Siirsin pelargonit syksyllä pihalta verannalle. Pakkasten tullessa unohdin laittaa verannan lämpöpatterin päälle, ja pelargonien lehdet jäätyivät. Multa oli edelleen pehmeää. Onko kasveista ensi kesän kukkijoiksi, ja kuinka niitä pitäisi hoitaa?
Etelä-Afrikasta kotoisin oleva pelargoni ei valitettavasti kestä pakkasta, joten pahoin pelkään, että kasvisi eivät enää toivu. Ilman lehtivihreää juuristo ei pysy hengissä, eikä näin siis pysty jatkamaan kasvua.
Jos pelargoni olisi perenna, lehtien jäätyminen ei haittaisi. Perennojen maanpäälliset osat kuolevat talveksi, mutta maanpinnan lähellä olevat silmut talvehtivat ja lähtevät keväällä uudelleen kasvuun. Pelargonilla tällaisia silmuja ei ole.
Pelargonit talvetetaan viiden–kahdeksan asteen lämmössä ja valoisassa paikassa. Niitä kastellaan tarpeen mukaan, ja pintamulta saa kuivua kastelujen välissä. Maaliskuussa pelargonit istutetaan uudelleen hieman isompaan ruukkuun ja leikataan pienemmiksi.
Suomen olosuhteisiin sopeutuneet kasvit tunnistavat syksyllä päivän lyhenemisen ja ilman viilenemisen, toisin kuin etelämpää kotoisin olevat kasvit. Kasvit valmistautuvat talveen tuleentumalla eli karaistumalla. Samalla niiden solukalvojen rasvat muuttuvat siten, että ne kestävät pakkasta paremmin.
Arkojen kasvien pakkasvauriot johtuvat yleensä kahdesta syystä, solujen jäätymisestä sekä pakkaskuivumisesta. Kasvien solut jäätyvät helposti, koska niiden sisään ei ole kehittynyt sokereita. Jääkiteet tuhoavat solukalvoja, jolloin solut kuolevat. Joskus vaurioita tulee vain viimeiseen vuosikasvuun, joskus taas koko kasvi paleltuu. Pakkasen aiheuttama kuivuminen on kohtalokasta aroille, erityisesti ainavihannille kasveille. Kun juuret eivät saa vettä jäätyneestä maasta, niiden rakenteet eivät kestä tarpeeksi veden haihtumista ja kasvit kuivuvat.
Kuva: Petri Räty
