Avotakka

Moderni kuutio keskellä tupaa! 150-vuotiaasta hirsitalosta tuli Sveitsissä asuvan Annan kesätukikohta

Moderni kuutio keskellä tupaa! 150-vuotiaasta hirsitalosta tuli Sveitsissä asuvan Annan kesätukikohta
150-vuotias hirsitalo on Sveitsissä asuvan Annan ikävöimä tukikohta kotimaassa. Keskelle vanhaa tupaa on jättänyt modernin kädenjälkensä arkkitehtimies Marc.
Julkaistu: 25.8.2021

Kun Anna Scherrer-Saarinen lähti nuorena maailmalle, hän ei uskonut tulevansa takaisin. Nyt kotikonnuille peltojen keskelle on jatkuva ikävä.

Sveitsissä asuvan Annan pitkäaikainen unelma oli saada oma Suomi-koti lapsuudenmaisemiin Hämeeseen. Kun tyttäret Johanna ja Katariina olivat pieniä, Annan perhe vietti kesät tämän vanhempien luona. Lopulta oma tukikohta löytyi lähes lapsuudenkodin pihapiiristä Janakkalassa.

Liukolan pääsisäänkäynti uusittiin remontissa. Nyt kuistilla on tilaa myös istuinryhmälle.

Annan lempipaikka on nykyään myös työpaikka. Annalla on kangaspuut sekä Suomessa että Sveitsissä.

Liukolan talo on rakennettu noin vuonna 1870 Hyvikkälän kartanon pehtoorille. Se on toiminut niin kotina, kouluna, kortteerina, toimistona kuin kyläkauppana. Alun perin hirsirunkoinen talo oli keltainen ja siinä oli pärekatto. Punaisen värinsä se sai tiettävästi 1940-luvulla.

– Suomi-kotimme on tullut vuosi vuodelta yhä tärkeämmäksi. Tyttäremme kutsuvat tänne sveitsiläisiä opiskelukavereitaan, ja me vanhemmat huomaamme lomiemme pidentyvän kerta kerralta, Anna naurahtaa.

Koti-ikävää Suomeen Anna paikkaa myös työnsä kautta: Anna suunnittelee ja tuottaa puuvillamattoja omaa nimeään kantavalla brändillään.

Räsymattojensa kuteina Anna käyttää tekstiiliteollisuuden ylijäämämateriaalia, värjäyttää ne ja sekoittaa joukkoon paperi- tai pellavanarua. Matot hän tekee itse tai teettää Suomessa ja Sveitsissä asuvilla kutojilla. Annan studiossa Zürichin vanhassakaupungissa sveitsiläisetkin pääsevät näkemään, miten matto syntyy kangaspuilla.

Tuvan ruokapöydän ympärille mahtuu väljästi tusinan verran ruokailijoita. Mittatilaustyönä teetetty tammipöytä painaa sata kiloa. Penkeillä on Johanna Gullichsenin pehmusteet. Valaistus on Saas Instrumentsin. Vanha piironki on kulkenut Annan suvussa. Takaseinällä on kaksi Marjukka Vainion valokuvateosta.

Anna ja hänen arkkitehtimiehensä Marc ovat säilyttäneet Liukolan ulkokuoren ennallaan, mutta sisällä on tapahtunut sitäkin enemmän.

Taloon on tehty putkiremontti ja saatu puulämmityksen sijaan hakelämmitys. Pönttöuunit antavat lisälämpöä pakkasilla. Huonejako on lähes ennallaan, ja sisustuksen kiinteitä osia on uusittu vanhaan malliin.

Suurimman mullistuksen on saanut keittiö: Noin 60 neliön tupaan on koottu Saksassa teetetty kuutio, jonka yhdellä sivulla on keittiö ja toisella kylpyhuone ja wc. Näin kaikki kosteat tilat ovat samassa paketissa. Keittiö on yksinkertaisuudessaan modernin tehokas. Marcin suunnittelema moderni kuutio antaa kontrastia ja tuo hienosti esiin vanhojen hirsien patinaa.

Saksassa teetetty kuutio kokoaa keittiön ja talon kosteat tilat yhteen.
Keittiön tyyli on linjakas ja selkeä. Välitila on päällystetty lasilla. Ovet avautuvat ja sulkeutuvat sähköisesti, ja kaapeista nousee lisää työtasoja.
Tupaan on istutettu isännän suunnittelema moderni kuutio, johon on koottu talon kosteat tilat. Sen katossa on valoaukot tuvan kattoa kohti. Kuutio on tehty Saksassa, tuotu osina Suomeen ja koottu uudelleen. Tuvasta näkee läpi talon makuuhuoneisiin. Kittilä-aiheinen teos on Sasha Huberin.

Avara tupa täyttää talon toisen päädyn, josta on kulku ulos pienestä porstuasta. Keittiön rappusille Anna asettuu juomaan kahvia ja nauttimaan aamuauringosta. Tupa on talon sydän, jossa tehdään ruokaa ja oleillaan. Sosiaalisella pariskunnalla on usein pöytä täynnä ruokavieraita.

Modernia taidetta, designia ja talonpoikaiskalusteita. Suomi-ikonit sulautuvat muuhun sisustukseen. Kokonaisuus on ajaton ja silti ajassa kiinni, talon tunnelma lämmin ja rauhallinen. Kaikkialla näkyy, että tässä talossa arvostetaan yksityiskohtia. Erityistä huomiota on kiinnitetty valaistukseen, jonka avulla sisustuksen saa eloon.

– Olemme halunneet tehdä selkeän eron uuden modernin ja vanhan patinan välillä. Kaikki pinnat ja paneelit on kuitenkin tehty tai käsitelty uusiksi. Näin talo saa elää ja hengittää vielä toisetkin 150 vuotta, Anna sanoo. Makuuhuoneissa unta siivittävät kukkameret. Niissä on värikkäät tapetit, modernit valaisimet ja vanhat kalusteet. Jokaisessa huoneessa on Annan niihin varta vasten suunnittelemat matot.

Makuuhuoneissa kukkivat mielikuvitukselliset kukkakedot, kuten Boråstapeterin Herbarium. Annan paperinarupuuvillamatto sointuu sen keltaiseen. Pöytävalaisimet ovat Arne Jacobsenin. Matkaarkku vuodelta 1826 on kulkenut Annan suvussa.
Liukolassa on neljä toimivaa pönttöuunia, joiden lämmittäminen talvella on Marcin tehtävä.

Anna on asunut Sveitsissä runsaat 30 vuotta. Kun hän nuorena tekstiili-insinöörinä lähti maailmalle, jäivät taakse lapsuudenkoti Janakkalassa ja työpaikka tekstiilitehtaassa.

Sveitsissä ura urkeni markkinoinnissa ensin kielikoulutusyrityksessä, sitten sveitsiläisessä pankissa. Yrittäjäksi Anna ryhtyi saatuaan ystävänsä kanssa ranskalaisten laatukankaiden edustuksen Sveitsissä. Kangaskauppa jäi kuitenkin muutaman vuoden kokeiluksi.

Nykyisin Anna suunnittelee ja myy laatutietoisille sveitsiläisille tilaustyönä suomalaisia puuvillamattoja. Arkkitehtuuria arvostavat sveitsiläiset kysyvät Annalta usein, onko hän sukua niille kuuluisille Saarisille, Elielille tai Eerolle. Vaikka näin ei ole, on suomalaisuus Annan mukaan myyntivaltti.

Annan kotona kangaspuut olivat arvossaan. Annan äiti oli saanut oppinsa Wetterhoffin koulussa ja teki elämäntyönsä kudonnanopettajana ja maatilan emäntänä. Annan lapsuudenkodissa kaikki tekstiilit pöytäliinoista pyyhkeisin ja mattoihin olivat itse kudottuja. Kudontaperinne kulkee suvussa, sillä Annan isoisoäidin Kaisa Kallion kerrotaan muuttaneen presidentinlinnaan kangaspuut mukanaan.

Tytärten makuuhuoneessa värit vaihtuvat pastelleiksi. Tapetti on Arne Jacobsenin Klöver. Kalusto on Annan vanhemmilta, mohairpeitto ja matot Annan suunnittelemia.
Liukolan pääsisäänkäynti uusittiin remontissa. Nyt kuistilla on tilaa myös istuinryhmälle.

Anna on Zürichissä tunnettu Suomi-lähettiläs. Hän tuo omalla työllään esiin pohjoismaista tyyliä ja käsityöperinteitä. Monen Annan suomalaisen ystävän mielestä Annalle kuuluisi matkailunedistämispalkinto, koska tämä on markkinoinut Suomea matkailumaana ja tuonut erityisesti maaseudulle satoja luonnostamme hurmaantuneita sveitsiläismatkailijoita.

Suurin ihmetyksen aihe puuvillamatoissa on sveitsiläisille vesipesu. He ovat tottuneet siihen, ettei arvokkaita itämaisia mattoja pestä vedellä, joten aihe on uusi. Niin he saavat kuulla suomalaisesta matonpesukulttuurista, mäntysuovasta ja juuriharjasta. Suomessa käyneet sveitsiläiset muistavatkin aina mainita Helsingin mattolaitureiden eksotiikan.

– Koen olevani onnekas, sillä työssäni yhdistyvät minulle tärkeimmät asiat: luovuus, värit, tekstiilit ja suomalaisuus.

Kirjasto on keskeisellä paikalla, ja siitä on kulku joka suuntaan. Se on talon isännän lempipaikka ja kirjat tärkeä harrastus. Saksalainen puuseppä toteutti Marcin suunnittelemat kirjahyllyt. Valaisin on Saas Instrumentsin.
Kommentoi »