Kauriit eli tuttavallisesti peurat kiristävät monen kotipuutarhurin hermoja – siroille sorkkaeläimille kun maistuvat monet puutarhakasvit turhankin hyvin.
Kesällä kauriseläimet syövät heinää ja ruohokasveja, marjoja, sieniä, jäkälää ja sammalia. Talvisin niille maistuvat varvut, etenkin mustikka, sekä lehtipuiden silmut ja katajat. Ne eivät pysty kaivamaan sorkillaan paksua nietosta, ja silloin ne verottavat myös esimerkiksi mäntytaimikoita.
Runsailla kaurisseuduilla puutarhakasvien verotus voi tuntua kohtuuttomalta. Kasvivalinnoilla voit pienentää vahinkoja, sillä kaikki lajit eivät onneksi maistu näille siroille hirvieläimille. Listasimme kasvit, jotka eivät kauriille yleensä maistu. Poimi vinkit omaan puutarhaasi!
Kauris vai peura?
Valkohäntäkauris, aiemmalta nimeltään valkohäntäpeura, elää pääosin etelärannikolla, Lounais-Suomessa sekä Hämeessä. Huomattavasti pienempi metsäkauris on levinnyt Etelä-Lappiin saakka, ja sitä pidetään kaurislajistomme todellisena kulinaristina. Kolmas meillä puutarhoissa tavattava laji on täpläkauris, joka tunnetaan myös kuusipeurana. Sen voi tosin tavata vain muutamassa paikassa Etelä- ja Lounais-Suomessa.
Nämä perennat eivät maistu kauriille
Sormustinkukka
Myrkyllisyytensä ja ehkä myös tuoksunsa ansiosta kauriit jättävät sormustinkukat, kuten kuvassa olevan keltasormustinkukan (Digitalis grandiflora) rauhaan. Istuta 80-senttiseksi kasvava perenna suojaiseen ja lämpimään kasvupaikkaan, kevyeen ja hiekkapitoiseen maahan. Kukkii heinä-elokuussa. Keltasormustinkukka leviää jonkin verran siementämällä, mutta vähemmän kuin tutumpi rohtosormustinkukka.
Kurjenmiekka
Myöskään kurjenmiekat eivät ole kauriiden mieleen myrkyllisyytensä ja kenties tuoksunsa takia. Esimerkiksi kuvan tarhakurjenmiekka ’Hiisi’ (Iris Germanica -ryhmä) on kestävä ja tyylikäs lajike suurine, kirjavine kukkineen. Istuta kuohkeaan ja kalkkipitoiseen multaan, märässä paikassa laji ei menesty. Koska paksu, vaakasuora juurakko pyrkii nousemaan ylös maasta, huolehdi että sen päällä on aina parisen senttiä multaa. Jaa taimet, kun kasvusto alkaa harveta keskeltä.
Mirrinminttu
Mirrinminttu (Nepeta x faassenii) kukkii keväästä syyshalloihin asti. Se sietää hyvin kuivuutta, mutta on arka talvimärkyydelle. Kukat ovat sinivioletteja, joskus myös valkoisia. Mausteinen aromi houkuttelee perhosia ja muita hyönteisiä. Kukinta jatkuu jopa koko kesän, kun leikkaat kesällä kuihtuneet kukkavanat. Suojaa kasvustot talvisin lumettomilla paikoilla.
Nukkapähkämö
Nukkapähkämön (Stachys byzantina ’Silver Carpet’) paksut, pehmeät ja harmaan karvan peittämät lehdet muistuttavat lampaankorvia. Pienillä, aniliininpunaisilla kukilla ei ole paljon koristearvoa, ja voitkin leikata ne kokonaan pois, jolloin matalat varret lehtineen kasvavat tanakoiksi. Istuta läpäisevään ja niukkaravinteiseen hiekkamultaan. Nukkapähkämö on hyvin arka talvimärkyydelle. Jaa taimet, kun kasvusto alkaa harventua keskeltä.
Puut ja pensaat, joita kauriit karttavat
Kääpiöserbiankuusi
Kääpiöserbiankuusi (Picea omorika ’Nana’) kasvaa miltei yhtä leveäksi kuin korkeaksikin. Se on hyvin hidaskasvuinen ja tuuhea havukasvi, jolla on pienet neulaset. Lajike on vaatimaton kasvualustan suhteen. Se ei kärsi kevätahavasta, joten taimia ei tarvitse suojata auringolta kevättalvella. Viihtyy auringosta puolivarjoon ja menestyy vyöhykkeillä I–IV.
Kiiltotuhkapensas
Kiiltotuhkapensaan (Cotone aster lucidus) kiiltävät lehdet saavat aurinkoisella paikalla hehkuvan punaisen ruskan! Pensas kasvaa noin 1,5–2-metriseksi. Kasvi viihtyy auringosta puolivarjoon vyöhykkeillä I–V.
Kiiminginangervo
Kiiminginangervo (Spiraea chamaedryfolia ’Martti’) on runsaskukkainen ja talvenkestävä lehtipensas. Se tekee juurivesoja ja menestyy monenlaisilla kasvupaikoilla auringosta puolivarjoon, vyöhykkeillä I–VII.
Syreeni
Syreenit, kuten kuvan puistosyreeni (Syringa x henryi) ’Tammelan Kaunotar’, eivät ole kauriiden mieleen. Tammelan kaunotar on kestävä ja runsaskukkainen lajike. Tuoksuvat pystyt kukinnot ovat suuria ja valkoisia, nuput aavistuksen punertavia. Pitkäikäinen lajike on Suomessa nimettyä taimistokantaa. Lajike viihtyy auringosta puolivarjoon vyöhykkeillä I–VII (VIII). Se kukkii kesä-heinäkuussa.
Myös näitä kasveja kauriit karttavat:
- Kauriit jättävät koivut ja kuuset yleensä rauhaan.
- Koristepensaista esimerkiksi alppiruusut ovat myrkyllisiä, ja ehkäpä siksi kauriit karttavat niitä.
- Piikikkäät pensaat, kuten happomarjat ja orapihlajat saavat olla rauhassa.
- Voimakkaasti tuoksuvat kasvit näyttävän karkottavan kauriita. Istuta ryytimaalle valkosipulia, persiljaa ja timjamia. Koristeelliset yrtit sopivat perennaryhmiinkin!
- Kauriit kavahtavat myös esimerkiksi ryytimäisesti tuoksahtavia kärsämöitä, illakkoa ja marunoita.
- Sipulikukista narsissit karkoittavat paitsi kauriita, myös myyriä.
