-luvulta. Kotona asuu kolmesta lapsesta kaksi nuorinta, 17-vuotias Oona ja 15-vuotias Aada. Vanhin tytär Kia on jo muuttanut omilleen. Perheellä on Emppu-koira, kissat Alma ja Iivari sekä Pupu Tupuna -kani.

Millaista oli nähdä tuleva kotisi ensi kertaa, Lotta-Pia?

Olimme päättäneet ostaa yhteisen kodin, ja koska lehti-ilmoituksen kerrostalokaksio oli niin edullinen, lähdimme oitis katsomaan sitä. Perillä arvelimme erehtyneemme osoitteesta. Vastassa olikin puutalo, joka oli jaettu neljään pieneen osakkeeseen. Remontteja ei ollut tehty, värit olivat railakkaan retrot.

Kari meinasi kääntyä pois jo ovelta. Talon hyvä henki veti meitä kuitenkin puoleensa, joten päätimme tehdä kaupat. Aluksi ostimme päädyn pienen huoneiston ja vähitellen huoneisto kerrallaan koko talon.

Pariskunta on huolehtinut myös iäkkään talokaunottaren ulkokuoresta. Kaikki pinnat on hiljattain maalattu pellavaöljymaaleilla ja luonnonpigmenteillä. Kuistilta oli ennen käynti talon eri huoneistoihin. Valokuvat ovat stillkuvia Lotta-Pian videoteoksesta. Laatikosto on ollut aikoinaan käytössä paikallisessa rautakaupassa. Pöytä ja tuoli ovat kirpputorilta. Kirjoituskone on alkujaan isoisän, joka oli maanmittari ja kirjoitti sillä karttoja. Kun kone vuosia myöhemmin oli vaarassa joutua verkonpainoksi, Lotta-Pia nappasi sen talteen. Iivari saa rapsutuksia Oonalta. Oven takana on eteisen syvennykseen rakennettu ruokakomero. Sohva on ostettu rompetorilta.

Edessä oli ilmeisesti remontti?

Olihan se. Meistä ei kumpikaan ollut ikinä remontoinut, joten tarvitsimme apua isiltä ja kylänmiehiltä. Opimme yrityksen ja erehdyksen kautta. Ensin luulimme saavamme rempan valmiiksi jouluun mennessä. Pian tajusimme, ettei ole syytä rehkiä yli voimiensa. Välillä on hyvä jättää keskeneräiset työt oven taakse ja tehdä ihan muuta. Ja jouluhan tulee onneksi joka vuosi.

Löytyikö vanhasta talosta aarteita?

Rakenteista löytyi tyhjiä viinapulloja niin paljon, että sanonkin talon aiemman eristeen olleen lasivillan sijaan lasipulloeristettä!

Entä muita esineitä?

Vintin lattiaa peratessa löysin omituisia tavaroita: rikotun pikkupatsaan, naisten hatun, metalliesineitä ja pienen pullon elohopeaa. Minulle selvisi, että se oli vanhan ajan kotivakuutus, niin sanottu talouhri. Esineiden piilottamisen uskottiin suojaavan taloa pahalta silmältä. Talon rakentaja, Nyberg nimeltään, oli myös jättänyt taloon muistoja itsestään: rakkauskirjeitä, vekseleitä ja kauppakuitteja, joiden mukaan hän oli ostanut mannaryynejä, silliä ja rakennustarvikkeita.

Yhteinen hetki arjessa. Lotta-Pia innostui lajittelemaan kirjat värien mukaan. Lopputulos on kaunis, mutta yksittäisiä kirjoja on nyt kuulemma vaikea löytää. Näkymä talon päästä päähän. Oviaukkoa kiertävä valaisin on koottu vanhoista varjostimista ja valoketjusta. Talossa ei ollut enää alkuperäisiä väliovia, joten Lotta-Pia ja Kari hamstrasivat niitä aina kun sopivia löytyi edullisesti. Lopulta ovia oli jo liikaa ja osa päätyi pöydänkansiksi. Talosta löytyneet lasipullot ovat suloisia maljakoita. Lotta-Pia on liimannut niihin ostamiaan vanhoja apteekin etikettejä. Tarjolla on muun muassa ”hermotippoja”, ”elämän eliksiiriä” ja ”appelsiininkukkavettä”, jota käytettiin ennen kauneudenhoitoon ja mausteeksi. Joululahjaksi saadussa, yli satavuotiaassa klaffipiirongissa on puusepän tekemiä kuviopintoja. Rikkinäinen keskipaneeli korjattiin ja Lotta-Pia kirjoitti siihen otteen Ulrich Schafferin runosta, joka alkaa näin: Minä hakkaan ja vasaroin, minä hion elämäni yksityiskohdat esiin. Värssy sopii hyvin ikuiseen remontointiin.

Millainen on sisustustyylisi?

Uutta ei kotoamme juuri löydy, kaikki on joko perittyä tai kirppari- ja roskalavalöytöjä. Huoneen sisustus syntyy usein jonkin asian, vaikka ystävältä saadun taulun, ympärille. Rakennan mielelläni näkymiä ja asetelmia. Oudot esineet kiehtovat, ne tuovat sopivasti kontrastia.

Kauneus voittaa yleensä käytännöllisyyden. Kun menin ostamaan pianoa, tärkeää oli, että se miellyttää silmää ja siinä on kynttiläpidikkeet. Ihan sama miltä se kuulostaa! Lapsille olen joskus leikilläni sanonut, että sisustuksessamme on Harry Potter -teema – meillä kun oviaukot vaihtavat välillä paikkaa.

Millainen kirpputorikävijä olet?

Kuljen silmät auki ja annan tavaroiden puhutella. Tosin nyt pitäisi kulkea silmät kiinni, koska tänne ei enää mahdu tavaraa. Olemme todenneet, että kaikki patinoituu ja kuluu. Niinpä hankimme tänne vain sellaista, mikä vanhenee kauniisti.

Mikä on rakkain kirppislöytösi?

Yksi rakkaimmista on ruokailuhuoneen vanha klaffipiironki. Ihastuin siihen eräässä osto- ja myyntiliikkeessä, mutta kun menin uudestaan katsomaan sitä, se oli myyty. Olin niin pettynyt, että murjotin ja potkin jalkalistoja. Valitin Karille, että syksy meni pilalle, kun ihana löytö meni sivu suun. Jouluaattona ilmeeni oli näkemisen arvoinen, kun kyseinen piironki nökötti autotallissamme. Kari oli ostanut sen minulle lahjaksi ja malttoi pitää salaisuuden koko syksyn.

Lotta-Pia on kerännyt pikkuhiljaa 1950-luvun keittiökaappeja, joiden tieltä modernit kaapit ovat saaneet vähitellen väistyä. Emalikattiloissa säilytetään muun muassa kuivattuja yrttejä ja sieniä. Niitä käytetään myös isomman porukan soppakattiloina, sillä ne toimivat erinomaisesti puuhellalla. Keittiön tyyliin sopiva saareke oli alun perin isoisän kotitalon puuliiteristä pelastettu piironki 1800-luvun lopusta. Lotta-Pia poisti maalit, petsasi ja öljysi pinnan niin, että se käy vaikka leipomisalustaksi. Keittiön tyyliin sopiva saareke on alun perin isoisän kotitalon puuliiteristä pelastettu piironki 1800-luvun lopusta. Lotta-Pia poisti siitä maalit, petsasi ja öljysi pinnan niin, että se sopii vaikka leipomisalustaksi. Katso lisää kuvia talosta Lotta-Pian Instagram-sivulta: @esterintalonkirja. Lotta-Pialla on nykyään lupa ostaa vuosittaiselta rompetorilta vain aarteita, jotka jaksaa itse kantaa. Vanha vaaka oli painava, joskin ihana. Lehdellä soittelijat ovat halikkolaisen Erkka Auermaan keramiikkaveistoksia.

Mikä on parasta kodissanne?

Täällä on vanhan talon lempeä ja aito henki. Tuntuu hyvältä olla osa sukupolvien ketjua, mukana talon pitkässä historiassa. Kuvataiteilijana arvostan ihanaa valoa, joka kiertää talon päivän aikana. Talo on toiminut inspiraation lähteenä myös taiteessani.

Mitä piha merkitsee sinulle?

Sormien upottaminen multaan ja yrttipenkeissä möyriminen ovat sopivaa vastapainoa taiteilulle ja opettamistyölle. Se on konkreettista, hyvää mielen tyhjennystä. Aluksi piha oli sepelillä. Kun lapset olivat pieniä, piti olla hiekkalaatikkoja ja trampoliineja. Nyt on tullut minun vuoroni.

Työhuoneen tunnelma on pelkistetyn tyylikäs. Suurin osa matkalaukuista on peritty sukulaisilta, yksi niistä on ollut mukana evakkomatkalla. Pöytä on 1800-luvulta, tuolit kirpparilta. Portaikossa on esillä Lotta-Pian ja muiden taiteilijoiden töitä. Perheellä on tapana tuoda matkoilta tuliaisina pieniä soittorasioita. Jokaisessa on eri melodia. Kaappi on tehty vanhasta eläinkarsinan ovesta ja toimii hyvänä kaikupohjana musisoinnille. Lotta-Pia on onnistunut luomaan pikkupihalle lähes välimerellisen tunnelman. Kuplavolkkari on aikoinaan hankittu ylioppilasrahoilla. Se on ollut aikoinaan pariskunnan hääautona. Polkupyörät komennettiin pois kasvihuoneesta ja sinne tehtiin mukava mietiskelypaikka isovanhempien hetekasta ja vanhoista patjoista. Kari rakensi hurmaavan kasvihuoneen vanhasta ovesta ja ikkunoista. Pupu Tupuna viihtyy vapaana aidatulla pihalla. Lotta-Pia teki taiteilijaystävänsä kanssa teossarjan salolaisen vanhainkodin dementiaosastolle. Mukana oli vanhoja esineitä, joille oli piirretty tai maalattu.

Lotta-Pian suosikit

Maurin Makasiini -kirpparilta ovat muun muassa vanhat matka-arkut, koeputkitelineet ja apteekin etiketit, joita liimailen vanhoihin pulloihin. Raitkorventie 2 A, Perniö

Aarresaari-kirppikseltä ostin viimeksi olohuoneen sohvakaluston, jonka verhoilutin uudelleen. Vilhonkatu 22, Salo

EcoCenter-kierrätyskeskuksesta hankin useimmiten astioita, kuten vanhat venäläiset teelasit alpakkapidikkeineen. Tähtelänkatu 1, Salo

Salon iltatori kesäisin on mainio ostospaikka. Sieltä ovat löytyneet muun muassa 1930-luvun polkupyörä ja maitotonkka koiranruokapurkiksi. Viimeksi löysin hienon sarjan vanhoja apteekkipulloja.

Lomareissut. Matkoilla kierrän kaikki mahdolliset kirpputorit ja vanhan tavaran kaupat. Olohuoneen pöytänä on merimiesarkku Uudestakaupungista. Afrikkalaiset naamiot ja kurpitsa-lampunvarjostin on tuotu Beninistä Länsi-Afrikasta.

Julkaistu: 16.11.2018