Pensaat ja pienet havupuut tuovat puutarhaan pyöreitä ja kartiomaisia muotoja. Ne suojaavat istutuksia tuulelta, pölyltä ja saasteilta, ohjaavat katseen ylöspäin sekä tarjoavat linnuille pesäpaikkoja. Puut parantavat puutarhan pienilmastoa lisäämällä kosteutta ja tuulensuojaa. Helppohoitoisina ne eivät kasvuun päästyään vaadi juurikaan hoitoa vaan tulevat toimeen omin voimin.

Pikkupuut ja pensaat saavat kukkaistutuksetkin näyttämään paremmilta. Niiden lehtien ja kukkien muodot ja värit tuovat puutarhaan vaihtelua keväästä syksyyn. Monet kukkapuut, esimerkiksi rusokirsikka, ruusuorapihlaja ja sirotuomipihlaja, sopivat vaikka perennapenkin keskelle.

Puita ja pensaita istutetaan myös näkösuojaksi. Aitakasveiksi valitaan usein leikkausta kestäviä lajeja. Vaihtoehtoisesti voi istuttaa upeasti kukkivia, vapaasti kasvavia pensaita, kuten syreenejä, kuusamia ja pensasruusuja. Kukinnan jälkeenkin niillä on paljon annettavaa, sillä perennapenkit saavat pensaista rauhallisen, vihreän taustan. Myös ainavihannat havukasvit rauhoittavat taustaa.

Esimerkkisuunnitelman istutusalueen koko on noin 7 x 4,5 metriä. Ryhmään valitut kasvit ovat täysikokoisina hyvin peittäviä. Rikkakasveille ei juurikaan jää tilaa, jolloin kitkeminenkin vähenee.

Malli-istutuksen kasvit yhteensä noin 370 euroa.

Kookas pensas tai rungolliseksi kasvatettu pikku puu. Kasvutavaltaan se on yleensä 2–3-runkoinen, keveärakenteinen ja kauniin muotoinen. Lehdet ovat puhjetessaan punaisia, mutta ne muuttuvat vähitellen vihreiksi. Valkoiset kukat avautuvat kevätkesällä. Punainen syysväri ja mustat marjat koristavat sirotuomipihlajaa syksyllä. Istuta yksittäiskasviksi tai ryhmään 1,5–3 metrin välein.

Valon tarve: auringosta puolivarjoon Korkeus: 3–6 m Kukinta-aika: touko–kesäkuu Kasvuvyöhykkeet: I–III

Hoito: Huoleton koristepuu, joka ei muodosta juurivesoja eikä tarvitse säännöllistä leikkausta. Kuivuneet ja vioittuneet oksat poistetaan tarvittaessa. Taimi istutetaan keskeiselle paikalle, jotta sen koristeellisuus pääsee oikeuksiinsa. Kasvualustaksi sopii normaali hiekansekainen puutarhamaa.

Koristeellisuus perustuu voimakkaan violetinpunaisiin lehtiin, jotka säilyttävät värinsä koko kasvukauden ajan. Myös pystyt versot ovat punaisia. Aurinkoinen kasvupaikka vahvistaa väriä. Kukat ovat kellertävän valkoisia. Istutusetäisyys on noin metri.

Valon tarve: auringosta puolivarjoon Korkeus: 2 m Kukinta-aika: kesä–heinäkuu Kasvuvyöhykkeet: I–V

Hoito: Vaatimaton maan laadun suhteen. Sen voi istuttaa yksittäiskasviksi kivikkoryhmään tai ryhmäksi tuoreeseen multamaahan. Kuivat versot leikataan maata myöten tai risuinen pensas uudistetaan leikkaamalla se alas.

Muhkeat kukinnot ovat avautuessaan vihertäviä ja muuttuvat vähitellen puhtaan valkoisiksi. Kuivuttuaan kukat saavat jäädä koristamaan talvista puutarhaa. Muiden hortensioiden tapaan pallohortensia kukkii pitkään vasta syyskesällä. Istuta taimet 90 sentin välein.

Valon tarve: aurinkoinen Korkeus: 80–120 cm Kukinta-aika: heinä–syyskuu Kasvuvyöhykkeet: I–III

Hoito: Versot paleltuvat usein lumirajan yläpuolelta, mutta se kasvattaa runsaasti uusia versoja. Pallohortensian voi huoletta leikata alas vuosittain. Jos lunta ei tule, pensaat suojataan havuilla, kun maa on routaantunut.

Tuuhean pallomainen pikku pensas sopii monenlaisiin kasviryhmiin, sillä se peittää hyvin kasvualustansa. Vaaleanpunaiset terttukukinnot avautuvat keskikesällä. Sopiva taimiväli on noin 60 senttiä.

Valon tarve: auringosta puolivarjoon Korkeus: 50–70 cm Kukinta-aika: heinä–elokuu

Kasvuvyöhykkeet: I–VI

Hoito: Luonnostaan pallomaisen kasvin saa antaa kasvaa rauhassa. Jos kukinta heikkenee tai pensas alkaa näyttää risuiselta, se leikataan alas keväällä tai syksyllä. Kukkii saman vuoden versoilla.

Muistuttaa kasvutavaltaan ja ulkonäöltään keijuangervoa, mutta sen lehdet ovat puhjetessaan punakeltaiset. Ne muuttuvat keltaisiksi ja säilyttävät värinsä, kunnes saavat punakeltaisen ruskan. Myynnissä on myös muita keltalehtisiä japaninangervolajikkeita, kuten ’Goldflame’ ja ’Goldmound’. Istuta taimet 60 sentin välein.

Valon tarve: auringosta puolivarjoon Korkeus: 50–60 cm Kukinta-aika: heinä–elokuu Kasvuvyöhykkeet: I–III

Hoito: Luonnostaan pallomaisen kasvin saa antaa kasvaa rauhassa. Jos kukinta heikkenee tai pensas alkaa näyttää risuiselta, se leikataan alas keväällä tai syksyllä. Kukkii saman vuoden versoilla.

Siro ja matala varpukasvi, jonka kiiltävät lehdet ovat osittain talvivihantia. Pienet, valkoiset kukat avautuvat juhannuksen maissa. Grönlanninhanhikki leviää hillitysti ja muodostaa tuuhean, peittävän kasvuston. Istuta taimet noin 50 sentin välein.

Valon tarve: auringosta puolivarjoon Korkeus: 10–15 cm Kukinta-aika: kesä–heinäkuu Kasvuvyöhykkeet: I–V

Hoito: Osittain talvivihantana kasvina lumipeite edistää sen talvehtimista. Lumettomalla paikalla kevätahava saattaa kuivattaa sen versot, jos maa on vielä roudassa. Versot suojataan tarvittaessa havuilla ja ränsistynyt kasvusto uudistetaan leikkaamalla se alas keväällä.

Kestävä perenna, joka muodostaa vähitellen muhkean kasvuston. Yksittäiset, sitruunalle tuoksuvat kukat kestävät vain päivän, mutta niitä avautuu viikkojen ajan jatkuvasti lisää. Tyylikäs lehdistö lisää kasvin koristearvoa. Istuta taimet noin puolen metrin välein.

Valon tarve: auringosta puolivarjoon Korkeus: 80–100 cm Kukinta-aika: kesä–heinäkuu

Hoito: Viihtyy vuodesta toiseen kasvupaikallaan ilman hoitoa ja leviää vähitellen. Kuivuneet kukkavanat leikataan pois, jotta lehdistö näyttää ryhdikkäältä pitkälle syksyyn. Jos kasvustot alkavat olla liian tiiviitä, ne nostetaan ylös, jaetaan lapiolla pienemmiksi ja istutetaan uudelleen.

Kalkitse kaikkia muita kasveja paitsi pallohortensiaa, joka on happaman maan laji. Lisää kalkkia aina kompostimullan kanssa.

Suunnitelma: Reija Rantakallio

Istutussuunnitelma: etupihan kasvit

Parhaat ideat istutusalueen suunnitteluun

10 kysymystä: pihasuunnitelma