Mänty on puulajeistamme eniten kuivuutta sietävä – istuta sinnikäs mänty pihallesi ja nauti ympärivuotisesta vihreydestä
Mänty tarvitsee kasvaakseen paljon valoa, mutta vastineeksi se kestää hyvin kuivia olosuhteita. Kiinalaisille se on ystävyyden ja vakauden symboli, joillekin Amerikan alkuperäiskansoille taas rauhan ja tasapainon puu. Suomalaisille mänty on karhun ja ihmisen hoitaja.
Mänty, petäjä, honka – rakkaalla puulla on monta nimeä. Jos pihassasi kasvaa mänty, voit röyhistää rintaasi. Olet tehnyt hyvän valinnan, sillä männyn sinnikkyys on vertaansa vailla. Mikä muu puu kasvaa yhtä lailla tuulen pieksämillä rantakallioilla kuin rakkakiven peittämillä tuntureilla?
Mänty sopii suomalaiseen pihaan
Jos pihassasi ei kasva mäntyä, istuta sellainen. Se voi elää ja kukoistaa satoja vuosia. Metsämänty ei nimestään huolimatta sovi ainoastaan metsään. Sen nimi voisi yhä hyvin olla puutarhamänty, pihamänty. Ehkä se sitten saisi ansaitsemaansa huomiota myös puutarhoissa. Männyn alla on valoisaa, eikä sen latvus pimennä pihaa liikaa. Mänty tuo pihaan arvokkuutta ja pysyvyyttä, ajatonta viehätystä.
Lapissa metsämäntyä yleisempi on lapinmänty. Se kasvaa hyvin hitaasti ja muodostaa kapean latvuksen, minkä vuoksi Pentti Alanko suosittelee sitä pieniinkin puutarhoihin. Toinen vähän tilaa vaativa muoto on pilarimänty.
Metsämänty, Pinus sylvestris
- yksikotinen
- männyn kukinta touko–kesäkuussa
- hedekukinnot ovat pystyjä
- emikukinnot aluksi pystyjä, käpyvaiheessa riippuvia
- kukinto on käpy
- latvus leveän kartiomainen
- neulaset eli lehdet noin viisisenttisiä, kapeita, jäykkiä, ja ne kasvavat pareittain
- silmut ovat lähes pihkattomia, suippoja ja vaaleanruskeita
- rungon tyvessä kuori on tumman- tai ruskeanharmaa ja kaarnamainen, yläosassa punaruskea ja hilseilevä
- vähintään 150-vuotiaalla männyllä voi kasvaa paksua kilpikaarnaa, joka suojaa puuta metsäpaloilta
- korkeus 8–30 metriä.
Männyn istutus – kasvata puuta valoisassa paikassa
Mänty tarvitsee runsaasti auringonvaloa. Puusta kasvaa kaunis, kun sen istuttaa mahdollisimman valoisaan paikkaan. Syvän ja laajan juuristonsa ansiosta mänty kasvaa karuillakin paikoilla ja kestää hyvin myrskyjä.
Ravinteiden ja veden hankinnassa mänty käyttää apunaan sienirihmastoja, joiden kanssa se elää symbioosissa. Viisas kotitarhuri sekoittaa puun kylvö- tai istutusmaahan hieman metsämaata. Silloin puu saa hyvän alun kasvulleen. Suomessa metsämänty voi tulla noin 250-vuotiaaksi, pohjoisessa jopa 500–600-vuotiaaksi.
Suomen vanhin mänty on lähes 800-vuotias jättiläinen, joka kurkottaa mahtavan latvuksensa taivasta kohti Urho Kekkosen kansallispuistossa.
Männyn merkitys suomalaisessa kansanperinteessä
- Mänty on ollut erittäin tärkeä tarvepuu, ja siihen liittyy myös paljon mytologiaa: karsikkopuuksi, vainajien puuksi, valittiin useimmiten mänty.
- Länsimurteissa männystä käytetty honka-nimi viittaa hyvin vanhaan, tyypillisesti jo keloutuneeseen mäntyyn. Itämurteiden petäjä puolestaan on suomalais-ugrilainen nimi.
- Aihkeja ovat hyvin hitaasti kasvaneet ja tiheäsyiset kilpikaarnaiset ikimännyt, joita voi ihailla lähinnä suojelualueilla.
- Jälsi- ja nilakerroksesta tehty pettujauho on tunnetuinta hätäravintoa, johon korpikansa turvautui vielä 1930-luvulla. Terva puolestaan kuuluu suomalaisen kansanlääkinnän ikivanhoihin aineisiin. Parantavina pidetyiltä vanhoilta männyiltä haettiin apua jopa hammassärkyyn.
- Kuuluisa Timin mänty Hämeenkyrön Timinkylässä on ollut hammassärkyisten puu. Honkajättiläisellä on ikää lähes 400 vuotta. Puun halkeamiin laitettiin uhrilahjoina kolikoita vielä 1930-luvulla.
- Timin kuuluisa mänty on ollut myös karhunkallohonka. Hongottaren tai Hongattaren nimi viittaa juuri honkaan, joka on hänen kotipuunsa. Hänet tunnetaan metsän mahtavimman eläimen karhun kantaemona, emuuna. Toimenkuva oli kuitenkin paljon laajempi, koska vanhoissa metsästysloitsuissa Hongottareen viitataan metsän emäntänä.
- Vanhat männyt ovat osa suomalaista karhukulttia. Kun metsän kunnioitetuin eläin oli saatu saaliiksi, sen kunniaksi järjestettiin peijaiset. Pitojen päätteeksi Kallo nostettiin karhunkallohonkaan, jotta se olisi lähempänä taivaallista kotiaan.
Muokattu 31.5.24 klo 11.20: Juttuun lisätty osuus männyn merkityksestä kansanperinteessä.
