Tatuointitaidetta ja vintagelöytöjä! Keräilijäperheen satavuotiaan puutalon sisustuksen hallittu runsaus ihastuttaa – ”Elämisen jäljet saavat näkyä”
Sisustus
Tatuointitaidetta ja vintagelöytöjä! Keräilijäperheen satavuotiaan puutalon sisustuksen hallittu runsaus ihastuttaa – ”Elämisen jäljet saavat näkyä”
Linda ja Mikko Helsenius laittavat kotiaan Helsingin Puu-Käpylässä lasten ehdoilla, satavuotiasta taloa kunnioittaen. Kahden keräilijätyypin sisustus ei ole vaatinut kompromisseja, sillä sekä tatuointitaiteelle että keramiikalle löytyy paikkansa.
23.4.2021
 |
Avotakka

Keltainen, vihreä, punainen. Mansardikattoisten talojen rivi seisoo kadunvarressa, ja pihojen vehreys houkuttaa kurkkimaan porttien yli. Puu-Käpylän satavuotias idylli on rikkumaton iltapäivän rauhassa.

Lindan ja Mikon hankkima kaakeliuuni on 1910-luvulta Kurtista, mutta samanlaisia Käpy-uuneja on alkuperäisinä käpyläläisissä taloissa. 1960-luvun sohvat sopivat olohuoneen mittasuhteisiin uusia paremmin. Nojatuoli on häälahjaksi saatu Hiort af Ornäs ja sohvapöytä Woodnotesin. Beni Ouarain -matto on löytynyt käytettynä. Valaisimet ja String-hyllyt ovat Lindan vintagelöytöjä.

Kun astuu tummanpunaiseen puutaloon, katse hakeutuu heti vintagehuonekaluihin ja kehystettyihin tatuointimalleihin. Ensi silmäyksellä mikään sisustuksessa ei kieli, että talossa asuu nelilapsinen perhe. Linda ja Mikko Helseniuksen isoimmat lapset ovat menoissaan, mutta kuopus, kaksivuotias Ebbe, vetelee päiväunia yläkerrassa. Kun tarkemmin katsoo, niin ehkä lattialankuissa saattaa tosiaan olla vähän naarmuja.

– Meillä ei juuri ole uutena hankittuja huonekaluja, sillä hieman elähtänyt sopii lapsiperheeseen. Lapset hyppivät sohvilla, ja vanha Aarikan oviverho toimii liaanina. Tämä on meidän kaikkien koti, ja elämisen jäljet saavat näkyä, Linda ja Mikko kertovat.

Koko kodin seinien murretut vihreän sävyt on napattu vanhan kaakeliuunin koristeista.
Poul Cadoviuksen ruusupuinen 60-luvun kirjahylly oli haussa pitkään, kunnes se tupsahti lopulta vastaan Torissa. Carl-Gustaf Hiort af Ornäsin nojatuoli on häälahja. Vitriinissä ovat esillä Mikon arvokkaimmat tatuointiaarteet. Lattiavalaisimen varjostimet teetettiin talon väreihin sopiviksi. Kelimmatto on Torista.
Linda ja Mikko ovat sisustaneet kotinsa lasten ehdoilla. Perheen pienimmät Bikke (Lindan sylissä) ja Ebbe levittävätkin usein leikkinsä alakertaan.
Mikon keräämä tatuointitaide ja -välineistö ovat esillä olohuoneessa.

Helseniuksista tuli käpyläläisiä viitisen vuotta sitten. Vanhimmalle pojalle piti löytää ruotsinkielinen koulu, ja sopiva löytyi yllättäen Käpylästä. Koti Töölössä meni kaupaksi perjantaina, ja sunnuntaina oli näyttö mansardikattoisessa puutalossa.

– Se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Tuli olo, että tämä se on, parempaa ei voi löytyä, Linda kertoo.

Lapset hyppivät sohvilla, ja vanha Aarikan oviverho toimii liaanina. Tämä on meidän kaikkien koti, ja elämisen jäljet saavat näkyä.

Talossa oli 1970-luvulla muurattu takka, joka sai lähteä. Sen tilalle Linda ja Mikko tilasivat vanhan kaakeliuunin, jonka tuli asentamaan paikalleen perinnemuurari. Käpy-mallinimeä kantavasta uunista tuli koko keittiö-olohuonetilan keskipiste ja lähtökohta kodin värimaailmalle. Olohuoneen seinien harmaanvihreä sävy lainattiin uunin koristeista, ja väri kulkee läpi talon ”vihreänä lankana”.

– Murretut värit sopivat 20-lukuun. Olemme halunneet kaikessa kunnioittaa vanhaa taloa ja sen värimaailmaa, Linda sanoo.

Keittiön seinällä uivan Gunvor Olin-Grönqvistin kalaparven keräämiseen meni Lindalta 12 vuotta. Vanha puusohva on kulkenut Lindan suvussa. Artekin pöytä ja Tapiovaaran Fanett-tuolit ovat vintagelöytöjä. Valaisimet ovat Maria Lindemanin suunnittelemat. Tapetti on Sandbergin mallistosta.
Lindan isä suunnitteli uuden keittiön, ja siinä on otettu huomioon pikkulapsiperheen realiteetit: tason kulma on pyöristetty ja säilytystilaa on mahdollisimman paljon. Kaapit ovat Epoq-keittiön. Valaisimet on hankittu Rakennusapteekista.
Lindan keräilemä Bitossi-keramiikan kokoelma on vaikuttava, ja osa siitä on esillä kodissa.

Laivoja, ankkureita, vähäpukeisia neitoja – Helseniusten olohuoneen seinät ovat täynnä tatuointimalleja eli flash-arkkeja, joista merimiehet ovat aikoinaan valinneet iholleen päätyvät kuvat. Mikko on merimiestatuointikeräilijä ja -kirjailija, joka julkaisi viime vuonna yhdessä Jari Ruotsalaisen kanssa aiheesta Merimiestatuoinnit-tietokirjan. Suuri osa kirjan kuvituksesta on esillä olohuoneessa. Vitriinissä on tatuointitarvikkeita ja harvinaisempia kuvia.

– Olen löytänyt niitä ympäri maailman ja saanut vuosien mittaan lahjana tekijöiltä, kun on syntynyt riittävä luottamus, Mikko kertoo.

Jos Mikolla on intohimona tatuointitaide, on Lindallakin omansa. Siitä viitteitä antaa keittiön seinällä uiva Gunvor Olin-Grönqvistin kalaparvi. Valaisimia kuulemma riittää loppuelämän tarpeiksi, ja Bitossin keramiikkaa näkyy kodissa siellä täällä.

Valoisaa portaikkoa vartioiva vanerihahmo oli entisessä elämässään kansallispukuliikkeen mallinukke. Portaikon kaiteessa näkyvät eri vuosikymmenten maalikokeilut. Jossain vaiheessa kaide on ollut violetti.
Yläkerran aulassa on pieni työtila, jonka tuolit ovat Ben af Schulténin. Taulut ovat Mikon vintagelöytöjä, osa Yhdysvalloista.
Bikken ja Ebben huoneessa mansardikaton alla on Tapettitalon 40-luvun Leikki-tapetti ja kauniit pienet tiikkisängyt.

Kodin aarteet ovat hartaan metsästyksen tulosta. Linda ja Mikko näkivät Poul Cadoviuksen kirjahyllyn aikoinaan Tukholmassa, eikä 60-luvun tanskalaiskaluste jättänyt enää rauhaan. Sitkeä odotus palkittiin, kun hylly tuli myyntiin Torissa. Nyt se täyttää yhden olohuoneen seinistä. Siitä ja häälahjaksi saamistaan Carl-Gustaf Hiort af Ornäsin nojatuoleista Linda ja Mikko eivät luopuisi mistään hinnasta.

Murretut värit sopivat 20-lukuun. Olemme halunneet kaikessa kunnioittaa vanhaa taloa ja sen värimaailmaa.

Linda sanoo, että kahden keräilijäluonteen kohdatessa sisustuskompromisseja ei ole tarvinnut tehdä, mutta jossain vaiheessa oli pakko painaa jarrua.

– Olen poistanut Tori-sovelluksen puhelimestani, joten ei shoppailua enää. Jokainen kenkäpari tai kuppi on vain yksi asia lisää hoidettavien asioiden listalla. On helpompi hengittää, kun tavaraa on vähän. Olemme luopuneet todella monesta esineestä, eikä ole tullut ikävä yhtäkään. On huojentavaa, että ne voivat olla nyt käytössä jollain toisella, Linda kertoo.

Lindan ja Mikon makuuhuone sijaitsee yläkerrassa, ja siellä jatkuu alakerran vihreä teema. 60-luvun sänky kiinteine yöpöytineen oli Lindan haave. Upea peili on vintagelöytö. Mekko löytyi New Yorkin -matkalla Williamsburgista. Lipasto on Ikean Hemnes, muhkea Suovilla-matto Finarten.
Taito ja Elo nukkuvat armeijan vanhassa kerrossängyssä kellarikerroksen huoneessaan. Cowboy-tapetti löytyi Netraudasta. Artekin lastenpöytä on 40-luvulta. Ikean Ivar-kaapeissa säilytetään vaatteita, vanhassa kirjasinlokerikossa taas pieniä aarteita. Suuri London-viskoosimatto on Elloksesta.

Linda ja Mikko ovat sisustaneet taloaan ja muokanneet elämäntyyliään lapset edellä. Televisiota ei näy, sillä parin mielestä lapsuus on leikkimistä, ei ruudun tuijottamista varten. Puu-Käpylän kuuluisa yhteisöllisyys näyttäytyy turvallisuutena: Kaikki on lähellä, ja lapset voivat kulkea omatoimisesti. Autoa ei tarvita.

Olemme luopuneet todella monesta esineestä, eikä ole tullut ikävä yhtäkään. On huojentavaa, että ne voivat olla nyt käytössä jollain toisella.

Talossa pyörii usein koko joukko lasten kavereita. Helseniuksille houkuttelee paitsi trampoliini myös matala kynnys vieraille. Piha on helsinkiläisittäin hulppean kokoinen.

– Näin isolla lapsikatraalla se on yksi huone lisää. 11-vuotiaamme syö aamupalatkin ulkona.

Pihan takanurkkaan mahtuisivat vielä varasto ja työtila, jos vain rakennuslupa heltiää. Sitä ennen ensi kesänä parin suunnitelmissa on muuttaa makuuhuone kellariin ja pyhittää yläkerta lasten valtakunnaksi. Sitten, kun puutarhassa taas vihertää.

Helseniusten 136 neliön paritalo sijaitsee Helsingin Käpylässä alueella, jonne rakennettiin puutarhakaupunginosan ensimmäiset talot vuonna 1920. Arkkitehti Martti Välikangas sijoitti rakennukset suurten korttelien reunoille. Keskelle korttelia jäi tilaa asukkaiden omille viljelypalstoille.
Oma piha on Mikon ja Lindan perheelle yksi huone lisää.
1 kommentti