Meidän puutarhassamme on paljon kaikenlaista itse tehtyä koristetta. Niiden ideointi ja toteuttaminen on minusta aivan yhtä hauskaa kuin kasvien kanssa touhuaminen.

Tämä on minun oma juttuni, vaikka mieheni Jari usein touhuaakin mukana. Olen ollut viime vuodet reuman takia työkyvyttömyyseläkkeellä, joten kesäisin melkein asun puutarhassa. Se on minulle todella tärkeä. Täällä saan itselleni voimaa ja hyvää mieltä. Talvella sitä aina oikein odottaa, että tulisi jo kevät ja ulkokausi.

Minulla on niin vilkas mielikuvitus, että joskus toivon että se pitäisi välillä taukoa. Uusia suunnitelmia pukkaa päähän koko ajan, enkä edes tiedä, mistä ne oikein tulevat. Tuskin ehdin toteuttaa niistä edes puolia – ja tehdessä syntyy usein lisää ideoita. Nappaan muistiin myös lehdissä ja blogeissa näkemiäni toisten oivalluksia ja jalostan niistä oman näköisiäni. Suosikkejani ovat ruotsalaiset ja tanskalaiset blogit. Niissä on tyyliä.

Joskus mieheni pitää vähän toppuutella minua, kun olen niin kova innostumaan. Jari kertoo tietävänsä, että minulla on taas joku uusi projekti on käynnissä, kun hilppasen häntä vastaan autolle työpäivän jälkeen. Meistä molemmista puuhastelu on niin mukavaa, että joskus olemme jopa lähteneet vuokramökiltä kesken kaiken kotiin, kun siellä ei ole ollut mitään tekemistä. Aloitamme aamulla, pidämme välissä ruokatauon ja jatkamme taas.

Minusta on mukava jakaa ideoitani muillekin. Meillä käy kesän mittaan puutarhaystäviä. Tuntuu ihanalta kuulla heidän kommenttejaan, vaikka ensisijaisesti teemme puutarhaa tietysti itseämme varten.

Pidän betonista, ruosteisesta raudasta ja muistakin vanhoista tavaroista, Jarin lempiaineksia ovat luonnonkivet. Niitä kaikkia onkin käytetty puutarhassamme paljon. Teemme betonitöitä pitkin kesää. Kun minulla välähtää päähän jokin uusi idea, saatan soittaa Jarille töihin, että tuopas betonisäkki tullessasi. Minusta on hauska kokeilla, kuinka hienosti onnistun toteuttamaan omia ideoitani. Tuntuu tosi kivalta, jos suunnitelmat onnistuvat ihan nappiin. 

Sitä on kertynyt vuosien mittaan vähän kaikkialta. Suurin osa tavarasta on kirpputoreilta, oikeastaan vain kalusteet on ostettu kaupasta. Lähdemme yhä kerran kahdessa viikossa kirpparikierrokselle ja kierrätyskeskuksiin, mutta ei sieltä enää oikein löydy uusia hankintoja. Vakiokohteitamme ovat myös muutamat realisointikaupat. Niiden omistajat ovat tulleet jo niin tutuiksi, että he saattavat panna meitä varten tavaraa jemmaan. Sain tavaraa myös lähistöllä olleesta perinteisestä Gutzeitin puutarhasta, kun se lopetti toimintansa. Esimerkiksi puutarhan vanhoista lanoista olen nikkaroinut takapihan portin.

Kesäkukista suosikkini on laventeli mahtavan tuoksunsa vuoksi. Upeakukkaiset pionit ja komeat ritarinkannukset ovat minusta kasveista kauneimpia. Haluaisin niitä lisää, mutta reuma rajoittaa kasvien hoitamista, joten ihan kaikkea haluamaani en voi hankkia. Tykkään kovasti myös poimulehdestä. Sen lehmuksenvihreät kukat näyttävät ihanilta myös maljakossa.

Annan kasvin levittäytyä vapaasti, jos se näyttää viihtyvän puutarhassani. Kun kuljeskelen puutarhassa, ilahdun huomatessani, minne mikäkin kasvi on vaeltanut. Juttelen sille, että ”ai sinä oletkin nyt siellä”.

Toukokuun alusta juhannukseen asti on varmasti kaikkein kauneinta aikaa puutarhassa. Kasvit näyttävät vielä alkukesällä heleän vihreiltä. Silloin kukkii myös violettikukkainen rungollinen pihasyreeni, jossa on aivan ihana tuoksu. Myöhemmin kesällä puutarhassa alkaa olla minun mielestäni vähän liian täyttä.

Alkukesällä pihalla on toisaalta enemmän hommaa, mutta heinäkuussa ehtii joskus vain nautiskellakin. Vietämme paljon aikaa terassilla, johon osuu ilta-aurinko. Siinä on mukava istuksia ja herkutella grillin antimilla. Pihan eläimiä on myös kiva tarkkailla. Meillä asuu tässä talon kupeessa vuokralaisena sinitiainen, joka lentää usein säksättelemään aidalle.

Liiterin edustalla on paras paikka, sillä siitä näkyy koko piha. Rakennuksen seiniä koristavat vanhat työkalut ja muut sopivasti ruostuneet tavarat. Jarille rakas isoisän vanha saha komeilee kunniapaikalla. Pidän kovasti myös uudesta kärhöportista. Maltan tuskin odottaa, että alppikärhöt kiipeävät sitä pitkin ylös asti. 

Räikkösten puutarhan runsaista koristeista valtaosa on itse tehtyjä tai kierrätystavaraa. Elämää nähneillä, muistoja kantavilla tavaroilla ja omien käsien tuotoksilla Satu Räikkönen on saanut luotua puutarhaansa persoonallisen tunnelman, jossa näkyy hänen rikas mielikuvituksensa, huumorintajunsa sekä rakkautensa kaikkeen kauniiseen.

Sadun mielestä puutarhakoristeiden sijoittelu on tärkeä tehdä harkiten. Hän kokoaa esimerkiksi samaa materiaalia olevista tai samanhenkisistä esineistä kiinnostavia ryhmiä. Kokonaisuutena esineet tulevat vaikuttavammin esille kuin yksittäin sinne tänne ripoteltuina. Jotkut koristeista on tarkoituksella sijoitettu hieman piiloon. On hauska yllätys, ettei kaikkea huomaa kertavilkaisulla.

Trendikäs betoniaskartelu vie mukanaan – 9 helppoa ohjetta kotiin ja puutarhaan

Pala Italiaa Imatralla, Ellenin puutarhassa

Tekstiilitaiteilija raivasi villiintyneen pihan