Lindan ja Oskarin koti Helsingin Kalliossa on rakennettu taloyhtiön entisiin autotalleihin, jotka olivat olleet viimeiset vuodet varastokäytössä. Tilat omistanut autovuokraamo oli muuttanut pois, ja käyttämättömät neliöt tulivat myyntiin raakatilana, jossa oli rakennuslupa neljälle asunnolle.

Lindaa ja Oskaria houkutteli autotallin poten­tiaali: isot ikkunat ja oma sisäänkäynti. Tyyli tuntui hauskalta; kuin olisi Kööpenhaminassa tai New Yorkissa. Kahden lapsen perheessä myös lastenvaunujen kanssa olisi helpompaa, kun ei tarvitsisi hissiä.

– Yksi sunnuntai mietimme, että mitä jos hankkisimme tilat ja laittaisimme koko suunnitelman uusiksi. Tekisimme isomman asunnon itselle ja kolme yksiötä. Näin saisimme uuden isomman kodin meille tutusta taloyhtiöstä, Linda ja Oskari kertovat.

Keväällä 2021 pidettiin taloyhtiön ylimääräinen yhtiökokous, jossa Oskari perusteli ja esitteli parin suunnitelmia. Osakkaat päättivät äänestämällä, että autotallit voidaan muuttaa yhtiöjärjestyksessä asuinhuoneistoiksi. Tämän jälkeen haettiin vielä muutoslupaa Helsingin rakennusvalvonnalta. Lupakäsittelijä suhtautui muutoksiin positiivisesti, ja yhteistyö oli sujuvaa.

– Tämä on täydennysrakentamista, joka on verrattavissa ullakkorakentamiseen. Oletan, että yksityishenkilöt lähtevät harvemmin tällaisiin projekteihin. Yleensä toimeenpanevana voimana on esimerkiksi taloyhtiö, joka haluaa hyödyntää hukkatilaa, Oskari pohtii.

Purkutöiden aikana yläpohjasta löytyi tinasotilaita, leikkiautoja ja Helsingin Sanomien postinjakajan ikivanha muistivihko. Löytyipä yllätyksenä vielä yksi muumioitunut kissakin.

Rakennushommiin saatiin mukaan tuttuja työntekijöitä, ja Oskari teki itse pintojen viimeistelyä. Isoin yksittäinen työvaihe oli kantavien palkkien muuttaminen, jotta tilaan saatiin riittävästi korkeutta.

– Vanhat kantavat betonipalkit korvattiin teräspalkeilla, jolloin saimme reilut neljäkymmentä senttiä lisää huonekorkeutta, Linda kertoo.

Keittiön yläpuolelle tehtiin kotelorakenne, jossa kulkee yksiöiden poistoilma. Se piti ohjata katolle Lindan ja Oskarin asunnon kautta, koska yksiöiden yläpuolella on viisi asuinkerrosta.

– Asuntomme yläpuolella on vain vesikatto. Ei ole naapureita ylä- eikä alapuolella, Linda sanoo.

Suurimmaksi haasteeksi projektissa muodostui toimivan pohjan piirtäminen. Asunnossa on ikkunoita vain yhdellä seinällä, joten huoneiden sijoittelua piti miettiä huolellisesti. Päämakuuhuoneessa ei ole ikkunaa, mutta sinne saadaan luonnonvaloa lasiseinän ansiosta.

Vaikka ikkunoita on vain yhteen suuntaan, koti on silti valoisa, sillä ystävän tekemään valaistussuunnitelmaan panostettiin paljon. Kaikki kodin valaisimet ovat himmennettäviä. Valaistusautomatiikkajärjestelmä toimii mobiilisovelluksella, jolloin sitä voi ohjata myös kännykällä.

– Emme olisi mitenkään keksineet itse kaikkia valaistusmahdollisuuksia. Täällä on valaisimia melkein niin paljon kuin valaistusfirman katalogista löytyy, Oskari nauraa.

Hankkeen pääsuunnittelija Sini Koivisto kuunteli Lindan ja Oskarin ideoita ja auttoi saamaan tilat mahdollisimman toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Alun perin suunnitelmissa oli kolme makuuhuonetta, mutta ne tuntuivat pieniltä. Lopulta tehtiin ratkaisu, että kaksi makuuhuonetta yhdistetään yhdeksi.

Huonejärjestys muuttui myös saunan ja kylpytilojen osalta. Uusi pohjaratkaisu mahdollisti vaatehuoneen rakentamisen, vaikka alun perin makuuhuoneen yhteyteen suunniteltiin vain kaapistoja.

– Menetimme yhden makuuhuoneen, mutta saimme tilalle vaatehuoneen, saunan ja kodinhoitohuoneen. Totesimme, että on turha työntää neliskulmaista palikkaa pyöreään reikään, kun pohja on paljon fiksumpi näin, Oskari sanoo.

Kun Linda ja Oskari tutkivat remonttiprojektin aikana myynnissä olevia asuntoja Helsingin keskustan alueelta, yhdestäkään saman kokoisesta kodista ei löytynyt saunaa, kodinhoitohuonetta ja kylpy­ammetta.

–Oli hauska haaste itselle, miten nämä kaikki saadaan mahtumaan tähän kotiin fiksusti, Oskari kertoo.

Kodin sävymaailma alkoi rakentua keit­tiöstä, sillä siihen pariskunnalla oli selkeä visio. Keittiö teetettiin puusepällä, ja alakaapeissa on tummaa puuta ristikkorimoituksella. Yläkaapit ovat ruskeanharmaata greigen sävyä. Samaa väriä löytyy myös keittiön seinistä ja eteisen kaapistoista.

– Kun keittiön jälkeen aloimme miettiä kylpyhuoneen ja kodinhoitohuoneen kalusteita, totesimme, että käytetään sävynä samaa tummaa puuta kuin keittiössä. Näin lopputulos on yhtenäinen, Linda kertoo.

Edellisessä kodissa sohva ja kalusteet olivat tummia, mutta uuteen kotiin kalustusta uusittiin vaaleammaksi. Kun tilaakin on nyt enemmän, esimerkiksi vanha ruokapöytä oli auttamatta liian pieni.

– Pidin vanhan kodin kalusteista. Mutta nyt tuli tunne, että haluan tämän kodin huonekaluista vähän raikkaammat kiintokalusteiden ja lattian tummien sävyjen vastapainoksi, Linda kertoo.

Remontin aikana mitään suunnitelmia ei jouduttu perumaan tai tekemään radikaalisti toisella tavalla. Budjetti ylittyi silti noin puolitoistakertaisesti, koska suunnitelmien toteuttaminen maksoi ennakoitua enemmän.

– Olisimme voineet tehdä tämän budjetti edellä ja valita tänne erimerkiksi toisenlaisia materiaaleja. Päätimme silti mennä lopputulos edellä, Oskari sanoo.

Remontoidut yksiöt menevät tulevaisuudessa joko myyntiin tai Airbnb-käyttöön. Yksiön pitäminen oman kodin seinänaapurina mahdollistaa myös asunnon laajentamisen tulevaisuudessa. Ei tarvitse kuin avata seinä.

Vaikka asunnon remontti on vasta valmistunut, Linda ja Oskari kertovat, että uusi koti on vain väliaikainen.

– Tulevaisuuden haaveissa on saada oma piha. Tämä remontti toi meille tähän elämänvaiheeseen lisää tilaa, ja muutamia vuosia lisäaikaa tutussa taloyhtiössä, jossa viihdymme hyvin.

Muokattu 28.4.2023 klo 14.15: Juttuun lisätty rakennushankkeen pääsuunnittelijan nimi.