Sveitsissä asuvan Annan ja hänen perheensä Suomen-tukikohta on Hämeessä sijaitsevassa hirsitalossa. Talon kirjastossa sijaitsevan kirjahyllyn onkin suunnitellut Annan arkkitehtimies Marc.

– Olemme halunneet tehdä selkeän eron uuden modernin ja vanhan patinan välillä. Kaikki pinnat ja paneelit on kuitenkin tehty tai käsitelty uusiksi. Näin talo saa elää ja hengittää vielä toisetkin 150 vuotta, Anna sanoo.

Lue koko juttu 150-vuotiaasta hirsitalosta täältä.

Hans ja Mia halusivat, että heidän rakentamansa talo näyttää satavuotiaalta. Käsistään kätevä pariskunta loihti hartiapankilla talon, joka todella saavutti tavoitteensa valmistuessaan 2009. Hans rakensi työhuoneeseensa kiinteät kirjahyllyt, jotka kehystävät ikkunaa ja työpöytää kotoisasti.

Kurkkaa uusvanhaan taloon täältä.

Henna ja Marttijaakko kohtasivat 1990-luvulla autiotalon, joka oli määrätty saneerattavaksi vuokrausta varten. Kohtaaminen oli rakkautta ensisilmäyksellä, ja talosta tuli koti vuosikymmeniksi eteenpäin.

– Koko talon sisäpuoli rakennettiin uudelleen ennen tänne muuttoamme. Huonejako on toiveidemme mukainen: kirjasto, olohuone ja keittiö ovat yhtä avointa tilaa, Henna kertoo.

Marttijaakon rakentamat kirjahyllyt ylettyvät lattiasta kattoon ja sulkevat pienen kirjastotilan lähes omaksi huoneekseen.

Pääset juttuun Hennan ja Marttijaakon kodista täältä.

Kun Henri ja Mathilda muuttivat Kööpenhaminasta Helsinkiin, heidän uudessa kodissaan oli mittatilaustyönä 1970-luvulla tehty hylly. Kun osa hyllylevyistä poistettiin, ilmeestä tuli ilmavampi ja monikäyttöisempi – nyt olohuoneen päätyseinällä on tilaa esimerkiksi televisiolle ja huonekasveille.

Lue Henrin ja Mathildan vintage-löydöillä sisustetusta kodista täältä.

Vesan ja Urmaksen kirjaston tunnelma on kuin jazzloungessa. Suuren kirjahyllyn tumma sävy on rohkea, mutta onnistunut valinta – eikä se pariskuntaa haittaisikaan, jos valinta osuisi väärään.

– Olohuone ja ruokasali vaihtavat toisinaan paikkaa, samoin yläkerran makuuhuone ja kirjasto. Koti elää oman elämisen mukana. Jos jokin tapetti kyllästyttää, sen voi vaihtaa. Maku ja mieli saavat muuttua, Urmas tuumaa.

Löydät jutun Urmaksen ja Vesan kodista täältä.

Marikan perheen kodin yläkerran kirjahyllyt ovat mittatilaustyönä rakennetut. Kiinnostava yksityiskohta piilee hyllyn takana, sillä siinä ei ole takaseinää, jolloin seinän kaunis tapetti pääsee pilkistämään kirjojen lomasta.

Lue juttu Marikan puutalokodista täältä.

Mikon ja Lindan 1920-luvun talo on täynnä säntillisen aarteenmetsästyksen saaliita. Esimerkkinä siitä on muun muassa olohuoneen yhden seinän täyttävä hylly, jollaisen he näkivät ensimmäisen kerran Tukholmassa. Onni potkaisi jonkin ajan kuluttua Torissa, kun tanskalaisen Poul Cadoviuksen 1960-luvun kirjahylly tuli viimein vastaan.

Tutustu Mikon ja Lindan kotiin täältä.

Tea ja Mikko ovat sommitelleet teokset seinähyllyistä kasattuun kokonaisuuteen melko sattumanvaraisesti. Iloisesti eriväriset ja -kokoiset kirjat muodostavat hauskan tilkkutyön seinälle, mikä sopii täydellisesti värikkään kodin henkeen. Tea välttääkin kodissaan hienostelua.

– Minusta kodissa pitää olla jotain noloa, perittyä, rosoista ja kulahtanutta, Tea kertoo.

Pääset kurkkaamaan värikkääseen kotiin Turussa täältä.

Anun ja Janin talo Sipoon maaseudulla on koti heidän perheelleen ja taideprojekteilleen. Maalaisromanttiseen sisustukseen viehkeää boheemiutta tuo suuressa kirjahyllyssä toisiinsa nojailevat kirjat.

– Tunnelma on kuin Huvikummussa ja sopii meille, Anu kertoo.

Kurkkaa taiteilijapariskunnan kotiin täältä.