Arkkitehti arvioi Mikkelin messutalot: ”Tätä ei ole asuntomessuilla ennen nähty!”
Rakenna ja remontoi
Arkkitehti arvioi Mikkelin messutalot: ”Tätä ei ole asuntomessuilla ennen nähty!”
Arkkitehti Jyrki Tarpio poimi Mikkelin asuntomessukohteiden joukosta kiinnostavimmat messutalot. Joukon airut on Honkatalojen Wave, jota on hiottu pitkään paperilla ja itse rakennuspaikalla.
Julkaistu 21.7.2017
Meidän Talo

1. Honkatalojen Wave yllättää

Honkatalojen Waven kaltaista wow-messutaloa ei ole aiemmilla suomalaisilla asuntomessuilla nähty.

Talo avautuu isojen ikkunapintojen kautta järvimaisemaan. Se on kuitenkin sulkeutunut kadulle päin, sillä kaartuvat kattopinnat tai kallio kätkevät sen tilat miltei kokonaan. Talolla on siis kaksi vahvasti erilaista luonnetta, avautuva ja sulkeutuva. Satunnainen ohikulkija voi ihmetellä tätä ratkaisua kovastikin, mutta talon tuleva asukas kertoi, että juuri tähän on tietoisesti pyritty.

Tilasommittelun ideana on ollut välttää tavanomaisia näkymiä sisätiloista kaduille ja naapuritaloihin päin. Tavoitteena on ollut avata tilat pääasiassa järvimaisemaan ja muihin omaleimaisiin maastonkohtiin, kuten kallioleikkaukseen. Vinon sijainnin ansiosta talon oleskelutilojen yksi kulma työntyy järven suuntaan, jolloin kulman molemmille puolille sijoittuvista lasiseinistä näkyy samalla tavoin järvelle, tosin eri suuntiin.

Messutalo Wave yllättää myös sisätiloiltaan. Kaikki on hiottu loppuun saakka.
Suuri saunaosasto on rakennuksen keskellä. Pesutila aukeaa kahteen suuntaan, jolloin se on lähellä molempia makuuhuoneita.

Waven tilakokonaisuutta on hiottu pitkään. Siinä on useita mielenkiintoisia piirteitä – esimerkiksi se, että tilavat makuuhuoneet sijaitsevat eri kulmissa erillään toisistaan. Näin mikä tahansa huoneista voi toimia päämakuuhuoneena tai muussa käytössä, esimerkiksi rauhallisena vieras- tai työhuoneena.

Lisäksi tv-huone ja saunaosasto sijoittuvat kiinnostavasti kahden makuuhuoneen väliin, jolloin saunaosastoa voi käyttää kahdesta eri suunnasta. Talossa pääsee kiertämään tilojen välillä useita reittejä pitkin, mikä tuo joustavuutta tilojen käyttömahdollisuuksiin.

Sisältä talo yllättää muillakin tavoilla. Odotin jostain syystä, ehkä suurpiirteisestä ulkomuodosta johtuen, että sisätilat olisivat pinnoiltaan valkoisia, kiiltäviä tai jollakin muulla tavoin modernin steriilejä. Mutta ei: sisällä on melko runsaasti erilaisia puupintoja ja joitakin jopa rustiikkeja ratkaisuja, esimerkiksi ronskeja liukuovia.

Tämä talo tulee jakamaan kävijöiden mielipiteitä. Siinä on suuria eleitä, kontrasteja, rajuutta, herkkyyttä, yllätyksiä ja tinkimättömyyttä samassa paketissa. Monesti puhutaan yksilöllisistä ratkaisuista, mutta harvoin ne ovat sitä samalla tavalla kuin tässä rakennuksessa.

Vieraillessani talossa kesäkuussa sen viimeistely oli hieman kesken. Huolellisesta puutyön jäljestä nostan kuitenkin hattua taloa rakentaneelle kirvesmiehelle. Pääsin paikalla käydessäni todistamaan, kuinka hän sovitti autotallin oven laudoitusta millintarkasti seinälaudoituksen linjoihin, testasi nosto-oven toimintaa ja aikoi tehdä vielä muutamien millien säätöjä oven toimivuuden varmistamiseksi!

2. Kotikontti – elegantit laatikot

Kotikontti kuvattuna takapihalta. Vasemmalle jää erillinen saunaosasto. Piha on suojaisa.

Vaikka laatikkoarkkitehtuuri ahdistaisikin, tähän rakennukseen kannattaa siitä huolimatta perehtyä. Se sijaitsee tontilla, jota kadut ympäröivät kahdelta puolelta ja kävelypolku kolmannelta. Lisäksi tontti on reilun metrin viereistä kokoojakatua alemmalla tasolla.

Lähtökohdat luoda miellyttävä ja riittävästi yksityisyyttä tarjoava piha eivät siis olleet helpot. Messutaloa rakennuttavan pariskunnan sukulaisarkkitehti on vastannut paikan haasteisiin hienosti.

Ratkaisuna on ollut tehdä kolmen laatikon sommitelma. Laatikot muodostuvat päärakennuksesta, piharakennuksesta ja grillikatoksesta. Lyhyt säleaita ja laajat puurakenteiset terassit sitovat näitä bokseja toisiinsa ja kuuluvat sommitelmaan. Kokonaisuudesta muodostuu kantiltaan noin 20-metrinen ruutu, jossa rakennusten ja terassien väliin jää varvikkoa ja ryhmä kiviä.

Ruudun kokoojakadun puoleisella sivulla piharakennus ja säleaita sulkevat pääosan näkymistä kadulta piha-alueelle. Pihalla on kaksi eri luonteista terassia. Päärakennuksen syvennykseen ruudun keskelle muodostuva terassi on katettu ja suojaisa. Piharakennuksen ja grillikatoksen väliin ruudun ulkoreunalle muodostuva terassi on taas avoin ja enemmän esillä.

Päärakennus ja piharakennus näyttäytyvät ulospäin tasakorkeina laatikoina. Tämä on saatu aikaan jatkamalla kaikkia ulkoseiniä niin korkeiksi, että lapekatto jää reunaseinien sisälle näkymättömiin. Vesi valuu katolta yhden seinän vaakasuuntaisesta kapeasta raosta kouruihin ja sitä kautta pois.

Korotettujen seinien ja niukan ikkuna-aukotuksen ansiosta rakennusmassoista muodostuu yksinkertaisia ja melko korkeita laatikoita. Massojen korkeus on etu, sillä matalampina laatikot olisivat kokoojakadulta katsottuna näyttäneet liian lättänöiltä.

Nostalgisuus antaa leimansa Kotikontin sisustukselle. Keittiöseinä on tammiviilua.
Saunasta on kaunis vaakanäkymä tonttia rajaavaan metsään.

Vakuuttava yksinkertaisuus ja huolellisuus jatkuu myös sisätiloissa. Päätalossa on kolme osastoa: avoin oleskeluosasto, yksityinen makuuhuonesviitti sekä vierashuone wc-tiloineen. Erityisesti vaaleasti sisustettu makuuhuone erilaisine kulmausten taakse jäävine tiloineen on näkemisen arvoinen. Myös piharakennus, joka toimii tarvittaessa myös vierashuoneena, on yksinkertaisesta tilajaosta huolimatta vaikuttava.

Kotikontti on mainio esimerkki 1960-luvun henkisestä arkkitehtuurista. Talosta voi oppia muun muassa sen, että kun suunnittelu ja toteutus on tehty huolellisesti ja materiaalivalinnat ovat harkittuja, muodonanto voi olla kauttaaltaan suorakulmaista olematta tylsää. Talossa vieraileva saa myös oppitunnin siitä, millä keinoin terassilaudoituksesta saa tehtyä ilmassa leijuvan näköisen.

3. Design-Talon Pala istuu kaupunkitontille

L:n muotoisen talon etuihin kuuluu suojaisa, avara sisäpiha.

Pala on Pohjolan Design-Talon mielenkiintoinen pientalokonsepti. Ideana on se, että talotehdas on yhdessä arkkitehtien kanssa suunnitellut sarjan pohjaltaan suorakaiteen muotoisia paloja, joita voi yhdistellä erilaisiksi kokonaisuuksiksi. Tilakokonaisuus on mahdollista rakentaa yhdellä kerralla. Talotehdas lupaa, että paloja voi lisätä myöhemmin ja näin laajentaa taloa.

Pala-talon perusyksikkönä, eräänlaisena sommittelun lähtökohtana, toimii kapea, pitkän suorakaiteen muotoinen osa. Sen asuinpinta-ala on 75 m2. Tähän perusyksikköön on mahdollista yhdistää muita eri kokoisia paloja ja tällä tavalla muodostaa esimerkiksi pitkän I:n, L:n, U:n tai H:n muotoisia taloja.

Taloidean yksi hienous piilee siinä, että käytännöllisesti katsoen kaikissa palasommitelmissa hyvin monet huoneet rajoittuvat kahteen tai jopa useampaan ulkoseinään. Sen ansiosta ikkunoita huoneisiin voi avata moniin suuntiin.

Toinen idean hienous on siinä, että kapearunkoisen ja monimuotoisen talomassan avulla on helppo muodostaa suojaisia piha-alueita. Tämä on mainio ominaisuus silloin, kun taloa sovitetaan pienille kaupunkitonteille.

Mikkelin asuntomessuille Pala-talosta on muodostettu L-muotoinen versio. Tässä versiossa ikkunoita avautuu oleskelutiloista kolmeen suuntaan ja päämakuuhuoneesta kahteen suuntaan. Sisäänkäynti ja eteinen taloon on toteutettu perusversiosta poiketen lisäpalan puolelle, jolloin heti taloon saavuttaessa avautuu valoisa näkymä suoraan omalle pihalle. Päätilojen ja sisäänkäynnin valoisuus ovat asumisen laatua, jota pystyy toteuttamaan pientaloon mainiosti mutta kerrostaloihin melko harvoin.

Mikkelin messutalossa pääosa sisäseinistä ja -katoista on toteutettu levytettyinä ja useat seinistä on maalattu harmaiksi tai mustiksi. Syksyllä 2016 Habitare-messuilla esitellyssä Palassa sisätilat oli paneloitu, jolloin tunnelma oli lämpimämpi. Pala sijoittuu messualueella kaksikerroksisesta takanaapurista katsoen monttuun, jolloin pihan yksityisyys hieman kärsii. Pihaa voi tietenkin kasvillisuudella tai rakenteilla rajata enemmänkin.

Tilaratkaisun puolesta laajentaminen jälkikäteen lienee monissa sommitelmissa helppoa, mutta todellisuudessa erilaisten putkituksien sijoittuminen saattaa tehdä laajentamisen käytännössä melko monimutkaiseksi.

Palan sisäpihalle muodostuu suojaisa tila. Ikkunoita on kolmeen suuntaan.

Tutustu myös näihin – arkkitehdin 3 ekstratärppiä

Myös nämä talot herättivät arkkitehdin kiinnostuksen. Ne olivat kuitenkin arviointiaikaan vielä keskeneräisiä.

Villa Saimaanhelmi. Omarantaisten tonttien alueelle sijoittuva Honkatalojen Saimaanhelmi on toinen ehdokas asuntomessujen wow-talojen sarjaan. Waveen verrattuna Saimaanhelmi on koostettu yksinkertaisemmalla suunnittelupaletilla, johon kuuluvat suorakulmaisuus, vaaleus, isot ikkunapinnat ja laajat terassit järvelle päin. Näkymät järvimaisemaan ovat eittämättä upeat. Koska iso osa talon lasiseinistä suuntautuu aurinkoisiin ilmansuuntiin ja katokset tai kasvillisuus eivät varjosta niitä juurikaan, jäin miettimään, millä keinoilla sisätilojen liiallinen lämpeneminen kesäaikaan saadaan estettyä tässä talossa.

Talo Vahvaselkä on hyvä vertailupari talo Kotikontille: sekin on mustien laatikoiden sommitelma, ja myös siihen kuuluu pihan kulmaan sijoittuva saunarakennus. Tässä Sunhousen talossa sekä piha-alue että talon sisätilat porrastuvat. Pihan porrastuminen on luonteva ratkaisu maastonmuotojen kannalta ja sisätilassa porrastuminen tuottaa yksinkertaisella tavalla vaihtelevankorkuisia huonetiloja. Porrastumisen seurauksena sisätilojen esteettömyys kuitenkin menetetään, joten messuvieras pääsee punnitsemaan ratkaisun hyötyjä ja haittoja.

Modulart-talo on piharakennukseksi tai pieneksi vapaa-ajan rakennukseksi sopiva minitalo. Talo on latvialainen, mutta näitä minitaloja on viime vuosina ideoitu ja toteutettu myös suomalaisin voimin. Tässä valmiina moduulina toimitettavassa talossa on yksinkertaisen selkeät sisätilat ja kattoterassi. Puurakenteinen talo vaikuttaa myös yksityiskohtien suhteen huolellisesti suunnitellulta ja siten tutustumisen arvoiselta.

Huom! Arkkitehti Jyrki Tarpio vieraili messualueella kesäkuun alussa, jolloin osa taloista oli vielä keskeneräisiä. Kirjoittaja toimii asuntosuunnittelun tutkijatohtorina TTY:n Arkkitehtuurin laitoksella ja arkkitehtiyrittäjänä Arkkitehtitoimisto Humus Ky:ssä.

Tutustu kohteisiin paremmin:

Lue lisää:

Kommentoi »