Me rakensimme talon tänne Seinäjoen laitamille vuonna 1986. Kotipaikkamme on vanha sukutila, ja mieheni Ilmari edustaa Katilan kahdeksatta sukupolvea täällä. Pihassa kasvoi valmiiksi vanhoja mäntyjä, kymmenkunta koivua sekä talon takana omenapuita ja marjapensaita, ei muuta. Sain aloittaa puutarhan rakentamisen aika tyhjästä. Teetimme alussa puutarhasuunnitelman, mutta ei siitä ole enää oikein mitään jäljellä. Innostuin puutarhanhoidosta niin, että olen muokannut puutarhaa koko lailla uusiksi.

Talo ja puutarha sijaitsevat kolmessa tasossa mäen päällä. Sieltä täältä avautuvat näkymät alhaalla lainehtiville viljapelloille ovat mielestäni hienoja, ja taivas on korkealla. Tuuli leyhyää täällä aina sen verran, ettei hyttysistä ole meille koskaan kiusaa. Pihapiiri on kuitenkin hyvin suojainen, koska pohjoisen suunnalla edessä on puita. Olen saanut esimerkiksi talvenaran peikonpähkinän menestymään täällä hyvin, vaikka sen sanotaan pärjäävän vain I- ja II-vyöhykkeillä.

Puutarhani on lähinnä koristetarha, joten kukat ovat minulle tärkeimpiä. Olen yrittänyt valita kasveja niin, että täällä olisi koko kesän jotakin kukkivaa. Runsaimmillaan kukinta on kesäkuun lopulla. Kauneimmat kasvit ovat myös lehdiltään koristeelliset. Tämän vuoksi pidän paljon kurjenpolvista, joita minulla onkin useita puutarhassani. Ne leviävät hyvin ja peittävät multapinnan rikkaruohoilta. Kurjenpolvissa sekä kukat että lehdet ovat hienot. Olen innostunut myös kärhöistä, koska niiden hoito on niin haasteellista. Ne tarvitsevat aurinkoisen ja suojaisan kasvupaikan, ja niille pitää antaa kovasti lannoitetta, että ne jaksavat kukkia kunnolla. Talveksi suojaan kärhöni havuilla ja turpeella.

Kukkivien kasvien lisäksi ympäri vuoden vihreät ja tuuheat havukasvit ovat minusta ihania, esimerkiksi suipot timanttituijat ja tummanvihreät marjakuuset. Marjakuusista pidän myös siksi, että niitä voi helposti muotoilla leikkaamalla. Uusimmat havuhankinnat puutarhassani ovat sokeritopan muotoisena kasvavat kartiovalkokuuset.

Minulle tärkeitä värejä puutarhassa ovat punaisen eri sävyt, sininen ja valkoinen. Vaikka pidän muuten värikkäistä kukista, vitivalkokukkainen virolainen jalokärhö ’Valge Daam’ on minusta todella upea ilmestys. 

Huoliteltu nurmikko on kaunis tausta muille kasveille. Ilmari leikkaa sen kahdesti viikossa keräävällä ruohonleikkurilla. Levitän ruohosilpun lannoittavaksi ja kosteutta pidättäväksi katteeksi perennoille.

Paraatipaikoilla kanttaan istutusalueiden reunat. Muualla kukkapenkit on suunniteltu niin, että Ilmari pääsee ajamaan nurmikon aivan niiden reunasta.

Katilan suku on asuttanut samaa tilaa ja viljellyt samoja peltoja jo vuodesta 1722. Historiallisen tilan vanha päärakennus jouduttiin aikoinaan purkamaan huonon kunnon vuoksi, mutta pihapiirin muut punamultaiset rakennukset muistuttavat yhä menneistä.

Seinäjoen maaseudun perinnemaisemat ovat Ilmari ja Arja Katilalle niin tärkeitä, että he halusivat myös puutarhansa istuvan historialliseen ympäristöön täydellisesti. Iäkkäät pihapuut ja perinteiset materiaalit auttavat nivomaan puutarhan osaksi maisemaa.