Suomen ilmasto sopii kärhöille. Viileänä kesänä jotkut kärhölajit luonnollisesti kukkivat vähemmän kuin lämpimänä kesänä. Kärhöpuutarhassa ei ole kahta samanlaista vuotta, sillä eri vuosina eri lajikkeet näyttävät parhaat puolensa.
Mihin kärhö istutetaan?
Monesti kärhö istutetaan talon seinustalle. Se on kuitenkin liian kuiva paikka, ja kärhö kasvaa kituliaasti tai näivettyy kokonaan. Köynnös kasvaa ja pääsee esiin paremmin, kun istutat sen kauemmas, esimerkiksi metrin päähän, seinästä.
Kärhöt sopivat erinomaisesti ruusupensaiden seuraan. Hentoon ruusukasvustoon sopii pystykasvuinen pensaskärhö. Isot ruusupensaat jaksavat kannatella oksillaan kärhön, ja tällaiseen paikkaan sopii esimerkiksi mantšuriankärhö. Sen valkoinen kukkapilvi korostaa hienosti ruusujen kukintoja.
Perennapenkkiin mahtuu aina kärhö tai kaksi telineineen rytmiä tuomaan. Jotkin jäykkävartiset perennat, kuten punalatvat, antavat tukea perennamaisille kello- ja pensaskärhöille.
Havupuut ja -pensaat käyvät kukkimaan, kun istutat niiden viereen kärhöjä. Kannattaa kuitenkin miettiä, mitkä lajit ovat sopivia naapureita. On tärkeää, että ainavihannat kasvit saavat edelleen valoa eivätkä ala karistaa ja kellastuttaa neulasiaan. Lisäksi kärhöjä voi käyttää maanpeittokasveina. Tarkoitukseen sopivat alppi- ja kiinankeltakärhön taimet.
Voit rakentaa kärhöille myös matalan pöydän tai korokkeen metalli- tai muoviverkosta tai harjateräksestä. Sen tarkoitus on nostaa köynnökset hieman irti maanpinnasta niin, että kukat eivät sotkeudu multaan. Kärhöt istutetaan korokkeen laidoille ja versot ohjataan kasvamaan sen päälle. Kokeile isokukkaisia Patens-ryhmän kärhöjä tai viinikärhöjä.
Näin kärhön hoito onnistuu
Kasvupaikka ja kärhön istutus
Suurin osa kärhölajeista ja -lajikkeista kasvaa parhaiten aurinkoisella tai kevyesti varjoisalla paikalla. Tuulensuojasta on etua kärhön kasvulle.
Muheva, syvämultainen, ravinteikas multasavimaa sopii suurikukkaisille kärhöille parhaiten. Ohutjuuriset kärhöt, kuten esimerkiksi alppi-, siperian- ja keltakärhöt, menestyvät myös hieman vaatimattomammassa kasvupaikassa.
Suurin osa kärhöistä on luonnostaan kalkkiperäisten paikkojen kasveja, joten kasvualusta kannattaa yleensä kalkita kärhöjä varten (pH 5,5–6). Katso kuvalliset ohjeet kärhön istutukseen .
Kärhön lannoitus
Kärhön istutuksen yhteydessä maahan kannattaa laittaa kompostoitua kanan-, hevosen- tai lehmänlantaa ikään kuin varastolannoitteeksi. Ravinteiden puute niukentaa ja lyhentää kukintaa. Anna ravinteita esimerkiksi kasteluveden mukana, jos kyse on yksittäisistä taimista.
Etenkin suurikukkaiset ja paksujuuriset kärhöt tarvitsevat riittävästi ravinteita kunnolla kukkiakseen. Siksi kevätlannoituksen lisäksi kärhöjä kannattaa lannoittaa pari kertaa kesän aikana. Syyslannos annetaan ajoissa heinäkuun lopussa tai viimeistään elokuun alussa.
Kärhö kaipaa kastelua
Jos kärhön vedensaanti kärsii, nuppujen kehittyminen loppuu. Kastele köynnöksiä kasvukaudella niin, että multa kastuu kunnolla. Kun pouta jatkuu pitkään, upota letkun pää multaan ja anna veden valua hiljalleen kasvualustaan.
Juuristoalueelle kannattaa tehdä syviä reikiä, joiden kautta vesi saadaan varmasti kärhön syvällä oleville juurille.
Kärhön leikkaus
Kärhöjen leikkaustarve on yleensä melko vähäinen.
Alppi- ja kiinankärhöt sekä muut alkukesällä kukkivat Atragene-ryhmän lajit ja lajikkeet eivät tarvitse leikkausta. Kuivat ja kuolleet versot voidaan poistaa. Jos köynnös on kasvanut liian suureksi kasvupaikkaansa nähden tai se halutaan muuten nuorentaa, versot voidaan leikata noin 25 sentin korkuisiksi.
Viinikärhöillä (Viticella-ryhmä) kukat muodostuvat samana kesänä kasvaviin versoihin. Versot voidaan siis leikata keväällä tai syksyllä noin 25-senttisiksi. Samoin voi leikata niin sanotut jalokärhöt.
Laji- ja lajikevalinta
- Valitse puutarhaasi myös loppukesällä kukkivia kärhöjä.
- Viinikärhöjen kukinta jatkuu lämpiminä syksyinä lokakuulle saakka. Uutterasti kukkivia lajikkeita on laaja valikoima. Plussaa on helppohoitoisuus.
- Myös tiukukärhöt kukkivat lokakuulle, leutoina syksyinä jopa marraskuulle saakka. Kärhöryhmä on yksi parhaimmista, sillä kukinta kestää usein kolme kuukautta.
- Kiinankeltakärhöjen joukossa on sekä aikaisin että myöhään kukkivia lajikkeita. Jälkimmäiset kukkivat syyskuulta jopa marraskuulle. Siemenhahtuvat ovat erityisen koristeellisia.
- ’Paul Farges’ -lumikärhö (Summer Snow) kukkii loppukesällä pitkään valkoisena pilvenä. Lajike on erittäin voimakaskasvuinen.
- Jalokärhöilläkin on eroa. Osa lajikkeista aloittaa kukintansa aikaisin, osa vasta loppukesällä.
- Muista myös runsaskukkaiset ja suloiset lyhtykärhöt.
Esimerkkejä kärhölajikkeista
Paksujuurisia kärhöjä:
- Clematis x diversifolia, tiukukärhö
- Jackmanii-ryhmä, loistokärhöt
- Patens-ryhmä, loistokärhöt
- Texensis-ryhmä, tarhalyhtykärhö
- Clematis viorna, pisarakärhö
- Viticella-ryhmä, tarhaviinikärhöt.
Ohutjuurisia kärhöjä:
- Atragene-ryhmä, tarha-alppikärhöt
- Clematis flammula, tuoksukärhö
- Clematis heracleifolia, trumpettisinikärhö
- Tangutica-ryhmä, tarhakeltakärhö
- Clematis vitalba, saksankärhö.
Asiantuntija: hortonomi Börje Fri, Puutarhakeskus Sofianlehto
