Viherpiha

Vuorimänty viihtyy lähes millaisella kasvupaikalla tahansa – poimi vinkit havukasvin kasvatukseen ja hoitoon

Vuorimänty viihtyy lähes millaisella kasvupaikalla tahansa – poimi vinkit havukasvin kasvatukseen ja hoitoon

Vuorimänty viihtyy hyvin sellaisessakin pihassa, jossa muut havukasvit eivät tahdo menestyä. Vuorimänty ja sen sukulainen kääpiövuorimänty mahtuvat pienellekin tontille ja näyttävät kauniilta ympäri vuoden.
Teksti Auli Honkanen
Kuvat A-lehtien kuva-arkisto, Fotolia
Mainos

Vuorimänty (Pinus mugo) on sukua meillä luonnonvaraisena esiintyvälle metsämännylle (Pinus sylvestris), joten leikkisästi vuorimäntyä voisi kutsua metsämännyn pikkusiskoksi.

Vuorimänty on yksi sitkeimmistä havupensaistamme ja menestyy koko maassa, joten aloitteleva viherpeukalokin todennäköisesti onnistuu kasvin kasvatuksessa. Vuorimännyllä on toki omat kasvupaikkavaatimuksensa, joten niihin tutustumalla varmistat kasvin viihtymisen pihallasi.

Etualalla kasvava vuorimänty sopii hienosti pienten havukasvien seuraan. Aurinkoiset ja hiekkaiset rinteet ovat mainioita kasvupaikkoja vuorimännylle.

Vuorimänty: kasvatus ja hoito

Valo-olot ja kasvupaikka

Vuorimänty viihtyy parhaiten aurinkoisella paikalla. Puolivarjoinen paikkakin sopii, mutta hyvin varjoisalla paikalla oksat kasvavat honteloiksi eikä niistä tule tuuheita.

Istuta vuorimänty mieluiten paikkaan, johon ei kasata talvella lumia. Painava ja märkä lumi saattaa paksuna massana katkaista oksia.

Sopiva maaperä

Vuorimänty ei ole kovin vaativa havukasvi, mutta hiekkapitoinen maa tai hyvin vettä läpäisevä multamaa ovat sille ihanteellisimmat. Märässä savimaassa kasvi ei menesty. Maaperän kalkkipitoisuudella tai happamuudella ei ole merkitystä, eikä maan tarvitse olla runsasravinteista.

Vuorimänty kasvaa isoksi, jos sitä ei leikata joka vuosi. Hiljalleen se alkaa kaljuuntua alaosastaan, jolloin pensas ei ole enää kaunis.

Vuorimännyn istutus

  1. Kastele taimen juuripaakku hyvin ennen istutusta.
  2. Kaiva taimelle puoli metriä leveä ja syvä istutuskuoppa. Lisää kuopan pohjalle esimerkiksi rodomultaa tai sekoita rodomultaa ja kasvupaikan maata keskenään. Kastele multa kuopan pohjalta, jotta ilmataskut häviävät ja multa tiivistyy.
  3. Ota taimi irti ruukusta. Jos juuret ovat kasvaneet kierteelle, avaa niitä varovasti. Näin kasvi pystyy juurtumaan nopeasti.
  4. Istuta taimi siten, että juuripaakun pinta jää maksimissaan pari senttiä olemassa olevaa maata alemmaksi. Tiivistä multaa juuripaakun ympäriltä käsin. Kastele lopuksi ja tarkista, ettei juuripaakku jäänyt liian syvälle.
  5. Levitä kasvin tyvelle kuori- tai koristekatetta, jotta rikkaruohot eivät pääse valtaamaan pensaan tyveä ja kosteus säilyisi maassa entistä paremmin.
  6. Kastele tainta kerran viikossa parin kastelukannullisen verran. Maan pitäisi kastua taimen koko juuriston syvyydeltä, pelkän pintakerroksen kastuminen ei riitä juurtumisvaiheessa.
Juhannuksen tienoilla vuorimänty on ehtinyt kasvattaa vaaleat vuosiversot oksiensa päihin. Typistä näitä vuosiversoja joka vuosi, jotta kasvi kasvaa tuuheaksi ja kauniin pallomaiseksi pensaaksi.

Vuorimännyn leikkaus

Vuorimänty voi kasvaa 1–3-metriseksi pensaaksi, joten sen säännöllinen leikkaaminen kannattaa. Pensas ei isoksi kasvettuaan ole enää kovinkaan tuuhea alaosastaan, vaan alkaa muistuttaa lähinnä kitukasvuista mäntyä.

Typistä joka vuosi juhannuksen tienoilla vuorimännyn uudesta vuosikasvusta puolet tai ainakin kolmasosa pois. Näin pensas kasvaa kauniin tuuheaksi. Sama leikkaustapa soveltuu kääpiövuorimännyille.

Jos vuorimänty on kasvanut liian isoksi ja alkanut harventua alaosastaan, leikkauksella ei enää saada kasvia tuuhettumaan ja kasvattamaan uusia neulasia. Alaosastaan kaljuuntuneen vuorimännyn rujoutta voi peittää istuttamalla pensaan tyvelle uusia pienikokoisia vuorimäntyjä tai kääpiövuorimäntyjä.

Jos vanha vuorimänty kasvaa haittaavasti esimerkiksi kulkuväylälle, voit lyhentää oksia siten, että leikkaat häiritsevän oksan pois seuraavaan oksanhaaraan asti. Näin jäljelle ei jää kuivuvia oksatappeja, jotka näyttävät rumilta.

Voit lyhentää pisimpiä vuosiversoja reippaasti yli puolet pituudestaan.

Kääpiövuorimänty – vuorimännyn pienikokoisempi sukulainen

Kääpiövuorimännyt (Pinus mugo var. pumilio) ovat vuorimäntyä hieman talvenarempia. Ne menestyvät vyöhykkeillä I-VI. Kääpiövuorimänty kasvaa tuuheammaksi ja säilyttää vuorimäntyä paremmin pallomaisen muotonsa.

Kääpiövuorimännyn lajikkeita

Kääpiövuorimännystä on myynnissä useita lajikkeita: ''Pumilio'', 'Mughus', 'Gnom', 'Mops', 'Mini Mops', 'Hesse', 'Ophir' ja 'Varella'. Harvinaisuutena saatat löytää taimimyymälästä myös keltaisen vuorimännyn lajikkeen 'Winter's Gold'.

Julkaistu: 31.8.2018