Löytyykö keittiöstäsi Moccamaster ja paketti Juhla Mokkaa? Ne ovat suomalaisen kahvihetken kulmakivet. Olemme suurta kahvikansaa, ja perinteisen kupposen lisäksi innostavat kahvicocktailit, kofeiiniton, kylmä tai tummapaahtoinen kahvi.
Synttärikahvit, vaalikahvit, kirkkokahvit, mitalikahvit, valmistujaiskahvit. Aamukahvit, kahvitauon paikka. Tuletko kahville? Koko kansaa yhdistävä kahvikulttuuri on iso osa suomalaista arkea ja juhlaa.
Suomalaiset juovat kahvia henkeä kohden enemmän kuin missään muualla maailmassa. Kahvi on kulttuurista perimäämme, jota ei välttämättä tule edes ajatelleeksi, sanoo kahviasiantuntija ja barista Jarno Peräkylä.
”Monissa perinteisissä, eri elämänvaiheisiin liittyvissä juhlissa, kuten ristiäisissä, nimiäisissä, rippijuhlissa, häissä tai hautajaisissa saattaisi tuntua jopa omituiselta, jos kahvia ei olisi tarjolla”, hän toteaa.
Suomalaiset juovat keskimäärin 3,2 kupillista kahvia päivässä. Eniten kahvia juovat yli 65-vuotiaat. Heistä 95 prosenttia kahvittelee joka päivä.Lähteet: Paulig brand tracking, 2023, Coffee consumption study 2024, Nepa
Kahviperinne tuli Suomeen 1700-luvulla, kun turkulaiset porvarit kuljettivat ensimmäiset kahvit kaupunkiin. Aluksi kahvi oli aatelisten herkkua, mutta levisi sittemmin pappiloihin ja kaupunkiporvareiden keskuuteen.
”Ennen vanhaan esimerkiksi kasteita järjestettiin jumalanpalvelusten yhteydessä ja kirkkokahvit tarjottiin koko seurakuntaväelle. Näin kahvikulttuuri sai uudenlaisia, yhteisöllisiä muotoja ja levisi myös rahvaan pariin”, Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä kertoo.
Yhä edelleen kahvi tuo ihmisiä yhteen, koska sen äärelle on helppo kokoontua.
”Kahvi on neutraali ja kaikkien hyväksymä nautintojuoma, joka toimii sosiaalisena sidoksena ja vahvistaa yhteisöllisyyttä kaikissa tilanteissa. Kahvin nauttiminen ei erottele sosiaali- ja yhteiskuntaluokkia, vaan se koetaan koko kansaa yhdistävänä juomana”, Heikkilä jatkaa.
”Ja jos halutaan ajatella, että suomalaisille small talk ja sosiaalisuus eivät ole niin ominaisia, niin meille sopii sellainen instituutio kuin päiväkahvit, jossa kokoonnutaan kahvin ääreen ja ollaan yhdessä ilman sen kummempaa agendaa”, Peräkylä pohtii.
Suomalaiset kuluttavat vuodessa lähes yhdeksän kiloa kahvia per henkilö.Lähde: Hot Drinks: Euromonitor from trade sources/national statistics, 2023
Vahvojen perinteiden suomalainen kahvikulttuuri kuitenkin moninaistuu koko ajan. Se näkyy Pauligin kahvikouluttajan Laura Kietäväisen mukaan niin, että ihmiset ovat innostuneet kokeilemaan erilaisia kahveja.
”Valikoimat ovat monipuolistuneet niin marketeissa kuin kahviloissakin. Jo ihan huoltoasemiltakin saa usein vähintään paria erilaista suodatinkahvia”, Kietäväinen sanoo.
Enemmistö suomalaisista, noin 70 prosenttia, suosii vaaleapaahtoisia kahveja. Kiinnostus tummapaahtoisiin vaihtoehtoihin on kasvanut tasaisesti viime vuosina.
”Juhla Mokka on edelleen Suomen suosituin kahvi, mutta valikoima on monipuolistunut kovasti. Kaupan kahvihyllyillä on tarjolla paljon erilaisia laatuja, alkuperiä ja paahtoasteita monilta eri paahtimoilta. Keski- ja tummapaahtoisten kahvien markkinaosuus on noin kolmannes”, Laura Kietäväinen kertoo.
”Vaaleapaahtoinen kahvi on Suomessa suosittua, koska vesi on meillä hyvää ja siihen saa uutettua hyvänmakuista kahvia. Keski- ja Etelä-Euroopassa veden laatu on sellainen, että tummapaahtoiset kahvit toimivat paremmin.”Laura Kietäväinen
Kun kahvittelija innostuu kokeilemaan jotain uutta, on ensimmäinen valinta usein juuri tummapaahto, jonka maut ovat vahvoja ja runsaita. Mutta kun ihminen sukeltaa yhä syvemmälle kahvin maailmaan, vastaan tulee jälleen vaaleapaahtoinen suodatinkahvi.
”Arvokkaimmat ja hienoimmat kahvit ovat vaaleapaahtoisia. Vaaleaksi paahtaminen saa kahvin omat maut ja nyanssit parhaiten esiin”, Jarno Peräkylä kuvailee.
Kahvi....
...herättää aamulla (ja pitää hereillä iltapäivällä)
...rytmittää päivää
...on sosiaalista liimaa työpaikan kahvitauolla
...toimii rauhoittavana eleenä ja sovinnon merkkinä vaikeissa tilanteissa
...symboloi ystävällisyyttä
...luo arvokkaan ja lämpimän ilmapiirin.
Kotona kahvit keitetään yleisimmin suodatinkeittimellä, ja Moccamasterin suosio on vahva, Jarno Peräkylä toteaa.
Vuonna 2023 Taloustutkimuksen tekemässä Brändien arvostus -tutkimuksessa Moccamaster oli Suomen 20. arvostetuin brändi.
”Kahvinkeitin saattaa olla jopa ensimmäinen asia, jonka omilleen muuttava nuori hankkii”, Peräkylä sanoo.
Toisaalta jos laskutilaa keittiössä on vähän ja kahvinjuojia vain yksi tai kaksi, saatetaan kahvinkeittimen sijaan hankkia mutteri- tai pressopannu.
”Papujen myynti on alkanut myös nousta hiljalleen, eli joko pavut jauhetaan kodeissa ja keitetään suodatinkahvia, tai kotoa löytyy espressokone”, Laura Kietäväinen sanoo.
Erikoiskahvikulttuuri on Suomessa vahva, Jarno Peräkylä toteaa. Siinä missä arkikahvi on ruoka-aines muiden joukossa, erikoiskahvikulttuurissa kahvin voi nähdä samanlaisena tuotteena kuin viinin.
”Kahviharrastajille alkuperällä, lajikkeella ja valmistustavalla on merkitystä. Esimerkiksi brasilialainen ja kenialainen kahvi ovat hyvin erimakuisia keskenään”, Peräkylä sanoo.
Kahviharrastajat haluavat kokea elämyksiä kahvin ympärillä.
”Harrastus voi olla esimerkiksi sitä, että valmistat kahvin pieteetillä ja otat hetken pois arjesta tai sitä, että testailet eri paahtimoiden pieniä erikoiseriä ja yrität saada aikaan parhaan mahdollisen uuton”, Peräkylä kertoo.
Kahvittelijan ilmastoteot
Ilmastokriisi uhkaa kahvisatoja ympäri maailmaa. Vältä siis kahvihävikkiä: keitä vain tarvittava määrä.
Lajittele kahvinpurut biojätteeseen.
Katkaise keittimestä virta, kun kahvi on tippunut.
Valitse vastuullisesti tuotettu kahvi.
Lähde: Martat
Laitetaanko sokeria?
Hyvä kahvi maistuu itsessään makealta eikä tarvitse tasapainottamista, sanoo Jarno Peräkylä.
Baristana työskennellessään hän kehottaa usein asiakasta maistamaan kahvia ennen sokerin lisäämistä.
”Kun kahvin uuttamiseen on panostettu ja raaka-aine on hyvä, niin kahvi ei ole lainkaan kitkerää tai hapanta. Monet asiakkaat toteavat maistettuaan, etteivät laitakaan sokeria tai maitoa.”
Sokerin käytössä kahvissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosina.
”Sokerin käyttö on melko vähäistä. Se liittynee makutottumuksiin ja kahvin laatuun. Kun yhä useammin saadaan hyvän makuista kahvia, ei makeutusta tarvita. Osa ihmisistä haluaa vältellä sokeria. Jos kahviin haluaa ekstramakua, sokerittomat makusiirapit ovat yksi vaihtoehto”, Kietäväinen toteaa.
Ja pappi sai taas kahvia juodakseen
Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä on toiselta ammatiltaan pappi, joten perhejuhlien kahvipöydät ovat hänelle tuttuja.
Hän muistaa lämmöllä esimerkiksi kahvihetkiä, joissa tarjoilut ovat olleet perheen lasten tai lastenlasten tekemiä.
”Näissä hetkissä on läsnä suuri ylpeys ja ilo siitä, että koko perhe osallistuu”, Heikkilä toteaa.
Hautaan siunaamisen jälkeisissä muistojuhlissa kahvittelu on arvokasta.
”Surukahvit antavat tilaa kaipuun ja tuskan tunteille, joille ei siinä hetkessä löydy sanoja. Riittää, kun juo kahvia ja on osallisena suruväen kollektiivisessa tunteessa ja vainajan muisteluissa.”
Kastejuhla henkii riemua ja syntymän iloa.
”Kahvipöydässä näkee usein mitä hienoimpia leipomuksia ja koristeluja. Sekä muistojuhlissa että kastetilaisuuksissa voi aistia syvää välittämistä ja rakkautta.”
Avioliittoon vihkimisessä on suuren juhlan tuntua. Kahvipöydän rakentamiseen on saattanut osallistua molempien vihittävien puolisoiden perhettä.
”Hääjuhlassa on usein hilpein tunnelma, ja kahvit kyllä nautitaan hienon hääkakun kera, mutta nopeasti siirrytään sitten muihin nautintoaineisiin tai veteen”, Heikkilä kertoo.
”Kofeiinittoman kahvin suosio on nousussa. Ihmiset haluavat keskittyä unen laatuun ja palautumiseen. Kofeiinittomien kahvien laatu on parantunut, mikä lisää suosiota.”Laura Kietäväinen
Kylmä kahvi kaun... ei vaan hemmottelee!
Kylmä kahvi on iso trendi varsinkin nuorten keskuudessa, kertoo Laura Kietäväinen. Kulutus on ympärivuotista, vaikka nouseekin kesäisin.
Kylmäuutetun kahvin lisäksi kahvicocktailit ja -mocktailit sekä valmiit kahvijuomat ovat suosittuja.
”Itsensä hemmottelu kahvilla on nousussa, ja usein juuri kylmät kahvit mielletään hemmottelujuomiksi – varsinkin, jos mukana on makusiirappia ja kermavaahtoa”, Kietäväinen sanoo.
Näin teet cold brew -kahvin
Kylmäuutettu kahvi eli cold brew valmistetaan uuttamalla kahvia vähintään 12 tuntia kylmässä vedessä. Lopputuloksena on pehmeä, matalahappoinen ja luontaisen makea kahvi, jossa on reilusti kofeiinia.
1. Mittaa kannuun 120 g keski- tai tummapaahtoista kahvia.
2. Lisää litra kylmää vettä, sekoita ja peitä kannella tai kelmulla.
3. Laita kahvi kylmään uuttumaan 12–16 tunniksi.
4. Suodata kahvi suodatinpaperin avulla.
5. Nauti sellaisenaan tai jäiden kanssa. Jos tahdot, sekoita joukkoon maitoa, kaurajuomaa tai makusiirappia.
Kahvivisan vastaukset:
1. Kolmas nainen: Tästä asti aikaa. 2. Arttu Wiskari: Kahvimaito. 3. Antti Tuisku: Kahvia ja pullaa.
