Kaarinalaisen Mikko Mynttin vanha koti ei tuntunut enää omalta: narisevat rappuset ja neljä makuuhuonetta ärsyttivät. 46 vuotta samassa kaupungissa asunut mies kaipasi elämäänsä jotain uutta ja lähti avoimin mielin katsomaan mielenkiintoiselta vaikuttanutta tonttia keväällä 2015. Metsän laidalla, lähempänä keskustaa ja Mikon työpaikkaa sijainnut tontti oli upea. Mikko teki heti kaupat.
Rakennusprojektin alkaminen kuitenkin venyi. Vuosi tonttikaupoista Mikko suunnitteli jo siitä luopumista, kun hän bongasi netistä myyntiin tulleen kattohuoneiston. Rakentamattoman tontin myyminen olisi tuonut miehelle kuitenkin sopimussakon, joten hän aloitti uuden kotinsa ideoimisen alkuperäisen suunnitelman mukaan.
– Kivitalo on ollut aina haaveenani. Veli kehotti kuitenkin valitsemaan hirsitalon. Sen saa kuulemma joskus valmiiksikin ja pääsee helpommalla, Mikko nauraa.
Mikolla oli kolme toivetta: isältä peritty vanha kaappi oli saatava keittiöön, rappuset eivät saisi narista ja materiaalien pitäisi olla ”sopivasti äijämäisiä”.
Mikko piirsi unelmakodistaan kuvan ruutupaperille. Honkarakenteen mallistosta löytyi sitä vastaava malli, Myrskytuuli. Sen huonejärjestystä muutettiin ja terassien kokoa sekä kulkusuuntaa pääovelle muokattiin.
Taloa alettiin rakentaa keväällä 2017. Kun sisätilojen pintamateriaalien ja kalusteiden valinta tuli ajankohtaiseksi, Mikko pyysi apua sisustussuunnittelija Hanna Juhalalta. Aluksi Hannan piti auttaa vain kodin sävyjen valitsemisessa, mutta lopulta projekti paisui koko kodin sisustuksen suunnittelemiseen ja pohjan muokkaamiseen asti.
– Kävimme yhdessä rakennusliikkeessä, jonka valtavat valikoimat olivat Mikolle liikaa. Hän antoi minulle suunnitteluun hyvin vapaat kädet, mikä on todella harvinaista, Hanna sanoo.
Mikolla oli uuteen kotiinsa kolme toivetta: isältä peritty vanha kaappi oli saatava keittiöön, rappuset eivät saisi narista ja materiaalien pitäisi olla ”sopivasti äijämäisiä”.
Pohjakuvia tutkittuaan Hanna ehdotti kylpyhuoneen seinän siirtämistä, jonka avulla kylpyhuoneeseen saatiin lisää tilaa. Yläkerran parveke poistettiin, pieni tv-huone muutettiin walk in -vaatehuoneeksi ja makuuhuoneeseen tehtiin pariovet. Kodin valut ja viemäripaikat oli jo tehty, mutta sisäseinien siirtäminen oli vielä mahdollista.
Hirsiseinät valkaistiin lipeällä, jonka jälkeen ne käsiteltiin vahalla.
Sisätilojen pintoja rakentaessa riitti vastoinkäymisiä. Projektin aikana asentaja vaihtui useamman kerran. Eteisen laattoja oli ehditty asentaa jo parin neliön verran, kunnes selvisi, että parketin ja laatan välillä oli kymmenen millin korkeusero. Kylpyhuoneen haastavaan kivilaattaan jäi teräviä kulmia, jotka onneksi saatiin kuntoon hiomalla ja uudelleen saumaamalla. Yläkerran hirsipaneelin päihin jäi isot raot ja portaikon katto tehtiin kahteen kertaan.
Saunan ikkunalistat tulivat kahteen otteeseen vääränlaisina, ensin väärän värisinä ja sen jälkeen materiaalissa oli vikaa. Myös portaikko aiheutti haasteita. Mittausvirheen takia rappusten alaosa jouduttiin tekemään ja suunnittelemaan uudelleen, mutta lopputuloksesta tuli kuitenkin alkuperäistä parempi.
– Projektin edessä aloin jo tottua siihen, että mikään ei mene tällä työmaalla putkeen. Se oli kieltämättä hyvin raskasta kaikille, Hanna muistelee.
– Jatkossa aion pitää entistä tarkemmin kiinni kattavasta työmaakokouksesta, jossa käydään kaikki asiat läpi tarkasti yhdessä sähkö- ja putkimiehen sekä asentajien kanssa ennen yhdenkään naulan kiinnittämistä. Toinen saattaa hoksata jotain, mitä toisella ei tulisi edes mieleen, hän jatkaa.
Mikko ohjeisti projektin alussa Hannaa valitsemaan pintamateriaaleja niin, ettei niitä löydy ihan jokaisesta talosta. Aluksi se oli puoliksi vitsi, mutta lopulta kotiin valikoitui paljon keskihintaista laadukkaampia vaihtoehtoja. Pintoihin ei kuitenkaan valittu kuumimpia trendejä vaan sellaisia, jotka näyttävät hyvältä vielä kymmenen vuoden päästäkin.
Vaikka Mikolla ei ollut merkitystä kodin sävyissä tai pintamateriaaleissa, oli hän ehdoton elektronisten ratkaisujen suhteen. KNX-kotiautomaatiojärjestelmän avulla Mikko saa säädettyä puhelimellaan etänä esimerkiksi valaistusta ja napsautettua päälle kahvinkeittimen ja saunan. Hän halusi kotiinsa myös sähkökäyttöiset, ulos asennetut kaihtimet. Ne on tarkoitus liittää samaan kotiautomaatiojärjestelmään, jolloin kaihtimet avautuvat ja sulkeutuvat kellonajan mukaan. Näiden lisäksi kodissa on sähkölukko, joka toimii Mikon sormenjäljen avulla.
Rakentamisen aikana tapahtuneiden vastoinkäymisten takia Mikko pääsi muuttamaan kotiinsa neljä kuukautta suunnitellusta aikataulusta jäljessä. Niin kuin lähes jokaisessa rakentamisprojektissa, myös tässä kodissa kaikki ei ole vieläkään valmista. Kylpyhuoneen ovi on vielä matkalla. Sekään tosin ei ole ihan tavallinen. Tarkoituksena on asentaa erikoissaranalla varustettu ovi, jonka ovilehti taittuu auetessaan puoliksi oviaukon kummallekin puolelle.