Meidän Talo

12 helppoa monivuotista kasvia

12 helppoa monivuotista kasvia
Hyvin valitut kasvit menestyvät ja luovat kauneutta ympärilleen. Tutustu 12 helppoon monivuotiseen kasviin, jotka tuovat iloa pihoille eri puolilla Suomea.
Julkaistu: 11.5.2011

1. Metsävaahtera

Acer platanoides, I–IV (V). Vahvarunkoinen ja -haarainen puu, kaunis syysväri, korkeus 10–20 metriä, kukat ovat pienet, keltateriöiset touko–kesäkuussa.  Lisääntyy tehokkaasti siemenistä. Vaahtera pidetään runkojohteisena ja yksilatvaisena typistämällä niin sanottu kilpalatva eli latvan kanssa yhtä pitkäksi kasvanut sivuoksa pois. Lue lisää vaahteroista.

Tämä vaahtera on ehtinyt kasvaa jo varsin komeisiin mittoihin.

2. Kotipihlaja

Sorbus aucuparia, I–VIII. Usein monirunkoinen puu, kaunis syysväri ja hehkeät marjatertut, 4–10 m, valkeat, pienet kukat tertuissa (kesä–heinäkuu). Lue lisää pihlajista.

Pihlaja näyttää kauniilta kaikkina vuodenaikoina.

3. Pihasyreeni

Syringa vulgaris, I–VI. 4–5 metrinkorkuinen, pystyt, paksut ja jäykät haarat, hidaskasvuinen, tekee runsaasti juuriversoja. Pystyt, hyväntuoksuiset kukkatertut, yksittäiset kukat torvimaiset (kesäkuu). Kukkii edellisen vuoden versoilla. Lue lisää syreeneistä.

Pihasyreenin komea, tuoksuva kukinta on yksi alkukesän kohokohdista.

4. Unkarinsyreeni

Syringa josikaea, I–VI (VIII). 4–5 m, nopea-, pysty- ja rotevakasvuinen, melko kapea, suppilomaiset kukat ovat violetit ja tuoksuvat heikosti. Kukkii edellisen vuoden versoilla (kesäkuu). Joidenkin mielestä unkarinsyreeni ei ole niin kaunis kuin muut syreenit, mutta se on huomattavasti kestävämpi.

Unkarinsyreeni sopii yksittäiseksi katseenvangitsijaksi, tai useammasta unkarinsyreenistä voi istuttaa aidanteen.

5. Koristearonia

Aronia x prunifolia, I–VI. Hidaskasvuinen, 1–3 m, kaunis syysväri, syömäkelpoiset, isot, mustat marjat, pienet, valkoiset kukat (toukokuu). Lue lisää koriste- ja marja-aroniasta.

Koristearonia saa syksyllä upean ruskasävyn.

6. Marja-aronia

Aronia mitschurinii ’Viking’, I–IV (V). 1–3 m, kaunis syysväri, syömäkelpoiset, isot, mustat marjat, pienet, valkoiset kukat (toukokuu). Lue lisää marja-aronian hoidosta.

Marja-aroniassa on suuremmat lehdet ja marjat kuin koristearoniassa. Molempien marjoja voi syödä, ja molemmat pensaat sopivat esimerkiksi aitakasveiksi.

7. Seppelvarpu

Stephanandra incisa ’Crispa’, I–IV. 30–50 cm, maanmyötäinen peittokasvi, syysväri kehittyy aikaisin, kellertävä kukinta, noin 2–6 cm (kesä-heinäkuu). Kasvutavan vuoksi katteiden käyttö on suositeltavaa.

Seppelvarpu saa syksyllä upean värityksen.

8. Kääpiövuorimänty

Pinus mugo pumilio, I–VI. 50–100 cm, aurinkoinen, kuivahko tai tuore, niukkaravinteinen kasvupaikka. Hyvä kivikkopuutarhan kasvi. Uusista vuosikasvuista leikataan juhannuksen tienoilla puolet pois, näin pensaista tulee tuuheita ja säännöllisen muotoisia. Lue lisää vuorimännyistä.

Vuorimänty (edessä) sopii hyvin esimerkiksi muiden havukasvien seuraan.

9. Kiiminginangervo ’Martti’

Spiraea chamaedryfolia-hybr. ’Martti’, I–VII (VIII). Pystykasvuinen, tuuhea pensas muistuttaa idänvirpiangervoa, valkoiset, 1 cm levyiset kukat (kesäkuu). Suomessa kestävä FinE-kasvi. Lue lisää monipuolisista pensasangervoista.

Kiiminginangervo menestyy monenlaisilla kasvupaikoilla ja kukkii runsaasti.

10. Tuoksukurjenpolvi

Geranium macrorrhizum. 30 cm, kaunis, kestävä, pitkäikäinen ja tuuhea perenna, joka leviää maavarsien avulla. Tuoksuvat lehdet, syysväri tiilenpunainen, kukat tertuissa. Viihtyy aurinkoisesta varjoiseen, puiden ja pensaiden juuristolla lämpimässä maaperässä. Lisätään jakamalla kukinnan jälkeen.

Tuoksukurjenpolvesta saa esimerkiksi näyttävän reunuskasvin kukkapenkkiin.

11. Hopeakuunlilja

Hosta fortunei ’Hyacinthina’. Lehdet 40 cm, kukkavanat 80 cm, vaaleanpunavioletit kukat (heinä–elokuu).

Kuunliljat ovat helppohoitoisia perennoja, joita on valtavasti erilaisia.

12. Vuorenkilpi

Bergenia crassifolia, 30–40 cm. Aurinkoinen ja puolivarjoinen multava paikka, aniliinit kukat (touko–kesäkuu). Vuorenkilpi kannattaa istuttaa keväisin uudelleen 5–6 vuoden välein kauniin kukinnan varmistamiseksi.

Kuvassa suurilehtinen vuorenkilpi kasvaa oleskelualueen laidoilla.

Vinkit monivuotisten kasvien hoitoon

  • Useimmat valituista kasveista viihtyvät aurinkoisessa tai puolivarjoisassa paikassa. Mikäli paikka on erityisen kuiva tai hyvin varjoinen, valitaan mieluummin erityisesti näissä paikoissa viihtyviä lajeja.
  • Perennoilla hyvä kasvualusta on syvyydeltään vähintään 30 cm, pensailla 50 cm ja puilla perusmaasta riippuen noin 80 cm.
  • Peruslannoitettu ja kalkittu puutarhamulta tai vaihtoehtoisesti turpeella ja hiekalla tai kompostilla parannettu olemassa oleva kasvualusta, joka lannoitetaan ja kalkitaan.
  • Hapanta kasvualustaa vaativille kalkki jätetään pois tai käytetään havukasveille sopivaa valmista multaa.
  • Kasvualusta on puhdas rikkakasvien siemenistä tai juurista.
  • Hoitotyötä vähentää, kun kattaa taimien juuristoalueen katekankaalla ja esimerkiksi kuorikkeella. Perennoille riittää vähintään 5 cm kerros hiekkaa tai soraa.
  • Riittävän tiheä istutus vähentää myös myöhempää kitkemistarvetta, kun väleihin ei jää tilaa rikkakasveille.
  • Ennen istutusta taimet kastellaan hyvin ja istutuksen jälkeen huolehditaan runsaasta kastelusta koko ensimmäisen kasvukauden ajan. Luonnon sade on harvoin riittävä. Tärkeää on kastella kerralla runsaasti. Vettä annetaan useita kymmeniä litroja viikossa, jotta uusi juuristo muodostuisi syvälle, eikä olisi poudalle alttiina maan pinnassa.
  • Puut tuetaan kahdella tukevalla kepillä, jotta taimi pääsee rauhassa juurtumaan eikä häiriinny tuulen rasituksesta.
  • Parin kolmen vuoden välein tehty alasleikkaus virkistää useimpia pensaita. Joillekin lajeille parempi nuorennustapa on kuitenkin leikata vain vanhimpia versoja.
  • Vuotuisilla lannoituksilla kaikki puutarhan kasvit pysyvät elinvoimaisina ja terveinä. Hyvässä kasvuvoimassa olevilla kasveilla ei useinkaan ole kasvinsuojelun tarvetta kasvitauteja ja -tuholaisia vastaan.

Muokattu 20.5.2021 klo 13.30: Juttuun lisätty kuvia.

Kommentoi »