Viherpiha

Eija rakensi keijupuutarhan tyttärensä muistoksi: "Puutarhassa aloin hiljalleen taas nauttia kaiken kauneudesta"

Eija rakensi keijupuutarhan tyttärensä muistoksi: "Puutarhassa aloin hiljalleen taas nauttia kaiken kauneudesta"

Eija Vatanen-Siitari ihastui maalaistalon umpeen kasvaneen pihan tunnelmaan niin, että hänessä syttyi halu herättää puutarha uuteen elämään. Sitä hän ei arvannut, että puutarha auttaisi myös surutyön tekemisessä.
Teksti Heidi Haapalahti
Kuvat Teija Tuisku
Mainos

Eija Vatanen-Siitarin laajan maalaispihan keskiosassa kiertää perennaspiraali, jonka pyörteet kukkivat veden sinisissä ja viileän valkoisissa sävyissä.

– Vesi on minulle rakas elementti, jonka liikettä spiraalin kukat kuvastavat. Puutarhassani on myös oikea pieni lampi ja näkymä Kallajärvelle. Kun on näin helteistä, käymme mieheni Sepon kanssa pulahtamassa siellä monta kertaa päivässä, Eija kertoo.

Hän muutti tänne Mikkelin maaseudulle reilut kymmenen vuotta sitten ja alkoi rakentaa miehensä kotitalon ympärille puutarhaa lähes tyhjästä. Entisestä puutarhasta elossa sinnittelivät enää syreenit, juhannusruusu, auringontähti, marhanlilja ja muutama muu perennan raasu, mutta paikan hyvä henki inspiroi Eijaa istuttamaan tilalle kukkaloistoa.

Se ei käynyt sormia napsauttamalla. Eija taltutti kaikkialla kasvaneen polvenkorkuisen juolaheinäviidakon tarmokkaasti peittämällä maata pahvilla ja muilla katteilla niin, etteivät rikkaruohot päässeet enää valloilleen. Tontin suotuisa pienilmasto ja 50-senttinen peltomultapatja antoivat hyvät eväät puutarhan uuteen nousuun. 

Puutarha 3000 m2, Mikkeli, vyöhyke III. 1 asuinrakennus, 2 verstas, navetta, 3 kasvihuone, 4 kiveysspiraali, 5 valkokalusteinen varjotarha, 6 terassi, 7 lampi, 8 leikkimökki, 9 rinnepuutarha, 10 kivimuuri.

Jo aikaisemmassa elämässään Eija oli ollut kiinnostunut vanhoista koristekasveista ja alkoi kerätä lähialueiden perinnekasveja tännekin. Kasvien kantamien tarinoiden lisäksi häntä kiehtovat entisajan perennojen erikoiset ominaisuudet. Esimerkiksi vanhan keltakukkaisen päivänliljan kukat tuoksuvat aivan kielolta, kun taas uudet päivänliljalajikkeet ovat usein täysin hajuttomia.

Tuoksujen lisäksi värit ovat kasveissa minulle tärkeitä. Kukissani on paljon rauhoittavia ja viileitä sinisen ja violetin sävyjä sekä valkoista. Toisaalta pidän myös oranssista – se hehkuu auringossa todella upeana. Tykkään sekoittaa myös hyötykasveja koristetarhan joukkoon. Ahomansikka on niin sievä, että annan sen asettua mihin lystää. Muutkin lempikasvini ovat sellaisia, jotka levittäytyvät itsekseen siemenistä ja asettuvat kasvamaan sinne minne haluavat.

Rento ja runsaskukkainen cottage garden -tyyli on Eijan makuun. Kukkakomeutta maustavat Eijan ja sukulaisten taideteokset sekä kierrätyshenkisten koristeiden hyväntuuliset asetelmat, joiden ainekset ovat peräisin kotitilan nurkista sekä Mikkelin seudun kirpputoreilta ja kierrätyskeskuksista. Taidekäsityöläinen tekee romuläjistä kiinnostavia löytöjä, kuten ruosteen kukittamia patjanjousia, kettinkejä tai maitohinkkejä. 

Eija Vatanen-Siitari tapaa mielellään muita puutarhaihmisiä. Samanhenkisten harrastajien kanssa on hauska jutella, vaihtaa ideoita ja ylimääräisiä kasveja. Hempeä ’Pink Tiger’ -tiikerililja sointuu Eijan puutarhan rauhalliseen tunnelmaan.  Eijan puutarhan perennaspiraalia hallitsevat sinisen ja valkoisen sävyt.

Eija ja Seppo viihtyvät puutarhassa niin hyvin, että he ovat siellä aina kuin voivat. Eijalle puutarhahoidossa mieluisinta on kaikenlainen käsillä tekeminen – kitkeminenkin – sekä sosiaalinen vuorovaikutus muiden puutarhaharrastajien kanssa, kasvokkain ja internetissä. Nurmikon leikkaaminen on Eijasta lähes tylsintä, mitä hän voi kuvitella.

Pariskunta nauttii päivän ateriat aamukahveista alkaen kuistilla, jonka Eija on sisustanut suosikkitaiteilijansa Frida Kahlon maalauksista tutuilla räiskyvillä väreillä. Sieltä avautuvat kansallisromanttiset näkymät ruisvainioille ja järvelle, josta kantautuu kuikan haikea huuto. Päivän kuumimpaan aikaan kutsuu lepohetki salavan alle rakennetussa, viileällä valkoisella sisustetussa varjotarhassa.

– Olen tietoisesti opetellut leppoisan asenteen puutarhanhoitoon. Ilman sitä näin ison puutarhan hoito voisi tuntua liian työläältä. Kaikki kasvit eivät hyvästä yrityksestä huolimatta menesty, ja puutarha on aina vähän keskeneräinen. Minä kyllä haluaisin kaiken aina nyt heti, mutta onneksi Seppo osaa toppuutella. Hän kehittää ideoitani eteenpäin ja toteuttaa niitä, kun ehtii. 

Sinikukkainen sarviorvokki on vanhaa kantaa. Poutataivas peilautuu sinisestä lasipallosta. Kuistin emalikattiloissa kasvaa pelargoneja, markettaa ja suklaa-minttua. Vanha, pystyyn pönkätty ladonovi ja suuri juhannusruusu rajaavat näkymää pihan laitamilla. 

Reilut kuusi vuotta sitten Eijan puutarhaharrastus sai syvemmän merkityksen Nelli-tyttären menetyksen myötä. Lohduttoman suuren surun keskellä Eijasta tuntui hyvältä rasittaa itseään niin, että koko keho oli iltaisin väsynyt.

– Se oli kamalaa ja hyvin raskasta aikaa, mutta puutarhassa tunsin kuntoutuvani. Puutarha ja sen hoitaminen antaa minulle ihan hirveästi mielihyvää. Siellä aloin hiljalleen taas nauttia kaiken kauneudesta. Kasveissa on uskomattoman hienoja muotoja ja sävyjä. Esimerkiksi sinivaleunikon taivaansinistä väriä ei ole millään muulla kasvilla.

Eija on rakentanut suuren kuusen alle 23-vuotiaana menehtyneen tyttärensä muistopuutarhaa, keijun kotia. Siellä kukatkin ovat herkkiä ja hentoisia, kuten vuoteella kukkivat kaunokaiset. Kukkapenkki on rajattu turveharkoilla. "Me ihmiset hoidamme puutarhaa, mutta oikeastaan on niin, että puutarha hoitaa meitä", Eija sanoo. Metalliverkosta tehty keijuveistos on Eijan siskon tyttären tekemä. Se on saanut kunniapaikan suuren kuusen juurella.

Taide puutarhassa

Eija Vatanen-Siitari harrastaa monipuolisesti taidetta, mikä näkyy myös hänen puutarhassaan. Hän on luonut kasvien lomaan kiehtovia tunnelmia esimerkiksi keraamikkosiskonsa tekemillä patsailla tai kierrätystavaroiden kokoelmilla. Luonnon käkkyräiset oksat tai lähipelloilta löytyneet kivenmurikatkin ovat Eijasta taide-esineiden veroisia koristeita. Ne istuvat aina luontevasti puutarhaan.

Tärkein paikka Eijalle on keijupuutarha, jonka hän rakensi Nelli-tyttärensä muistoksi. Eija on halunnut kerätä sinne kaikkea kaunista ja keijumaista. Siskon tyttären metalliverkosta toteuttama herkkä keijuveistos istuu siellä suuren kuusen juurella kunniapaikalla.

Eijan vinkit puutarhaan


  • Ota maisema osaksi puutarhaa. Horisontissa häämöttävä metsä tai vaikka naapurin suuri puu voi olla tärkeä osa puutarhasi tunnelmaa. Eija huolehtii siitä, että näkymät Kallajärvelle ja puutarhaan rajoittuvaan ruispeltoon säilyvät avoimina. Kypsyvän viljan väri on hänen mielestään kaunis kontrasti puutarhan vihreydelle.

  • Katso vanhoja tavaroita uusin silmin. Esimerkiksi patinoituneissa peltiastioissa on viehättävää hillittyä kauneutta. Ne sopivat sekä maalaispihaan että moderniin kaupunkimiljööseen.

  • Anna puutarhan inspiroida omia taidekokeilujasi. Eijasta puutarha sopii mainiosti myös taidenäyttelyn taustaksi.

Eijan blogia voit lukea täältä

Papulanruusu kukkii keskikesällä. Pyöreänpalleroiset kukat tuoksuvat ihanasti. Pensas vesoo runsaasti. Rinnetarha on rakennettu pelloista löydetyistä kivistä. Etualan keltakatkeron näyttävä kukinta on vasta alkamassa.

Lue lisää:

Napapiirin sankari! Marin puutarha kukkii ja tuottaa satoa Rovaniemellä

Pihasuunnitelma: Hyötyviljelijän ja kokkaajan rivitalopiha

Mökki paransi surun – ja toi lopulta uuden onnen

Julkaistu: 27.3.2017
Katso myös nämä