Meidän Talo

Viherkatto, savirapatut sisäseinät ja sopiva annos mökkifiilistä – Monoset rakensivat luontoon kauniisti sulautuvan ekotalon

Viherkatto, savirapatut sisäseinät ja sopiva annos mökkifiilistä – Monoset rakensivat luontoon kauniisti sulautuvan ekotalon
Sannaliina ja Mikko Mononen halusivat itselleen metsämaisemaan sulautuvan kodin, jossa on ekologiset pintamateriaalit ja mökkifiilistä.
Julkaistu: 21.9.2020

Harmaantuneella laudalla verhoillun talon katolla kukkii siankärsämöä, ahomansikkaa, ketoneilikkaa ja erilaisia maksaruohoja.

– Halusimme talon, joka sulautuu visuaalisesti luontoon – häviää melkein metsään. Viherkatto ja harmaantunut ulkovuoraus olivat suunnitelmissa mukana ihan alkumetreiltä saakka, siuntiolainen Mikko Mononen kertoo.

Haave omasta talosta muhi Mikon ja hänen puolisonsa Sannaliinan mielessä pitkään. He asuivat Helsingin kantakaupungissa, mutta molemmat kaipasivat puuhastelutilaa: Sanna kasvimaata ja Mikko verstasta.

Monoset harkitsivat ensin kesämökkiä, mutta kallistuivat nopeasti oman talon kannalle. Elämä kaupungissa oli alkanut tuntua juurettomalta.

Taloon he halusivat kuitenkin jotakin mökkifiilistä.

– Osittain siitä syystä valitsimme rakennusmateriaaliksi puun. Hengittävyytensä ja korjattavuutensa vuoksi se tuntui muutenkin oikealta ratkaisulta, Mikko sanoo.

Saunalöylyt heitellään erillisessä piharakennuksessa. Sekin tuo mökkeilyn tuntua.

– Siinä on jotain riittimäistä, kun saunaan oikein lähdetään ja mietitään, onko nyt varmasti limpparit mukana. Arjesta pääsee irti ihan eri tavalla, Sannaliina kuvailee.

Sannaliina ja Mikko Mononen, lapset Taito ja Siiri sekä kaksi kissaa asuvat tässä vuonna 2016 valmistuneessa arkkitehdin suunnittelemassa omakotitalossa Siuntiossa.
Keittiön seinä on pinnoitettu mestarinöljyllä käsitellyllä kuusivanerilla ja välitila laatoitettu pystyladonnalla tavallisesta valkoisesta laatasta. Keittiön runko on Ikeasta, ja ovet Mikko teki itse vanerista. Myös ruokapöytä, saareke ja lamppu ovat Mikon tekemiä.
Keittiön jatkeena on apukeittiö eli pantry, johon on sijoitettu muun muassa jääkaappi ja pyykkihuolto.

Työmaalla tehtiin perustustöitä, kun Sannaliina ja Mikko saivat vinkin Natural Building Companyn kehittämistä olkielementeistä, joista voi rakentaa nykyaikaisen ekotalon.

– Kiinnostuimme rakenteen ekologisuudesta ja ekologisesta rakentamisesta yleisestikin. Jos perustuksia ei olisi ehditty tehdä, olisimme varmaan tehneet talomme oljista, Mikko kertoo.

Mutta koska perustukset olivat jo olemassa, niihin olisi pitänyt tehdä mittavia ja kalliita muutoksia, sillä olkirakenteiset seinät ovat paksummat kuin puutalossa. Vaihtoehtoisesti talon pinta-ala olisi pienentynyt reilusti.

Pariskunta hylkäsi ajatuksen olkirakenteesta, mutta päätti etsiä kotiin mahdollisimman ekologiset pintamateriaalit. Jo aiemmin he olivat päättäneet, että talosta tulee hengittävä, eikä eristeissä tai pintamateriaaleissa käytetä muoveja. Eristeenä on selluvilla.

Savirapatuissa seinissä taulujen paikkaa on helppo vaihtaa, sillä vanhan reiän saa tasoitettua piiloon hieromalla päälle pienen määrän kosteaa savea. Samoin peittyvät pienet kolhut, joita lapsiperheen seiniin välillä ilmestyy. Rappaus kestää kevyttä pyyhintää muttei kunnon pesua.
Mikko muurasi vesitakan sydämen ympärille näyttävän kuoren väliseinäharkoista ja vihreistä laatoista.
Halusimme elävän tulen, joka vie mökkifiilikseen.

Sisäseiniin he valitsivat savirappauksen.

– Se on päästötön ja tuli itse tehtynä edullisemmaksi kuin hengittävät maalit. Myös työvaiheita säästyi, kun pohjatöitä ei tarvinnut tehdä, Mikko kertoo.

Ensin piti vain opetella rappaamaan. Sitä varten Mikko matkusti Viroon viikonlopun mittaiselle kurssille.

– Tekniikka on niin helppo, että kuka tahansa oppii sen viikonlopun aikana. Aloitin silti harjoittelun vaatehuoneesta, ja se oli ihan hyvä, hän naurahtaa.

Haastavimpia olivat suuret seinäpinnat, jotka piti saada rapattua kerralla. Seinä piti myös osata pitää jatkuvasti sopivan kosteana, jotta kaikki työvaiheet ehti suorittaa ennen saven kuivumista.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN

Puu tuo lämpöä sisustukseen – osta nämä tuotteet Meillä kotona -kaupoista!

SISÄLTÖ JATKUU

Sisäkatot maalattiin savimaalilla. Keskellä olohuonetta komeilee vihreällä kaakelilla vuorattu vesikiertotakka. Se on keskeinen osa talon lämmitysjärjestelmää. Syksystä kevääseen Sannaliina ja Mikko lämmittävät takan joka päivä. Se tuottaa lämpöä vesikiertoiseen lattialämmitykseen ja käyttöveteen. Lisää lämpöä saadaan aurinkokeräimistä ja tarvittaessa sähkövastuksesta.

– Halusimme elävän tulen, joka vie mökkifiilikseen. Lisäksi halusimme, että kotona on pistemäinen lämmönlähde, Sannaliina kuvailee.

Hiljattain kotiin on asennettu myös sähköä tuottavat aurinkopaneelit.

Koko perheen vaatesäilytys on kätevästi samassa paikassa kylpyhuoneeseen johtavan käytävän varrella.
Rakennusprojektin aikana puusepäksi opiskelleella Mikolla on oma verstas autotallissa.
Sekä Sannaliinalla että Mikolla oli ajatus, että jossain vaiheessa he haluaisivat työskennellä ainakin osittain kotoa käsin. Siksi saunarakennukseen rakennettiin ateljeeksi kutsuttu työtila, jossa on myös vieraille oma makuusoppi.

Hyvä fiilis. Tosi toimiva. Muuntautuva. Monoset ovat tyytyväisiä uuteen kotiinsa.

– Mitään ensirakentajan megamokaa ei tullut, Sannaliina toteaa.

Muutamia asioita he kuitenkin tekisivät nyt toisin.

Kodin vesikiertoinen lämmitys oli alun perin suunniteltu vain päätaloa varten, mutta lopulta sillä päädyttiin lämmittämään myös autotalli- ja saunarakennukset. Takan ja aurinkokeräimien lämpö ei riitä pitämään kaikkea lämpimänä, vaan talvisin myös sähköä kuluu lämmitykseen.

Jos Monoset valitsisivat lämmitysmuodon nyt, he laittaisivat piharakennuksiin vesikiertoisen lämmityksen sijaan ilmalämpöpumput. Se olisi nykyistä energiatehokkaampi ratkaisu.

Koneellisen ilmastoinnin sijaan he harkitsisivat painovoimaista ilmanvaihtoa, jossa olisi ”vähemmän liikkuvia osia, sähkön kulutusta ja tekniikkaa”.

– Ilmastointilaitteet myös lämmittävät tuloilmaa, joka on päällekkäistä muun lämmitysjärjestelmän kanssa, Mikko perustelee.

Perustuksia he eivät tekisi betonista, vaan ekologisemmin puusta palkeilla ja rossipohjalla.

– Ehkä valitsisimme myös ne olkiseinät, Mikko toteaa.

Aluksi Sannaliina ja Mikko haaveilivat ulkovuoraukseen lehtikuusta, mutta kalliin hinnan vuoksi he päätyivät rautavihtrillikäsittelyllä harmaannutettuun kuusilautaan. Käsittely on ekologinen ja vaivaton, sillä pintaa ei tarvitse maalata eikä välttämättä edes käsitellä uudelleen enää koskaan.
Perhe toivoi olohuoneeseensa kaupunkiasunnosta tuttua erkkeriä, jonka leveällä ikkunalaudalla voi tarkkailla pihan tapahtumia.
Kasvihuoneessa kasvatetaan pääasiassa tomaattia ja kurkkua sekä toisinaan paprikoita, meloneja ja munakoisoja.
Viherkaton kasvillisuus pidättää puista putoavia lehtiä niin, etteivät ne valu katolta ränneihin. Säännöllisesti on kuitenkin tarkastettava, etteivät kasvit ole levinneet ränneihin. Kaljuihin kohtiin kylvetään kesäisin lisää siemeniä.

Talon edessä avautuu lähes 500 neliön suuruinen kukka- ja hyötykasvitarha.

Keväällä siellä kukkii tuhansia erilaisia tulppaaneja suorissa riveissä. Ne Sannaliina kaivaa ylös, pakkaa kimpuiksi ja myy kuluttajille. Myöhemmin kesällä puutarhasta lähtee myyntiin muun muassa daalioita, hajuherneitä ja tsinnioita.

Sekä Sannaliinalla että Mikolla oli alusta alkaen haaveena, että he pystyisivät työskentelemään edes osittain kotoa käsin. Sannaliina innostui puutarhaharrastuksesta niin, että on tehnyt siitä itselleen sivutoimen kirjanpitäjän työnsä ohelle.

Monoset rakensivat viherkaton itse. Salaojakerroksen järviruoko on nostettu tontille kuuluvalta rannalta. Kasvualustana on kierrätysbetonia, hiekkaa, kiveä ja vain vähän kompostia. Saunan katolle kasvillisuus nostettiin tontilta, päätalon katolle on kylvetty niittyä.
Monoset halusivat arkkitehdin suunnitteleman kodin, koska sopivaa talopakettia ei löytynyt. Talo on rakennettu pitkästä tavarasta. Perustukset ja pystytyksen hoiti työporukka, sisätyöt teki Mikko. Erkkerit tekevät talon julkisivusta persoonallisen.
Vesikierron päällä on kuusilautalattiaa sekä laattaa. Lattialämmitys on toiminut hyvin, vaikka osa tekijöistä epäili, onko lauta liian paksu siirtämään lämpöä.

Ohjelmoijana pelialalla työskentelevä Mikko päätyi puolestaan rakennusprojektin aikana hankkimaan itselleen uuden koulutuksen.

– Olin pari kuukautta sapattivapaalla työstäni, ja vapaan jälkeen paluu entiseen työpaikkaan ei enää tuntunut mielekkäältä. Irtisanouduin ja opiskelin rakentamisen ohella puusepäksi.

Tällä hetkellä Mikko tekee jälleen ohjelmoijan työtä, mutta hänen käsissään on syntynyt kotiin paljon kalusteita. Autotallissa on pieni puusepän verstas.

– Olemme muuton jälkeen kehitelleet ideaa modernista pientilallisuudesta. Emme halua eläimiä tai viljanviljelyä, mutta osa elannosta voisi silti tulla siitä, mitä joka tapauksessa tykkäämme kotona tehdä, Mikko sanoo.

Ekotalossa on 125 neliötä sekä 50 neliön saunarakennus. Päärakennuksessa on olohuone, keittiö, ruokailutila, kolme makuuhuonetta, wc ja kylpyhuone. Saunarakennuksessa on saunan lisäksi ateljee, vessa ja pukuhuone.
Kommentoi »