Meidän Talo

Lapsiperhe rakensi 50-neliöisen talon, jossa on kantovesi ja pyykit puhdistuvat pulsaattorilla – sähkölasku 25 euroa kuussa!

Lapsiperhe rakensi 50-neliöisen talon, jossa on kantovesi ja pyykit puhdistuvat pulsaattorilla – sähkölasku 25 euroa kuussa!
Rajahalmeen perhe asui aiemmin 100-neliöisessä omakotitalossa mutta kaipasi modernien mukavuuksien tilalle yksinkertaisempaa elämää. Uusi hirsitalo entisen hampputilan mailla lämpiää puulla, ja vesi haetaan omasta kaivosta.
Julkaistu 18.1.2023

Jessica, Theo ja Loui Rajahalme istuvat pirtinpöydän ääressä. Perheen nelivuotias Loui tuulettaa riemukkaasti. Voitto kortti­pelissä saa suun messingille. Ulko-oven kolahdus on merkki perheen koululaisen palaamisesta kotiin. Elsa, 8, vie laukun huoneeseensa ja istuu muiden seuraksi tuvan pitkän pöydän ääreen.

Ollaan Pohjanlahden rannikolla, saaristokunta Luodossa Rajahalmeen perheen hirsitalossa. Kuusiruutuisen ikkunan takana näkyy vanhoja omenapuita, kaivo ja pilkahdus 1800-luvun pienestä hirsitalosta, joka on Hamplandsgärdan tilan vanha pää­rakennus. Suojaisan pihan rajaa tiestä piharakennus, ja sen päädyssä on kananverkolla päällystetty pupula.

Kirpputorilta hankittu tuvan pöytä on kodin keski­piste. Theo (vas.), Loui ja Jessica pelaavat usein sen ääressä korttipelejä. Pöytä on hiottu, ja kansi on käsitelty Osmo Colorin Topoil-öljyllä. Jalat on maalattu Uulan kalustemaalilla. Talon lattiat on suopakuurattu, ja seinät on käsitelty Uulan Ilona-kuultomaalin Sydänpuu-sävyllä.

Rajahalmeiden perheen kotina on tammikuussa 2022 valmistunut massiivihirsitalo.

– Tilan nimi on Hamplandsgärdan. Täällä on kuulemma joskus kasvatettu hamppua, Theo kertoo.

Hampun kasvattamisessa ei ollut mitään ihmeellistä 1800-luvulla. Sitä kasvatettiin sen erinomaisen kuidun vuoksi. Pitkästä ja sitkeästä kuidusta tehtiin köysiä ja kudottiin kankaita sekä sillä tilkittiin veneitä.

Vielä 100 vuotta sitten elettiin Suomessa, jossa omavaraisuus oli elinehto. Ajatus yksinkertaisemmasta ja omavaraisemmasta elämästä sai Jessican ja Theon vaihtamaan modernin elämän mukavuudet kantoveteen ja halonhakkuuseen.

– Huomasimme viihtyvämme paremmin Jessican vanhempien huvilalla, jossa ei ole nykyajan mukavuuksia. Mietimme, miksi emme voisi myös asua näin, Theo pohtii.

Keittiössä kokataan kaasulla. Kaapit ovat Jessican tekemät. Kylmää vettä saa vesisäiliöstä, ja tiskivedet lämmitetään kattilassa tai padassa, kesäisin WarmTech -aurinkovesilämmittimessä. Teräksinen vedenpuhdistin suodattaa 30 litraa puhdasta juomavettä vuorokaudessa.
Tuvan katon korkein kohta on yli neljässä metrissä.

Vielä kolme vuotta sitten perhe asui tila­vassa 100-neliöisessä 2010-luvun oma­koti­talossa. Läm­mintä vettä sai hanasta vipua kääntämällä, ja kotona oli t-paitakelit ympäri vuoden. Modernin elämän helppous alkoi mietityttää Jessicaa ja Theoa.

– Minulle tuli olo, etten halua asua näin. Kotona ei voinut omatoimisesti tehdä muuta kuin leikata nurmikkoa tai tyhjentää tiskikonetta, Theo miettii.

Pariskuntaa vaivasi myös se, että perhe eli sähkön varassa. Ruokaakaan ei pystynyt valmistamaan ilman sitä.

– Eikä talossa vaihtunut ilma tai lämmennyt vesi sähkökatkon aikana, Theo jatkaa.

Myös mahdollisuus – tai mahdottomuus – korjata modernin talon rakennus- ja sisustusmateriaaleja askarrutti.

Ulko-ovi on tilattu puu­sepältä. Ovessa on lämpölasi. Parven 70 cm leveät portaat mahtuvat tiukkaan väliin. Kaikki talon seinät ovat hirttä.
Talon pääasiallinen lämmön­lähde on Nunnauunin Vega-vuolukivitakka. Molemmissa kamareissa on ikkunan alla vuolukiviset sähköpatterit, jotka otetaan käyttöön kovimmilla pakkasilla tai jos talo jää talvella tyhjilleen.
”Kahden kuukauden sähkölasku on noin 50 euroa.”
Vanhempien makuuhuone on 23-neliöisellä parvella. Sängynpäätynä toimiva ikkuna on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Talvella voi katsella öistä tähti­taivasta, ja kesäisin parvella herätään linnunlauluun.
Kaunis uusrenessanssisänky venyy nukkujan mukana. 16 senttimetriä korkeat lattialistat sopivat jämäkän hirsiseinän pariksi.

Haave elää lähes omavaraisesti hirsitalossa toi perheen lähelle Jessican lapsuusmaisemia.

– Mietimme aluksi tontilla olevan 1800-luvun hirsi­talon kunnostamista, mutta rakennus olisi vaatinut mittavat korjaustyöt. Uuden rakentaminen oli yksinkertaisempaa, Theo sanoo.

Vanha talo palveli kuitenkin perheen kotina puolitoista vuotta kestäneen rakentamisen ajan. Uusi talo suunniteltiin sopimaan vanhan rinnalle.

Unelmien talo kutistui runsaasti suunnittelu­pöydällä.

– Mietimme 50- tai 70-neliöistä taloa, sillä taloilla oli eri rakennusmääräykset ja u-arvot, Theo kertoo.

Perheen toivoma huvilatyylinen talo oli mahdollista toteuttaa 50-neliöisenä, jolloin sitä ei koskenut esimerkiksi rakennusmääräykset energiatehokkuudesta.

– Halusimme rakentaa hirsitalon, jossa on rossipohja ja painovoimainen ilmanvaihto.

Perhe ei halunnut uuteen taloonsa hirren päälle lisäkoolausta ja eristettä. Luodon rakennusvalvonta neuvoikin pariskuntaa talon u-arvojen eli lämmön­läpäisy­kertoimien parantamisessa. Yläpohjaan asennettiin 50 ja alapohjaan 30 senttimetriä ekovillaa.

– Eristevahvuudet kompensoivat hyvin vähän kapeampaa hirsiseinää, Theo kertoo.

Talossa on nyt myös puusepän tekemät puukarmilliset lämpölasi-ikkunat ja ulko-ovet, jotka istuvat nätisti 14,5 senttimetriä paksuun hirsiseinään.

Ensimmäinen käynti tontilla kesäkuussa 2020. Tilan vanha päärakennus jäi paikalleen, ja perhe asui siinä koko rakennusajan.
Ensimmäiset pari hirsikerrosta laitettu. Vielä 29 kerrosta jäljellä.
Kun talo kasvoi korkeutta, vaati hirsien nostaminen ylös kahdestaan vähän enempi kekseliäisyyttä ja sinnikkyyttä. Tässä hirsi nousee olohuoneen ikkunan läpi parvelle ja sieltä ylös seinälle.
Taloon tehtiin korkea rossipohja. Hirsitoimittajan hyvät ja selkeät ohjeet auttoivat pystytyksessä.

Rakentamaan päästiin keväällä 2021, kun talon ja saunan perustukset olivat valmiit. Ensimmäisenä uutena rakennuksena tontille tehtiin 15-neliöinen pihasauna.

– Sen kokoaminen oli hyvää harjoitusta hirsirakentamisesta, Theo sanoo.

Saunomaan päästiin kesäkuussa, kun kunnallistekniikan ulkopuolella olevalle tilalle porattiin uusi kaivo ja kaivettiin harmaavesikaivot.

– Puhdistamme tontilla pesuvesiä. Meillä on erittelevä ja kompostoiva kuivakäymälä, jonka tuotokset käytetään lopulta maanparannukseen.

Taloon ei haluttu juoksevaa vettä tai lämminvesivaraajaa.

– Kantovesi kuuluu huvilamaiseen elämäntapaan. Lämminvesivaraaja on kallis käytössä ja riippuvainen sähköstä, Theo kertoo.

Lämmintä vettä taloon saadaan usemmalla eri konstilla. Kesäisin vesi lämpiää ulkona aurinkolämmittimellä. Muuten vettä lämmitetään puulämmitteisen saunan kiukaan vesisäiliössä ja erillisellä 80-litraisella Kota-padalla.

– Peseytymisestä ylijäänyttä kuumaa vettä hyödynnetään seuraavana päivänä tiskaamisessa ja pyykin­pesussa, kun pulsaattorikone hyrskäytetään käyntiin, Jessica kertoo.

Talvieristetty pihasauna lämpiää pari kertaa viikossa. Pukuhuoneessa myös peseydytään sekä pestään ja kuivataan pyykkiä.
Wc:n kalusteet on muokattu itse vanhasta kulmakaapista. Käsienpesuvedelle on oma hanallinen seinäsäiliö.

Jessica ja Theo rakensivat talon lähes itse.

– Olen koulutukseltani talonrakentaja ja Theo on puuseppä. Halusimme kokeilla, kuinka pitkälle pääsisimme omin voimin, Jessica sanoo.

– Kuusamo Hirsitalojen hyvät piirustukset helpottivat kyllä paljon, Theo jatkaa.

Vaikeinta oli hirsien nostaminen paikoilleen, sillä pisimmät hirret olivat kymmenenmetrisiä.

– Suurimman osan saimme itse paikalleen, mutta kurkihirren nostoon tilasimme nostoauton, Theo muistelee.

Perheen tavoitteena oli päästä uuteen taloon jouluksi, mutta käyttöön­otto­tarkastus venyi lopulta tammikuun puolelle.

– Olemme tyytyväisiä uudesta talosta ja elämän­tavasta. Sähkölaskut ovat kahdessa kuukaudessa noin 50 euroa, Theo kertoo.

Jessica ottaa esille ruotsalaisen lifestylevaikuttaja Ernst Kirchsteigerin kirjan ja lukee ääneen lainauksen: “Miksi valita loogisin reitti, kun on olemassa niin monta muuta kiinnostavampaa.”

– Tämä ajatus kuvaa minua ja Theoa täydellisesti.

Rajahalmeiden talo on suunniteltu sopimaan historialliseen kylämiljööseen. Talo on maalattu Virtasen 4 öljyn maalilla. Talon eteen ja sivulle rakennetaan vielä terassi. Ulko-oven eteen on mietitty lasikuistia. Malli ikkunoiden koristelistoihin saatiin vanhasta päärakennuksesta.

Rakennusbudjetti

  • Talon hirsitoimitus, sis. katto ja sisäkaton paneelit: 43 000 e
  • Ovet ja ikkunat: 11 600 e
  • Saunan rakentaminen: 13 000 e
  • Lämmitys (takka, piippu, patterit): 11 000 e
  • Lattia: 2 300 e
  • Jätevesikaivot, wc-istuin ja kompostori: 3 500 e
  • Sähkötyöt: 9 000 e
  • Keittiö (kaapistot, allas, laitteet): 3 000 e
  • Perustukset (kaivaminen ja pilarit): 25 000 e
  • Porakaivo ja pumppu: 4 400 e
  • Rakennusluvat: 3 000 e
  • Tontti: 33 000 e

Yhteensä 162  000 €

Vuonna 2022 valmistuneessa massiivihirsitalossa on 50 neliötä. Talossa asuvat Jessica ja Theo Rajahalme sekä lapset Elsa ja Loui.
11 kommenttia