Rakennettu 1920- vai 2000-luvulla? Nämä omakotitalot ovat uusia, vaikkei sitä heti uskoisi

1. Punamullalla maalattu perinnetalo

Maria Westermarck-Wasström ja Jocke Wasströmin sukutilan mailla sijaitseva koti sulautuu maisemaan niin luontevasti, että sitä on vaikea uskoa 2000-luvulla rakennetuksi. Lue talon koskettava tarina täältä.

Maria halusi olohuoneeseen kirjastomaisen tunnelman. ”Pintamateriaalit tuovat mieleen vuosisadanvaihteen, mutta huonekaluissa on talonpoikaistyyliä, 1950-lukua ja modernia teollisuustyyliä”, Maria kertoo.

Maria ja Jocke ovat sisustaneet taloa sukutilan varastoista ja kirpputoreilta löytyneillä kalusteilla. Olohuoneen kaakeliuuni on aikoinaan lämmittänyt lahtelaista taloa. Pari löysi sen Billnäsin Rakennusapteekin varaosapankista.

2. Sielultaan satavuotias puutalo

Mia ja Hans Ahlskogin kaunis talo suunniteltiin valokuvan pohjalta, joka on otettu samalla tilalla sata vuotta sitten. ”Olimme aina unelmoineet vanhasta talosta ja halusimme, että uusi talo sopisi ympäristöön ja näyttäisi satavuotiaalta”, Mia kertoo perheen kodista jutussamme.

Lufolkin tila on rakennettu vuonna 2009. Se sijaitsee Lepplaxissa Pohjanmaalla. Rakennuksessa on viisi huonetta, keittiö ja vintti, yhteensä 200 neliötä.

Kahdeksankulmainen kuisti soveltuu mainiosti iltapäivän kahvihetkiin. Ikkunalasit ovat vanhaa puhallettua lasia, joten niiden pinta on elävä.

”Harva ammattilainen suostuu ensin poramaan reiät nauloille ja naulaamaan ne sitten yksitellen paikoilleen. Tai asentamaan lattiaa, jonka jokainen lankku on eripaksuinen. Paras vaihtoehto oli siis tehdä työt itse”, Mia kertoo.

3. Kuin 1920-luvun kartano

Amanda ja Kim Rejströmin hurmasi Kirkkonummella sijaitseva rakennus, joka näyttää tv-sarjan vanhalta kartanolta mutta on rakennettu 2000-luvun alussa. Pari kypsytteli ajatusta talon ostosta tovin ja päätyi lopulta tekemään kaupat. Pian sen jälkeen he saivat muitakin suuria uutisia. Lue pariskunnan upean kodin tarina täältä.

Ensimmäiset maininnat Träskby Gårdista löytyvät 1500-luvulta. Vanha rakennus oli aikoinaan samassa paikassa kuin uusi, joka on rakennettu 1920-luvun tyyliin. Edellinen omistaja oli saattanut talon valmiiksi, joten Amandan ja Kimin ei ollut pakko uusia mitään. Muutamia uudistuksia Rejströmit silti halusivat: taloon lisättiin väriä ja luonnonmateriaaleja.

”Minusta kauneus piilee juuri siinä, että esine on nähnyt elämää. Työnikin liittyy kestävän kehityksen edistämiseen. Ei pidä ostaa uutta, jos voi hyödyntää vanhaa”, Amanda kertoo ajatuksistaan kodin sisustukseen liittyen.

4. Tuulahdus menneestä Saimaan rannalla

Heidi Kaljusta viehättää iäkkäiden talojen muotokieli ja materiaalit. Ei siis ihme, että kun hän ja puoliso Jani Kaljunen rakensivat oman talon, se on modernin sijaan kuin satavuotias. Talon rakentamisessa käytettiin esimerkiksi vanhoja hirsiä. ”Kun etsii vanhoja rakennusmateriaaleja, aikaa tulee varata runsaasti. Täytyy olla valmis tarttumaan nopeallakin aikataululla eteen tuleviin tilaisuuksiin”, Heidi sanoo. Lue täältä koko juttu Saimaan rannalla sijaitsevasta kodista.

Kaljusten omakotitalo Lappeenrannassa on rakennettu vuonna 2012. Neliöitä on 180. Talo rakennettiin mäen päälle kauniin järvinäkymän ja rauhallisen sijainnin takia.

Heidi pitää vanhojen talojen tuparatkaisuista ja halusi kotiinsa siksi avoimen olohuone-keittiön.

5. Persoonallisesti perinteinen pakettitalo

Ulli Toivainen tiesi jo ensikertaa ovensuussa seisoessaan, että Sipoossa sijaitseva pakettitalo on juuri hänen ja hänen miehensä Vesa Toivaisen näköinen. ”Talo näyttää vanhalta pappilalta vaikka onkin 2000-luvun alussa rakennettu pakettitalo. En viihdy modernissa miljöössä”, Ulli kertoo. Kurkkaa tästä riehakkaasti sisustettuun taloon, jonka tahdin määräävät neljä suloista nelijalkaista.

Ullin ja Vesan ”pappila” on sisutettu rohkeasti värejä säästelemättä. ”Minulle värit antavat iloa ja energiaa. Myös huumori saa näkyä. Pihallamme on 'mökötystuoli', jossa voi istua, jos harmittaa”, Ulli kertoo.

Ullin ja Vesan kodissa koirat ovat tervetulleita kaikkiin tiloihin.

6. Klassista maaseudun tunnelmaa

”Tavoitteena oli, että taloon sisään astuessa aistii heti avoimen mutta lämpimän tunnelman”. Marie ja Andreas Envik halusivat rakentaa uuden mutta vanhaan tyyliä huokuvan talon. Lue Raippaluodon maalaismaisemissa sijaitsevan kodin tarina.

”Piirsimme talon itse, mutta mukana oli arkkitehti, joka antoi paljon hyviä vinkkejä toimivista ratkaisuista”, Marie ja Andreas kertovat.

Parin keittiön kaapit on tilattu paikalliselta keittiökalustevalmistajalta. Yläkaappeja ei tarvita, koska keittiön keskellä olevassa saarekkeessa on riittävästi säilytystilaa.

7. Lavastajan kerroksellinen maalaistalo

Kun lavastaja Johanna Ahlskog ei löytänyt sopivaa perinnetaloa markkinoilta, hän päätti rakentaa miehensä Patrik Strandbergin kanssa sellaisen itse. Kurkkaa tästä hurmaavaan kotiin, jonka kalusteista suuri osa on itse tuunattuja.

Talo valmistui vuonna 2013. ”Minulla oli selkeä kuva, millaisen talon tontti tarvitsee. Moderni ei olisi käynyt. Kun kuulen kehuja, miten kauniisti olemme remontoineet vanhan saaristolaistalon, myhäilen tyytyväisenä”, Johanna paljastaa.

Perheen kylpyhuoneen tassuammeesta voi ihastella merimaisemaa. Pimeällä Raippaluodon silta siintää valaistuna helminauhana horisontissa.