
Ei meidän takia tarvitse vaivautua! Listasimme siitäkin huolimatta 28 asiaa, jotka yhdistävät suomalaisia
Mitkä asiat meitä suomalaisia yhdistävät? Ainakin intohimo kahviin ja ämpäreihin, niiden sopuisa jonottaminen sekä oranssikahvaiset sakset.
1. Säännöt ovat ilomme
Noudatamme sääntöjä pilkuntarkasti esimerkiksi uimahallissa. Siellä jokainen meistä hiukan tarkkailee, kävikö lähimmäinen varmasti suihkussa ennen kuin puki uimapuvun ylleen, ottihan hän sen varmasti pois ennen saunaa ja kävelikö hän tässä välissä rauhallisesti eikä juossut liukkaalla lattialla.
2. Tasot pidetään siisteinä
Meille on muuten turha kaupitella sisustustrendejä, joissa olohuoneen pöydät ja lipastonkannet kasataan täyteen selailukirjoja, pöytävalaisimia, kynttiläasetelmia, tarjottimia, kulhoja ja vaaseja.
Sama koskee keittiön pöytätasoja. Käytännöllisyydellä estämme epämääräisiä rojukasoja kertymästä. Tämähän opitaan jo peruskoulun kotitaloustunneilla!
3. Meillä on samat koriste-esineet
Muutama koriste-esine toki löytyy joka kodista! Näitä sallittuja poikkeuksia ovat Mariskoolit (nehän ovat myös käytännöllisiä tarjoiluastioita) sekä Oiva Toikan linnut.
Kurkkaa täältä 12 ideaa Mariskoolin käyttöön.
4. Tykkäämme kurkusta, tomaatista ja salaatista
Meitä on terveysvalistettu vuosikymmeniä siitä, että puolet lautasesta täytetään kasviksilla. Siksi valmisruoankin kylkeen ehtii aina silputa lisukesalaatin tomaatista, kurkusta ja vihreästä, joka oli ensin kiinankaali, sitten jäävuorisalaatti ja nykyisin jääsalaatti.
5. Kova pakkanen ei ole ongelma vaan mahdollisuus
Silloin voi sulattaa pakastimen – miten se edes tehdään eteläisemmillä leveysasteilla? Lisäksi kova pakkanen on petivaatteiden tuuletuksen h-hetki, vaikka pölypunkit ovat hyönteistutkijoiden mukaan jo lähes kadonneet suomalaisista kodeista. Ehkäpä juuri pakkastuuletuksen ansiosta!
6. Ulkoilma, tuoksuista rakkain
Paras tuoksu on tietysti raitis ilma. Vahvat hajusteet aiheuttavat meille päänsärkyä ja vähintään nyrpistelyä. Pyykinkin pitää tuoksua puhtaalta pyykiltä.
7. Marjastus ja sienestys ovat kunnollista toimintaa
Jokainen suomalainen tietää, mikä on marjanpoimuri, monella on metsässä vakioapajat ja jokainen on sienestänyt tai marjastanut joko vapaaehtoisesti tai pienellä pakolla. Tosin eurooppalaisen kyselytutkimuksen mukaan vain 18 prosenttia kotitalouksista käyttää tuoreita sieniä, kun Euroopan keskiarvo on 41 prosenttia. Nyt skarppaamaan, vielä on suppilovahveroita!
8. ...ja saaliin säilömme pakastimeen
Tilastoja suomalaisten pakastusinnosta ei ole, mutta koko suomalainen mansikkasato, noin 15 miljoonaa kiloa, myydään Suomessa. Osa siitä tietysti syödään tuoreena.
Sen lisäksi Suomessa kerätään vuosittain metsistä marjaa 15–50 miljoonaa kiloa, josta marjateollisuuteen menee 10–15 miljoonaa kiloa. Näistä voi laskea, että parhaimmillaan suomalaisissa kotipakastimissa on useita kiloja marjoja per maan asukas. Ja ne syödään viimeistään keväällä kiisselinä!
9. Pulla sopii arkeen ja juhlaan
Pikkupulla, rahka- tai voisilmäpulla tai korvapuusti juhlistavat niin nimipäivää, hyvin tehtyä työprojektia kuin tavallista tiistaitakin. Sitä paitsi pulla on ravitsemusterapeuttien hyväksymä herkku.
10. Erikoisruokavalioissa ei ole mitään erikoista
Keliaakikoille katamme omat pullat sivupöydälle. Lounasruoka on vähintään L, V, G, M ja VEG.
11. Säästämme Marimekon käsilaukkuun
Yli kolmikymppisen suomalaisen tunnistaa Marimekon käsilaukusta. Arvokkaaseen laukkuun on joutunut jonkin aikaa säästämään, ja se otetaan käyttöön etenkin ulkomaanmatkoilla, jolloin on syytä edustaa Suomea sekä tyylikkäänä että niin, että tunnistamme toisemme huomaamattomasti.
Alle 30-vuotiaat kuljettavat tavaransa Marimekon kangaskassissa. Se on tullut kaupan päälle, kun äiti on hankkinut käsilaukun.

12. Savun haju tuntuu kodikkaalta
Se tarkoittaa, että sauna on lämpiämässä, ruokaa paistumassa ja takka sytytetty.
13. Viikonloppuna lähdemme ulos
Ennen viikonloppuisin siivottiin, ja ulkona kaikuivat mattojen tamppauksen äänet. Nyt lähdemme luontoon reippailemaan tai ulos puuhastelemaan ja tunnemme syvää syyllisyyttä, jos emme tee niin.
14. Letut, rakkauden kieli
Kaikki tykkäävät letuista! Niiden paistaminen ilmaisee rakastamista ilman, että sitä täytyy ääneen sanoa.
15. Ulkovaatteet ovat järkisijoitus
Jokainen ymmärtää, että tuulta, vettä ja pakkasta pitävät tekniset asut ovat välttämättömyys, eivät kerskailua. Jos planetaarinen vaatekaappi eli maapallon kannalta kestävä vaatevalikoima syntyy 85 vaatteesta, niistä suomalaisilla on ulkoiluvaatteita luultavasti 85 prosenttia.
16. Kaikki haluavat mökille
Kesä ilman mökkireissua on kuin suomalainen maisema ilman järveä ja koivuja – tai kokonainen talvi ilman lunta. Vuoden 2024 lopulla Suomessa oli mökkejä kaikkiaan 495 000, ja ellei omaa mökkiä löydy, sellainen on monen haaveena.
17. +20° on suomalaisen helle
Noin +20 celsiusastetta on suomalaisen mielestä riittävän lämmin, suorastaan helle. Enemmän on liikaa, ja sitä on syytä heti voivotella. Suomalaiset pärjäävät parhaiten +14 asteessa, ja tämä fakta on selvitetty Oulun yliopistossa.
18. Hiihtäminen = kansalaistaito
Hiihto ei ole enää pakkopullaa ja riittää, että osaat sen tarvittaessa. Hyvinä pakkastalvina hiihdämme mieluiten jäällä.
19. Haaveilemme toimivasta eteisestä
Unelmien eteisessä on tarpeeksi säilytystilaa, jotta tavarat eivät loju näkyvillä. Se on valoisa, sopivan tilava ja sen lattialla lojuu matto, jossa kurajäljet eivät erotu. Täydellinen eteinen on helppo siivota, ja siellä olisi valvova tekoäly, joka komentaisi perheenjäseniä laittamaan tavarat paikoilleen.
20. Kaikki tietävät, mikä on välikausitakki
Sen lisäksi tarvitaan tietysti kesä- ja talvitakit kaikille perheenjäsenille, joten ei ihme, että eteisen säilytystilat ovat usein mielessä.
21. Jokainen omistaa Fiskarsin sakset
...sekä Hackmanin aterimet, kuten Savoniat, jotka hankimme eliniäksi. Aterimia ei vaihdella trendien mukaan.

22. Vain me osaamme saunoa oikein
Hyvän illanvieton tunnistaa näistä sanoista: Laitetaanko sauna? Suomalaisessa saunassa ei tarvita värivaloja, taustamusiikkia tai tuoksukynttilöitä, sillä löylyn lämpö itsessään riittää. Saunan hämärässä nautimme hiljaisuudesta – ja käymme tärkeimmät keskustelut.
23. ...ja todennäköisesti myös jonottaa
Jono uuden kaupan avajaisiin tai presidentin virka-asunnon avoimiin oviin muodostetaan yhdeksi selkeäksi linjaksi, ei epämääräiseksi läjäksi. Jokainen pitää siedettävän välimatkan seuraavaan eikä tunge niskaan hönkimään. Ei etuilua, rynnimistä tai muutakaan sekoilua. Ei ole kovin vaikeaa!
24. Harrastamme edullisilla kursseilla
Suomen 174 kansalaisopistossa on yli 52 000 kurssia, joissa suomalainen tekee keramiikkaa, opettelee ranskalaista leivontaa ja meksikolaista keittiötä, harjoittelee digitaitoja, oppii tekemään Youtube-videoita ja puhumaan ranskaa, laulaa ja tanssii, oppii tähtitieteestä, historiasta, kukkiensidonnasta, puutarhanhoidosta ja arkeologiasta ja käy tietysti jumpassa ja joogassa.
25. Linjastoruokailu on meille tehty
Tunnetaan myös nimellä lounasbuffet. Saa ottaa itse juuri sen verran kuin haluaa syödä, kuten meille on lapsena opetettu. Valmiiksi tehdyssä annoksessa on aina se uhka, että jää nälkä tai ei saa rahalle tarpeeksi vastinetta.
Suomalainen rakastaa itsepalvelua, ja se näkyy irtokarkkihyllyllä, sushibuffetissa, kahviloissa. Ei meidän takia tarvitse vaivautua palvelemaan! Viemme itse likaiset astiat tarjottimella rullakkoon.
26. Rakastamme ämpäreitä
Siinäpä monikäyttöinen kapistus! Ämpärissä voi tehdä simaa, sitä tarvitaan auton ja mattojen pesussa, siihen voi kerätä marjoja ja sieniä ja se toimii vaikka lahjakorina, jonka voi täyttää ja viedä tuliaisiksi. Sitä paitsi ämpäreitä valmistetaan Suomessa, yli kaksi miljoonaa kappaletta vuosittain.
27. ...ja vielä enemmän kahvia!
Aamukahvit, iltakahvit, saunakahvit, välikahvit. Kotona, kyläillessä, metsäretkellä ja huoltoasemalla. Vaikka sanomme, ettei meitä varten tarvitse keittää, juomme aina mielellämme seuraksi!
28. Hiljaisuus on ilomme
Sillä vierastamme äänekkyyttä, sehän on epäkunnioittavaa toisten rauhallista tilaa kohtaan. Vaikka emme jatkuvasti rupattelekaan, meillä on kaikki hyvin.