Vanhassa vara parempi, uskovat monet nyt rakentamisessa. Perinteiset rakennustavat ja aidot materiaalit tekevät vahvasti paluuta, mitä toki on odotettu jo jonkin aikaa. Esimerkiksi Rakennustietotutkimus RTS:n mukaan hirsirakentamisen osuus rakentamisesta on nousemassa 2020-luvulla yli 20 prosenttiin. Se on korkein lukema sitten ajan ennen 1940-lukua, jolloin hirrestä rakentamisen osuus oli 47 prosenttia.

Yksittäisiä taloprojekteja on perinteisillä menetelmillä ja luonnomateriaaleilla toki ollut aina, mutta nyt hirsi- ja tiilirakenteet sekä painovoimainen ilmanvaihto ovat tulossa osaksi myös esimerkiksi Helsingin asunnontuotantoa. Honkasuolle, Luoteis-Helsinkiin rakentuu ekologinen puutaloalue, jonne on nousemassa muun muassa massiivihirsirakenteisia omakotitaloja. Oulunkylän alueelle puolestaan on suunniteltu kerrostaloa massiivitiilestä, ja esikuvana ovat 1920- ja 1930-luvun kerrostalot Töölöstä.

Vanhan ajan rakentamiseen johdattavat monet teemat: luonnonmukaisuus ja ekologisuus sekä viime vuosina suureksi vitsaukseksi nousseet talojen sisäilmaongelmat. Puhtaista materiaaleista ja vanhan ajan ilmanvaihdosta haetaan ratkaisua paitsi rakentamiseen myös ihmisten hyvinvointiin.

Parempi sisäilma on keskeinen juttu myös uusissa Joutsenmerkki-kodeissa, joista ensimmäiset valmistuivat Suomessa vuonna 2019. Joutsenmerkki on tuttu ympäristömerkki monista kulutustuotteista ja palveluista, mutta nyt kriteeristö kattaa myös kerrostalon. Koko talon ympäristökuormitus on minimoitu tarkkaan niin energiankäytön kuin rakennusmateriaalien suhteen.

Kommuunit ja yhteisöasuminen ovat kiehtoneet aiemmin erityisesti opiskelijoita ja boheemeja elämäntapaihmisiä, mutta nykyisin kimppakämpistä ovat kiinnostuneita myös varakkaat sinkut, seniorit ja lapsiperheet. Syinä ovat niin ekologisuus, yksinäisyys ja kohtuuhintaisuus kuin monimuotoistuvat perhemuodot.

Yhteisöasumiseen olisi kysyntää, mutta siihen auttavia palveluita on ollut toistaiseksi vähän. Pari vuotta sitten käynnistetty Village Co-Living -projekti kehitti matchmaking-palvelun, jossa kimppakämpästä kiinnostuneita asukkaita olisi autettu löytämään toisensa ja myös porukalle sopiva asunto. Nyt projekti on pidemmällä, ja vanhojen asuntojen kommuunipalvelun sijaan suunnitteilla onkin kaksi uutta ja nimenomaan yhteisöasumiseen tarkoitettua kerrostaloa, toinen Vantaalle ja toinen Helsinkiin.

– Talot koostuvat yhteisistä ja yksityisistä tiloista. Asumaan pääsee asumisoikeustyyliin maksamalla jäsenyysmaksun, jota vastaan pääsee vaikuttamaan yhteisön kehittämiseen. Taloihin voi tulla myös vain vuokralle, arkkitehti ja yhteisövastaava Joakim Breitenstein kertoo.

Village Co-Living-asunnot ovat herättäneet paljon kiinnostusta. Yhteisöasuminen on selvästi nytkähtämässä uudelle asteelle.

Kaikki uusiksi ja valkoista pintaa tilalle – ei muuten olekaan enää niin kovin muodikasta. Tämän päivän tiedostava kuluttaja ymmärtää, että remontilla ja sisustamisellakin on iso hiilijalanjälki. Yhä useampi haluaakin sisustaa ja remontoida kotinsa kierrätetyllä ja käytetyllä tavaralla.

Ilmastoheränneet sisustajat katselevat myös omia vanhoja tavaroitaan entistä armollisemmin. Ehkäpä ne anopin vanhat kukkatuolit eivät sittenkään ole niin rumat? Ja oikeastaan oma ysärikeittiökin on ihan kiva, aikansa timantti! Kun osan antaa kodissaan olla sellaisenaan, saa sisustukseen myös iloista kerroksellisuutta ja eri vuosikymmenten asiat kertovat kukin oman aikansa tarinaa.

Kosteusohjattu ilmanvaihto, etäyhteydellä toimiva turvajärjestelmä ja puheentunnistuksella toimiva jääkaappi. Älykkäitä kodin ratkaisuja riittää jo vaikka millä mitalla, mutta keskeistä niiden käyttöönotossa on riittävän tehokas ja toimiva verkkoyhteys. Älykotien kohdalla paljon puhutaankin 5G-verkosta, jonka myötä älykodeista voisi oikeasti tulla riittävän tehokkaita. Tulevaisuudessa kodeissa voi olla nimittäin kymmeniä erilaisia älylaitteita energiansäätelystä ja -tuotannosta viihteeseen.

Yhdellä napinpainalluksella kodin toimintojen säätely kuulostaa houkuttelevalta. Älyratkaisut voivat tuoda merkittäviä säästöjä niin asumisen hiilidioksidipäästöihin kuin omaan kukkaroonkin. Myös vanhusten elämää ne voivat helpottaa ja turvata merkittävästi – kunhan se on oikeasti helppoa. Nähtäväksi nimittäin jää, millainen salasana-koodiviidakko älykodeissa meitä vielä odottaakaan ja miten varmistetaan vaikkapa tietoturva. Ettei vain oma jääkaappi joudu vielä kyperhyökkäyksen kohteeksi!

Maaseutu tyhjenee! Tätä toitotetaan Suomessa kovaan ääneen, mutta entä jos ei tyhjenekään? Suomi tulee maailman muotiaalloissa tunnetusti piirun verran jäljessä, joten tuuli saattaa kääntyäkin. Esimerkiksi Ranskassa, Yhdysvalloissa ja Ruotsissa on nähty muuttoliikkeen kääntyvän osittain myös takaisin pienemmille paikkakunnille tai reilusti luonnon helmaan. Kaupungistuminen ja yhä laajenevat megakaupungit ovat stressaavia ympäristöjä ja herättävät joissain jo vastareaktion. Syynsä on toki myös isojen kaupunkien yhä kallistuvilla asuntojen hinnoilla.

Ruotsissa maallemuuttajat haluavat usein elää omavaraista elämää, mikä on noussut maassa jo selväksi trendiksi. Oman ruoan viljely, yksinkertaisempi elämä ja ekologisuus ovat kasvattaneet suosiota etenkin ilmastohuolen seurauksena. Maallemuuttoa on Ruotsissa myös helpotettu kuntien toimesta auttamalla ihmisiä myymään ja toisia löytämään sopiva koti.

P.S. Kaupungistuminen on silti huomattavasti suurempi ilmiö: Vuonna 2050 jopa 7 miljardia ihmistä – eli 70 prosenttia maailman väestöstä – asuu kaupungeissa! (Elina Hiltunen: Tulossa huomenna, Docendo 2019)

Hotelli vai asunto? Tässä kysymys, johon ei enää ole aina niin selvää vastausta. Asumisesta tulee nimittäin entistä enemmän myös palvelu. Hyvä esimerkki on Helsingissä kiinteistösijoitusyhtiö Nrepin uudet Noli Studios -nimellä kulkevat pitkäaikaisen asumisen talot, jotka on tehty Katajanokalle Keskon entiseen pääkonttoriin ja Sörnäisiin vanhaan Kansa-taloon. Tarjolla on 20–50 m² kokoisia huoneistoja, jotka ovat joko kalustettuja tai niitä voi sisustaa osin myös itse. Oleskeluajan voi itse päättää: Nolin mukaan asunnot voivat houkutella niin lyhyellä työmatkalla olevia kuin vakituisempiakin vuokralaisia.

Keskeisin juttu Nolissa on asumisen helppous ja hintaan lukeutuvat monet palvelut, kuten siivous, yhteistilat kuntosalista leffahuoneeseen ja työskentelytiloihin. Samassa rakennuksessa on myös ravintola ja ruokakassipalvelukin onnistuu tilauksesta.

Palvelutrendi on kasvussa myös tavallisissa kerrostaloissa. Esimerkiksi Helsingin Kalasatamaan nousevissa pilvenpiirtäjätaloissa on asukkaille tarjolla paitsi monenlaisia yhteistiloja myös esimerkiksi aulapalvelu. Vuokra-asuntoyhtiö Sato käynnisti syksyllä 2019 kokeilun, jossa vuokralaiset testaavat alennuksella Whim-liikkumissovellusta, jolla voi käyttää kuukausimaksulla julkisia liikennevälineitä, taksia ja vuokraautoa.

Nuorempi sukupolvi suhtautuu karsaammin omistamiseen kuin aiemmat polvet. Materian kerääminen ja siihen kiinnittyminen tuntuvat kahlitsevalta, ja sen myötä halutaan asumisessakin olla ennemmin villejä ja vapaita.

Pelkästä halusta ja idealismista ei silti ole kyse, sillä myös yhteiskuntarakenteet ohjaavat nuoria entistä enemmän epäsäännölliseen elämään, jossa asunnon omistaminen voi olla liian kuormittava ratkaisu. Tilastokeskuksen mukaan ensiasuntoja ostetaan vuosi vuodelta vähemmän ja samalla ostajien keski-ikä on noussut. Yhä useammin 30-vuotiaat ovat edelleen opiskelijoita, pätkätöissä ja sinkkuja sekä lapsettomia. Asuntolainaan sitoutuminen voi tällaisessa tilanteessa olla myös taloudellisesti mahdotonta.

Monet eivät kuitenkaan osaa harmitella, vaan tekevät rohkeasti elämästään omannäköistä. Yhä suurempaan suosioon ovat tulleet esimerkiksi liikuteltavat minikodit – ja rohkeimmat tekevät kotinsa vaikkapa asuntoautoon. Vanlife-buumissa asuntoautot tuunataan ja sisustetaan viimeisen päälle ja sitten lähdetään kiertämään vaikkapa maailmaa. Tämä trendi muuten on hurmannut sekä nuoret että jo vähän vanhemmatkin ihmiset.