Viherpiha

Marunan kasvatus

Mainos
Hopeamaruna, aaprottimaruna, ohotanmaruna ja hiekkamaruna ovat perennoja, joiden koristeelliset hopeanhohtoiset lehdet tuovat upeaa vaihtelua perennapenkkiin.
Teksti Jari Särkkä
Kuvat Jari Särkkä, A-lehtien kuvatoimitus

Marunat kuuluvat asterikasvien sukuun. Suomessa perennoina käytettävät marunat eivät yleensä ehdi kukkia, mutta toisaalta kukinnalla ei ole merkittävää koristearvoa. Päähuomion vievät näyttävät, useimmilla lajeilla hopeiset lehdet.

Pitkään viljellyn aaprottimarunan (Artemisia abrotanum) pensasmainen kasvutapa ja hienot, tillimäiset lehdet tekevät siitä erityisen koristeellisen. Olen kuullut lajia kutsuttavan myös saksankatajaksi. Puutarhoissa on käytetty pitkään myös hopeamarunaa (A. ludoviciana), jonka nimi viittaa lehdistön väritykseen. Molemmat lajit ovat hyvin kestäviä. 

Ohotanmaruna (Artemisia schmidtiana) on melko suosittu perenna kivikkoistutuksissa ja perennaryhmien reunuskasvina. Valitettavan usein olen kuullut, ettei laji ole menestynyt istutuksissa. Useimmiten lienee syynä vääränlainen kasvupaikka – laji ei siedä märkyyttä ja voimakas, typpipitoinen lannoitus myös heikentänee sen talvenkestävyyttä.

Lehdistöltään hyvin näyttävä hiekkamaruna (Artemisia stelleriana) menestyy parhaiten kivikkoistutuksissa, joissa kasvualustassa on hiekkaa ja soraa sekä maanpinta kalteva.

Pitsimaruna (Artemisia filifolia) on melko uusi viljelykasvi maassamme. Sillä on ilmava kasvutapa, joten sen viereen kannattaa jättää tilaa tai istuttaa siihen aivan matalakasvuisia perennoja. Pitsimaruna ei ehdi kukkia oloissamme, ja korkeuskin jää noin puoleen siitä, mihin laji yltää alkuperäisillä kasvupaikoillaan Pohjois-Amerikan eteläosissa.

Hopealehtiset marunat sopivat parhaiten tummalehtisten perennojen seuraan. Ohotan- ja hiekkamarunan vieruskasveiksi sopivat esimerkiksi vihreälehtiset maksaruohot, matalakasvuiset kääpiökurjenmiekat sekä erilaiset kellokukat ja tädykkeet.

Näin onnistut marunan kasvatuksessa

Kasvupaikka

Marunat tarvitsevat aurinkoisen kasvupaikan ja vettä läpäisevän maan, jonka tulee sisältää runsaasti hiekkaa ja soraa. Hiekka- ja ohotanmaruna eivät pidä talvimärkyydestä, joten niiden kasvupaikan on pysyttävä kuivana. Neutraali maa näyttää sopivan marunoille parhaiten.

Hoito

Kaikki tässä jutussa mainitut marunat ovat helppohoitoisia. Ne eivät leviä liikaa eivätkä yleensä ehdi Suomessa tuottaa itävää siementä. Syksyllä lakastuvien varsien ja lehtien siivoaminen kannattaa jättää kevääseen, jolloin kuolleet varret voi leikata pois. Aaprottimaruna lähtee kasvamaan puutuneista varsista, joten älä leikkaa sitä maata myöten. Vältä runsaasti typpeä sisältävää lannoitusta.

Lisäys

Marunoita on helppo lisätä pistokkaista, jotka juurtuvat melko hyvin. Hopeamarunaa on helpoin lisätä jakamalla. Hiekkamarunaa lisätään siemenistä.

Kestävyys ja menestyminen

Jutun lajien talvenkestävyys on hyvä, lukuun ottamatta hiekkamarunaa, joka joskus kärsii talvista – erityisesti talvimärkyydestä. Ohotanmaruna ja pitsimaruna menestyvät hyvin, kunhan kasvupaikka on kunnossa. Hopea- ja aaprottimaruna ovat erityisen kestäviä.

kuva

Ohotanmaruna

Valovaatimus: aurinko

Korkeus: 30 cm

Kukintakuukausi: 7–9

kuva

Pitsimaruna

Valovaatimus: aurinko

Korkeus: 60 cm

Kukintakuukausi: ei ehdi kukkia

kuva

Hiekkamaruna

Valovaatimus: aurinko

Korkeus: 20 cm

Kukintakuukausi: 9–10

Lue lisää:

Istutussuunnitelma: kuivan paikan perennat

Kivikkokasvit aurinkoiseen rinteeseen

Suunnittele helppo piha paahteeseen

Julkaistu: 29.9.2016
Katso myös nämä