Ostoskori

Ostoskorissasi ei ole tuotteita.

Jatka ostoksia
Suosittelemme
Näitä luetaan nyt!

Pelastettu autiotalo, minibudjetin minikoti, asunto autotallissa ja 7 muuta hurmaavaa kotia kiinnostivat lukijoitamme eniten vuonna 2023

Kokosimme yhteen 10 juttua kodeista, jotka kiinnostivat Meillä kotonan lukijoita eniten vuonna 2023. Joko luit Anna Perhon remontoimasta Röttelöstä, autotalliin tehdystä kodista ja 70-luvun rivarista täynnä designlöytöjä?

29.12.2023

1. Jessican ja Theon uudessa massiivihirsitalossa on kantovesi ja puulämmitys

Punainen massivihirsitalo.
Rajahalmeiden perheen kotina on tammikuussa 2022 valmistunut massiivihirsitalo.

Rajahalmeen perhe asui aiemmin 100-neliöisessä omakotitalossa mutta kaipasi modernien mukavuuksien tilalle yksinkertaisempaa elämää. Uusi hirsitalo entisen hampputilan mailla lämpiää puulla, ja vesi haetaan omasta kaivosta.

– Olemme tyytyväisiä uudesta talosta ja elämän­tavasta. Sähkölaskut ovat kahdessa kuukaudessa noin 50 euroa, Theo kertoo.

Taloon ei haluttu juoksevaa vettä tai lämminvesivaraajaa.

– Kantovesi kuuluu huvilamaiseen elämäntapaan. Lämminvesivaraaja on kallis käytössä ja riippuvainen sähköstä.

Lue juttu ja katso Jessican ja Theon talon pohjapiirrustus täältä.

Jessican ja Theon tupakeittiön ruokapöytä ja keittiön kiintokalusteet.
Kirpputorilta hankittu tuvan pöytä on kodin keski­piste. Theo (vas.), Loui ja Jessica pelaavat usein sen ääressä korttipelejä. Pöytä on hiottu, ja kansi on käsitelty Osmo Colorin Topoil-öljyllä. Jalat on maalattu Uulan kalustemaalilla. Talon lattiat on suopakuurattu, ja seinät on käsitelty Uulan Ilona-kuultomaalin Sydänpuu-sävyllä.

2. Rissan perheen koti on entinen autiotalo

Neliönmallinen 50-luvun puutalo, joka on väriltään valkoiset ja nurkkalaudat ja räystäät ovat vihreitä.
Paljon on vuosia vierinyt siitä, kun evakko Kirmanen huusi talon itselleen huutokaupasta. Vuonna 1951 rakennettu omakotitalo Kauhavalla sai uuden elämän remontissa. Talossa on kahdeksan huonetta ja keittiö, yhteensä 200 neliötä.

Leena hankki autiotalon yksin viiden lapsen kanssa.

– Ensi näkemällä vastassa oli vinossa nököttävä talo ja seilaava saunan katto, Leena kertoo.

Remontissa korjattiin kaikki sokkelia myöden. Sitä ennen Leena ja lapset kokivat tulipalon. Onneksi Leena tapasi Jukan ja entinen Kirmasen evakon talo saatiin loistokuntoon lopulta yhdessä.

– Kodissamme on ­asioita, joista tulee hyvä mieli ja turvallinen olo, kuten iloisia värejä, pehmeitä materiaaleja ja mahdollisuus tehdä majoja. ­Puuhaamme Jukan kanssa yhteisiä projekteja ja vakiosanontamme on ”hyvä se on, kun silmä tottuu” ja sitten nauretaan niin, että mahaan sattuu.

Kurkista Leenan värikkääseen puutaloon täältä.

Leenan sylissä Tessa-vauva.
”Täällä asuneet evakot ovat varmasti poteneet koti-­ikävää ­jouduttuaan jättämään kotinsa pakon edessä. Tunnen heitä ­kohtaan suurta sympatiaa ja pystyn ­samaistumaan kodin menettämisen aiheuttamiin tunteisiin”, Leena kertoo.
Puuhella, jonka päällä pellillinen pullaa ja värikkäitä patalappuja ja emalikattiloita.
Leenan keittiössä mikään ei ole vain koristeena, vaan retrokattilat ja patalaput ovat päivittäisessä käytössä.

3. Anna Perho kunnosti pikkukylän Röttelöstä unelmiensa englantilaisen kartanon

Anna perhon kunnostama hirsitalo on ollut aikanaan yksi Ypäjän vauraista kantatiloista. ”Kun me saavuimme vuorostamme tontille – wanhojen talojen omistajat ovat lopulta aina vain statisteja pidemmässä tarinassa – talon loiston päivät olivat takana päin”, Anna kirjoirraa.

Anna Perho rakastui 1800-luvun lopulla rakennettuun hirsitaloon, jonka pelastusprojektia on voinut seurata Meidän Talon kolumneissa.

– Remontti on ollut valtava oppimisprosessi itselle täysin tuntemattomista asioista. Vaikeaa ei ole neuvojen puute, vaan sen valitseminen, mikä niistä on se oikea.

– Talo on ihana, mutta taloudellisesti saneeraus on ollut välillä todella raskasta. Toisaalta tunnen hiljaista ylpeyttä siitä, että pelastimme talon romahtamiselta tai sille vääryyttä tehneiltä remonteilta, Anna kirjoittaa.

Lue lisää ja katso Annan englantilaistyylisen kartanon ennen-jälkeen -kuvat täältä.

Anna Perho vanhan hirsitalon uudessa keittiössä.
Keittiö koki hurjan muodonmuutoksen. Lattia jouduttiin purkamaan kokonaan, samoin entiset keittiökalusteet, joista aika oli jo jättänyt.

4. Tiian minitalo valmistui minibudjetilla

Keltainen minitalo kalliolla.
Minitalosta tuli pirteän keltavihreä. Vihreää kattopeltiä ei kukaan ollut halunnut ostaa, joten se lähti hyvällä alennuksella. Ulkolaudoituksen paneelit on tehty verstaalla säilytetyistä omista laudoista. Ulko-ovi taloon löytyi naapureilta.

Tiia Laine, 30, rakensi itselleen 18 neliön talon. Nyt koti sijaitsee kallion päällä vanhempien tilalla Sauvossa. Tulevaisuudessa talon voi siirtää minne vain.

– Olin vakuuttunut, että enemmän olisi mennyt pieleen. Siihen nähden tästä tuli tosi onnistunut, että piirustukset eivät olleet mittakaavassa.

Minitalo syntyi edullisella budjetilla. Koska talo tehtiin itse ilman ulkopuolista työvoimaa ja materiaalitkin saatiin osin omista varastoista, talo rakentui valmiiksi noin 11–12 000 eurolla.

Lue koko juttu Tiian minitalosta täältä.

Portaat, jotka vievät minitalon nukkumaparvelle, kätkevät sisäänsä vaatekaapit.
Tiiasta tuntuu inspiroivalta tulla kotiin, jonka on itse rakentanut. Talossa näkee oman kädenjäljen.

5. Anssin ja Ronjan unelmien koti yli satavuotiaassa jugendtalossa

Jugendkerrostalo ulkokuva.
111-neliöinen asunto sijaitsee vuonna 1907 valmistuneessa jugend­kerrostalossa Tampereen Laukontorilla.

Anssi Lahdensivu ja Ronja Löytty onnistuivat saamaan unelmiensa kodin yli satavuotiaasta jugendtalosta, jossa tehtiin edellisen kerran kauppoja 15 vuotta sitten. Huolellisen remontin jälkeen Ronja jo odottaa, että kotiin tulisi hieman elämisen jälkiä.

– Upeat korkeat huoneet tekivät vaikutuksen. Muistan kävelleeni kodissa välittäjän perässä kuulematta sanaakaan, mitä hän minulle kertoi. Kaikki pitivät ajatusta mahdottomana – eiväthän kokki ja kampaaja voisi ikinä ostaa näin isoa asuntoa arvokkaalta paikalta. Yhtiössä asunnot kulkevat suvussa eikä yhtäkään kotia ollut myyty ulkopuolisille 15 vuoteen.

Lue, miten Ronja ja Anssi ostivat arvoasunnon ja katso remontin lopputulos täältä.

Ronja Löytty sohvalla Kuutti lavosen teoksen alla.
Koska pariskunnan kaikki rahat menivät asunnon ostamiseen, he remontoivat itse hiljalleen pienillä säästöillään. Vanhaa kunnostettiin niin paljon kuin pystyttiin ja kaikki tehtiin kylpyhuoneremonttia lukuun ottamatta itse.

6. Autotallista uniikiksi kodiksi!

Vanhojen autotallin ovien tilalle tehtiin ikkunat ja asunnon ulko-ovi, joka avautuu suojaisalle sisäpihalle. Tarina kertoo, että talon valmistumisen aikoihin vuonna 1928 autotallin tilalla oli hevostalli.

Linda ja Oskari muokkasivat vanhoista autotalleista uniikin kodin perheelleen ja kolme kaunista yksiötä. Asunnon kaikki ikkunat sijaitsevat samalla seinällä, joten huoneiden sijoitteluun ja valaistukseen paneuduttiin huolella.

– Asuntomme yläpuolella on vain vesikatto. Ei ole naapureita ylä- eikä alapuolella, Linda sanoo.

Remontin aikana mitään suunnitelmia ei jouduttu perumaan tai tekemään radikaalisti toisella tavalla. Budjetti ylittyi silti noin puolitoistakertaisesti, koska suunnitelmien toteuttaminen maksoi ennakoitua enemmän.

– Olisimme voineet tehdä tämän budjetti edellä ja valita tänne erimerkiksi toisenlaisia materiaaleja. Päätimme silti mennä lopputulos edellä, Oskari sanoo.

Katso remontin lopputulos täältä.

Linda ja Oskari yllättyivät positiivisesti, sillä puolen vuoden remontin aikana ei tullut yhtään valitusta. ”Se yllätti myös isännöitsijän. Aika paljon on kuitenkin meluttu ja työstetty. Toki ihan järkeviin aikoihin”, Oskari toteaa.

7. ”Punainen tupa ja perunamaa” – Riitta jäi yksin unelmiensa taloon

Kotipuroksi nimetylle tilalle oli 1940-luvulla rakennettu pikkuinen mökki, jossa oli huone ja keittiö. Materiaalina oli käytetty Terijoelta asti tuotuja, Otavan rukoushuoneen rakentamisesta ylijääneitä hirsiä. Nykyiseen kokoonsa taloa oli laajennettu 50-luvulla.

Riitan ja Jarnon yhteinen haave oli vanha talo. Otavan rukoushuoneen hirsistä tehty talo ehti nähdä parin häät ja monet mukavat hetket, ennen kuin yhteinen aika Jarnon sairastuttua yllättäen loppui.

– Ennen menehtymistään Jarno sanoi, että parasta elämässä oli koti ja sen yhdessä laittaminen, Riitta kertoo.

Lue Jarnon ja Riitan kodin koko tarina täältä.

”Asiaa harkittuani päätin, että haluan kuitenkin jatkaa elämää täällä ja vaalia yhteisiä hetkiämme”, Riitta kertoo.

8. 70-luvun rivitalosta paljastuu avara koti, joka on pullollaan edullisia designlöytöjä!

1970-luvun punatiilinen rivitalo.
”Kerrostaloasumisen jälkeen katselimme rivi­taloja, omakotitaloja, Turun hienoja puutaloja ja jopa uudis­kohteita. ­Emme etsineet nimenomaan 1970-luvun taloa, vaikka ne ovat nyt trendikkäitä. Oikeastaan vasta muuton jälkeen kiinnostuimme molemmat aikakauden ­arkkitehtuurista, muodoista ja yksityis­kohdista”, Anni kertoo.

Anni Laukkanen ja Daniel Avanloo ovat sisustaneet 1970-luvun rivitaloasuntoa aikakautta mukaillen, mutta nykyaikaisella ja rennolla ­otteella. Kodissaan he ihastuivat ­ensimmäiseksi isoon olohuoneeseen takkoineen ja upeaan atrium­pihaan.

Kun Anni ja Daniel ostivat rivitalokodin, tärkeä kriteeri oli autotalli – ei auton takia vaan siksi, että siellä he kunnostavat hankkimiaan vintagekalusteita.

– Moni voisi ajatella, että olemme hankkineet tänne ­kalliita ­designhuonekaluja, mutta olemme bonganneet ne edullisesti ­käytettynä. Ani kertoo.

Kurkista Annin ja Danielin designhuonekaluilla sisustettuun kotiin täältä.

Annin ja danielin 70-luvun tyylisen olohuoneen avotakka.
Annia ja Danielia kiehtovat vanhoissa huonekaluissa tietty huolettomuus: patina näyttää paremmalta kuin kliinisyys.

9. Nenna remontoi ränsistyneestä rintamamiestalosta ensimmäisen oman kotinsa

Nenna harjaa talonsa ulkorappusia.
Huittisilla Vesiniityn ­kylässä sijaitseva talo oli aiemmin yhden suvun omistuksessa. Evakkoina Karjalasta tulleelle perheelle lohkottiin oma 40 hehtaarin pientila, jolle nousi vuonna 1948 kaksikerroksinen rintamamiestalo. ­Viimeiset vuodet suku vuokrasi taloa. Ennen Nennan kaupantekoa rakennus ehti olla tyhjillään puoli vuotta.

Huittislainen Nenna Jokinen, 22, osti yksin vanhan omakotitalon ja ryhtyi remontoimaan. Talo ja sen remontti ovat opettaneet kärsivällisyyttä ja saaneet iloitsemaan pienistäkin edistysaskelista.

– Työtä riittää vielä vuosikymmeniksi, Nenna sanoo.

Ensimmäisen oman kotinsa Nenna rahoitti säästöillään ja vanhempiensa takaamalla lainalla.

– Pankkivirkailija kertoi, etten ollut ensimmäinen nuori asuntokaupoilla. Nuoret naiset ovat kuulemma innostuneet ostamaan remonttia kaipaavia omakotitaloja projekteikseen, Nenna sanoo.

Lue juttu ja kurkista Nennan kotiin täältä.

Nenna petaa sänkyä makuuhuoneessa.
”Vapauden tunne omasta tuvasta oli ja on välillä edelleen melkein huumaava. Tämä on minun, ja saan tehdä tästä näköiseni”, Nenna muistelee ensihetkiä talossaan.

10. Jarin ja Mikan soma puutalo on Suomen kaunein

1920-luvulla rakennetussa puutalossa on 98 neliötä. Huvilamainen rakennus sijaitsee vehreällä puutarhatontilla.

Suomen kaunein koti 2023 -ohjelman katsojaäänestyksen voitti yrittäjä Mika Tuomolinin ja koreografi Jari Saarelaisen 1920-luvun puutalo Espoossa. Esittelyjaksossa asukas Jari kuvasi heidän tyyliään leikkisäksi ja taloa eräänlaiseksi aikuisten leikkimökiksi. Yleisön lisäksi talo ja sen sisustus hurmasivat myös ohjelman tuomariston.

Kurkista Jarin ja Mikan puuhuvilaan eli Suomen kauneimpaan kotiin 2023 täältä.

Ruokailutila lasikuistilla. Tilassa on turkoosit tuolit.
Lasikuisti toimii Mikan ja Jarin kodin ruokailutilana. Välimerellinen turkoosi toistuu myös yläkerran oleskelutilassa.
Kommentit
Ei kommentteja vielä
Katso myös nämä
Uusimmat
Tilaa uutiskirje tästä

Parhaat poiminnat suoraan sähköpostiisi.

terve
KäyttöehdotTietosuojaselosteEvästekäytännöt