Anni Laukkanen ja Daniel Avanloo ovat sisustaneet 1970-luvun rivitaloasuntoa aikakautta mukaillen, mutta nykyaikaisella ja rennolla ­otteella. Kodissaan he ihastuivat ­ensimmäiseksi isoon olohuoneeseen takkoineen ja upeaan atrium­pihaan. Autotalli oli tärkeä ostokriteeri, sillä siellä pariskunta kunnostaa ­second hand -huonekaluja. Kotiin keräillään myös Artekin kalusteita.

”Moni voisi ajatella, että olemme hankkineet tänne ­kalliita ­designhuonekaluja, mutta olemme bonganneet ne edullisesti ­käytettynä. Daniel tekee yövuoroja, ja voi siksi hakea kalusteita myyjiltä päivisin nopeallakin aikataululla. Artekin huonekalut ovat ­ajattomia, ja puisia kalusteita voi aina kunnostaa. Tämä koti oli myynti­hetkellä sisustettu Artekin huonekaluilla, jopa harvinaisuuksilla, ja siitä huomasimme, että ne sopivat tänne.

Vanhoissa huonekaluissa kiehtoo tietty huolettomuus: patina näyttää paremmalta kuin kliinisyys. Meillä on autotallissa jatku­vasti ylimääräisiä kalusteita, vaikka olemme vähän jo jarrutelleet hankintoja. Kun Danielin pikkusisko muutti omaan asuntoon, hän haki varastostamme sohvan, pöytiä ja senkkejä kotiinsa.

Daniel on sairaanhoitaja ja minä olen juristi. Olemme ­tehneet töitä nuoresta pitäen ja olleet yhdessä jo kymmenen vuotta, vanhojen­tansseista lähtien. Ensimmäisen omistusasunnon ostimme jo opiskelijoina. Kerrostaloasumisen jälkeen katselimme rivi­taloja, omakotitaloja, Turun hienoja puutaloja ja jopa uudis­kohteita. ­Emme etsineet nimenomaan 1970-luvun taloa, vaikka ne ovat nyt trendikkäitä. Oikeastaan vasta muuton jälkeen kiinnostuimme molemmat aikakauden ­arkkitehtuurista, muodoista ja yksityis­kohdista.”

”Suikkilassa palvelut ovat lähellä, Turun keskustaan pyöräilee vartissa ja molempien vanhemmat asuvat muutaman kilometrin ­säteellä. 1970-luvulla Suikkilan kaupunginosa oli tunnettu ja ­haluttu, koska täällä on meidän talon lisäksi muitakin arkkitehti Pekka Pitkäsen 1960–70-­luvulla suunnittelemia rivitaloja atriumpihoineen ja uima-altaineen. Nyt se on lähiö muiden joukossa. Vaikka alue oli tuttu, emme ­olleet ­huomanneet näitä taloja aiemmin.

Olemme asuneet aina Turussa. Minä synnyin täällä, ja Daniel on muuttanut tänne 2-vuotiaana Teheranista Iranista. Daniel on ­meistä se, joka ideoi ja saa aikaan asioita. Tykkäämme olla kotona ja kutsua ystäviä kylään, pelaamme yhdessä lautapelejä. Ennen menimme kylään vanhemmille, nyt kutsumme heidät meille.

Parasta kodissamme on suuret oleskelutilat, isot ikkunat, ­avaruus ja yksityinen piha. Tyylimme on ajaton, luonnollinen ja tavallaan hillitty, mutta kuitenkin täältä löytyy paikoin väriä ja ­runsautta. Olemme spontaaneja, ja ­aina kun ystävät tulevat kylään, jokin juttu kodissa on eri tavalla!”