Mänty, petäjä, honka – rakkaalla puulla on monta nimeä. Jos pihassasi kasvaa mänty, voit röyhistää rintaasi. Olet tehnyt hyvän valinnan, sillä männyn sinnikkyys on vertaansa vailla. Mikä muu puu kasvaa yhtä lailla tuulen pieksämillä rantakallioilla kuin rakkakiven peittämillä tuntureilla?

Jos pihassasi ei kasva mäntyä, istuta sellainen. Se voi elää ja kukoistaa satoja vuosia. Metsämänty ei nimestään huolimatta sovi ainoastaan metsään. Sen nimi voisi yhä hyvin olla puutarhamänty, pihamänty. Ehkä se sitten saisi ansaitsemaansa huomiota myös puutarhoissa. Männyn alla on valoisaa, eikä sen latvus pimennä pihaa liikaa. Mänty tuo pihaan arvokkuutta ja pysyvyyttä, ajatonta viehätystä. 

Lapissa metsämäntyä yleisempi on lapinmänty. Se kasvaa hyvin hitaasti ja muodostaa kapean latvuksen, minkä vuoksi Pentti Alanko suosittelee sitä pieniinkin puutarhoihin. Toinen vähän tilaa vaativa muoto on pilarimänty.

Mänty tarvitsee runsaasti auringonvaloa. Puusta kasvaa kaunis, kun sen istuttaa mahdollisimman valoisaan paikkaan. Syvän ja laajan juuristonsa ansiosta mänty kasvaa karuillakin paikoilla ja kestää hyvin myrskyjä.

Ravinteiden ja veden hankinnassa mänty käyttää apunaan sienirihmastoja, joiden kanssa se elää symbioosissa. Viisas kotitarhuri sekoittaa puun kylvö- tai istutusmaahan hieman metsämaata. Silloin puu saa hyvän alun kasvulleen. Suomessa metsämänty voi tulla noin 250-vuotiaaksi, pohjoisessa jopa 500–600-vuotiaaksi.