Viherpiha

Istutussuunnitelma: tuoksuva puutarha

Mainos
Haaveiletko läpi kesän tuoksuvasta puutarhasta? Kasvien tuoksut ovat oleellinen osa puutarhan ohikiitävää ihanuutta. Istutuksen tuoksut tuntuvat voimakkaimpina tuulen tyynnyttyä ja sateen jälkeen.
Teksti Reija Rantakallio
Kuvat Tanja Pellikka

Useimpien kasvien tuoksu on melko mieto, ja se laimenee tuulten ja ilmavirtausten vaikutuksesta. Tuoksujen ihanuudesta pääseekin parhaiten nauttimaan tyyninä kesäiltoina tuulen tyynnyttyä ja varhaisina aamuina, ennen tuulen viriämistä. Ilmassa leijuvat pölyhiukkaset ja muut epäpuhtaudet laskeutuvat maahan sateen mukana, ja sen vuoksi sateen jälkeen tuoksut tuntuvat erityisen voimakkaina raikkaassa ilmassa.

Jotta voit parhaiten nauttia lempikasviesi tuoksuista, sijoita ne puutarhassa kauas muista voimakkaasti tuoksuvista lajeista. Voit yhdistellä myös samaan kasviryhmään eri aikoihin kukkiva lajeja, niin tuoksuja riittää koko kasvukauden ajan. Pienelle pihalle, terassille tai parvekkeella ei kannata istuttaa useita vahvasti tuoksuvia kukkia, jotta ne eivät peitä toistensa tuoksuja. Tuoksut ovatkin hyvin henkilökohtainen asia, eikä esimerkiksi tuomen vahva tuoksu ihastuta kaikkia.

Kasvien sisältämät tuoksuaineet ovat muodostuneet kemiallisista yhdisteistä, joihin kuuluu muun muassa haihtuvia öljyjä, kuten ruusu- ja piparminttuöljyä. Värikkäiden kukkien ohella tuoksujen tarkoituksena on houkutella pölyttäjiä. Toisinaan kauniiseen kukkaan kätkeytyykin yllätys. Esimerkiksi persiankeltaruusun näyttävistä, kerrannaisista kukista pöllähtää nuuhkaistessa epämiellyttävän pistävä lemahdus.

kuva

Tuoksuvan puutarhan istutussuunnitelma

Esimerkkisuunnitelman istutusalueen koko on noin 8,5 x 3,2 metriä.

Kasvimäärät


  • 3 likusterisyreeniä

  • 6 mustialanruusua

  • 5 pikkujasmiketta

  • 8 mesiangervoa

  • 7 syyspäivänliljaa

  • 7 lehtosinilatvaa.

Malli-istutuksen kasvit noin 350 euroa.

kuva

1. Likusterisyreeni, Syringa reticulata

Puumainen ja tukevaoksainen pensas kukkii syreeneistä viimeisenä. Isot, kermanvalkoiset kukinnot tuoksuvat hunajalle ja ovat koristeellisia kuivuneinakin. Lehdet ovat tummanvihreitä ja kiiltäviä. Istuta tuoreeseen, ravinteikkaaseen ja hyvin kalkittuun multaan yksittäin, taustaksi tai ryhmäksi muiden kasvien joukkoon 1–2 metrin välein. Kukinta on runsainta auringossa, mutta kevyessä varjossa kasvualusta säilyy paremmin kosteana. Leikkaa varoen ja poista vain kuivuneet ja hennot versot.

Valon tarve: auringosta puolivarjoon

Korkeus: 4–6 m

Kukinta-aika: heinäkuu

Kasvuvyöhykkeet: I–VI (VII)

2. Mustialanruusu, Rosa ’Minette’

Vanha, alkujaan Ranskasta lähtöisin oleva pensasruusu on vaatimaton kasvualustan suhteen ja menestyy sekä tuoreilla että kuivilla mailla. Sopii myös luonnontilaiseen puutarhaan, esimerkiksi mökille. Versot ovat melko rentoja ja vaaleanvihreät lehdet pyöreäkärkisiä, miltei kiillottomia. Moninkertaisesti kerrannaiset, hennon vaaleanpunaiset kukat tuoksuvat sitruunaiselta. Sateisina kesinä nuput voivat homehtua. Aurinkoisen kesän jälkeen kehittyy niukasti oransseja kiulukoita. Tekee juurivesoja. Istuta noin 80 sentin välein.

Valon tarve: auringosta puolivarjoon

Korkeus: 100–150 cm

Kukinta-aika: heinäkuu

Kasvuvyöhykkeet: I–V

3. Pikkujasmike, Philadelphus x lemoinei

Tiheäversoinen ja pyöreähkö, pienilehtinen pensas. Valkoisissa pienissä kukissa on ihastuttava metsämansikan tuoksu. Sopii esimerkiksi yksittäispensaaksi muiden kasvien joukkoon tai matalaksi aidanteeksi. Istuta taimet ravinteikkaaseen, hyvin kalkittuun ja tuoreeseen multaan 80 sentin välein. Leikkaa vanhimpia ja huonosti kukkivia versoja vuosittain tyveä myöten pois, niin kasvutapa säilyy kauniina.

Valon tarve: auringosta puolivarjoon

Korkeus: 100–150 cm

Kukinta-aika: heinäkuu

Kasvuvyöhykkeet: I–IV (V)

4. Mesiangervo, Filipendula ulmaria

Kasvaa meillä luonnonvaraisena koko maassa tuoreilla niityillä, lehdoissa ja rannoilla. Istuta myös puutarhassa tuoremultaiseen paikkaan, sillä kuivilla mailla luonnonperennaa vaivaa usein härmä. Viihtyy myös savimullassa ja happamilla mailla. Kermanvalkoiset kukinnot ovat pystyjä ja hurmaavasti tuoksuvia. Kestävä ja tukevaversoinen laji ei kaipaa jakamista ja uudelleen istutusta. Sopii myös leikoksi. Istuta puolen metrin välein.

Valon tarve: auringosta varjoon

Korkeus: 100–150 cm

Kukinta-aika: kesä–elokuu

5. Syyspäivänlilja, Hemerocallis citrina

Nimensä mukaisesti vasta syyskesällä kukkivalla perennalajilla on kauniit, heleänvihreät ja keveästi ulospäin kaartuvat lehdet, jotka säilyvät kauniina koko kasvukauden. Sitruunankeltaisissa kukissa on hieno tuoksu, ja kukinta saattaa kestää jopa puolitoista kuukautta. Yksittäinen kukka tosin kukkii vain päivän ajan. Istuta taimet tuoreeseen, ravinteikkaaseen ja kalkittuun multa- tai savimaahan 50 sentin välein. Lannoita keväisin kompostimullalla. Anna kasvurauha. Jaa suuriksi kasvaneet päivänliljapehkot keväällä tai syksyllä. Istuta reilun kokoiseksi ryhmäksi esimerkiksi vesialtaan äärelle tai muiden lajien seuraksi.

Valon tarve: auringosta puolivarjoon

Korkeus: 80 cm

Kukinta-aika: heinä–elokuu

6. Lehtosinilatva, Polemonium caeruleum

Erittäin talvenkestävä perenna leviää suikertavan juurakkonsa avulla ja muodostaa komeita kasvustoja. Vaatimaton kasvualustan suhteen, mutta on kauneimmillaan tuoreessa ja ravinteikkaassa mullassa. Siniset tai joskus valkoiset, tuoksuvat kukinnot sijaitsevat pystyjen versojen latvoissa. Lehtosinilatvan lehdet muistuttavat pieniä pihlajan lehtiä. Vaatii kasvurauhaa. Jaa taimet vasta, kun ne alkavat harveta keskeltä. Istuta 40 sentin välein.

Valon tarve: auringosta varjoon

Korkeus: 50–80 cm

Kukinta-aika: heinä–elokuu

Lue lisää:

12 ideaa romanttiseen puutarhaan

Nauti puutarhan tuoksusta huvimajassa – katso kauniit toteutukset

Istutussuunnitelma: helppohoitoinen puutarha

Julkaistu: 13.9.2016
Katso myös nämä