
Näätäkujan rakennusprojekti etenee! Yksikerroksissa Villa Luosossa on nyt sekä portaat että varaus hissille
Piia Hammaren-Luoso ja Mikko Luoso rakentavat uutta omakotitaloa Helsingin Länsi-Herttoniemessä alueelle, jonka asemakaava on tiukasti suojeltu. Näätäkujalla -juttusarjan 9. osassa asennetaan portaat.
Villa Luoson portaikko nousee neljässä osassa: Kellarista ensin puoli kerrosta välitasanteelle, sen jälkeen toiset puoli kerrosta alakertaan. Ja samanmoinen kierros uudestaan alakerrasta ullakolle.
Tuntuu tosin vähän hassulta käyttää nimityksiä kellari, alakerta ja ullakko, kun talossa on aivan selvästi kolme kerrosta.
Mutta Länsi-Herttoniemen pientaloalueen talot ovat virallisesti yksikerroksisia. Kellari on kellari, vaikka lähes jokaisen rintamamiestalon alimpaan kerrokseen on rakennettu asuintiloja alkuperäisten puolilämpimien varastojen tilalle.
Ullakoille on lupa rakentaa asuintiloja, tämä on asemakaavassa erikseen mainittu. Nimellisesti tilat säilyvät ullakkoina.
Piia Hammaren-Luoson ja Mikko Luoson uusi rintamamiestalo Helsingin Länsi-Herttoniemessä valmistuu jämptisti mutta kiireettömästi. Portaikkokin toimitetaan kahtena rupeamana: rungot ja askelmat asennettiin ensin, lasikaiteita joudutaan odottamaan pari kuukautta.
– Olisi tietysti ollut parempi asentaa ne yhtä aikaa, mutta haluttiin tehdä ullakolle meneminen vähän helpommaksi sisätöitä varten, Mikko selittää.


Tähän asti ullakkokerrokseen on menty ulkokautta, rakennustelineitä pitkin. Etenkin talvella piti astella todella varovasti.
Portaikko tilattiin pirkkalalaiselta Gradolta, kun porrasprofiilia oli ensin käyty arvioimassa yhtiön näyttelyhuoneistossa Helsingin Haagassa. Mukana oli mallikappale kellariin tulevista lattialaatoista. Porrasaskelmien väri valittiin laattoihin sointuvaksi. Tammi oli sopivin.
Kun porraskuilu oli muuten valmis, asentaja kävi mittaamassa paikat laserilla.
– Kehui, että seinät ovat harvinaisen suorat, Mikko sanoo.
Usein rakentamisen pienet epätarkkuudet tekevät portaikkojen asentamisen työläämmäksi. Villa Luoson mittatarkkuus on peräisin talon vakaasta kennoharkkorungosta.
Kiertävä portaikko ei ole nykyään kovin yleinen. Asentaja kertoi Mikolle, että nämä olivat toiset kiertävät portaat hänen kohtuullisen pitkän uransa aikana.
Tuossa harvinaisessakin joukossa nämä ovat erikoinen rakennelma. Lähes kaikissa kiertävissä portaikoissa nousut ovat kompaktisti lähes kiinni toisissaan. Villa Luoson portaiden keskelle piti jättää tila tulevalle hissille.


Piia ja Mikko ovat jopa sporttisuuteen saakka hyväkuntoisia ihmisiä. Eivät he juuri nyt hissiä tarvitse. Mutta Villa Luoso on suunniteltu pitkän ajan kodiksi. Kun aika kuluu, meidän kaikkien askel alkaa painaa ja portaiden kipuaminen käy ensin hankalaksi, sitten mahdottomaksi. Hissitalossa on vanhanakin helppo asua.
Niinpä Villa Luosossa on ”hissivaraus”. Se tarkoittaa rakenteiden ja tilankäytön suunnittelua tiettyä hissityyppiä ajatellen. Kun hissin hankkimisen aika tulee, portaiden keskellä on valmis hissikuilu, joka ei edellytä purku- tai vahvistustöitä ennen asentamista.
Hissi mahdollistaa asumisen senkin jälkeen, kun jalka ei enää nouse rappusiin.
Portaikko asennettiin kahdessa puolen työpäivän pituisessa rupeamassa. Kaikki kiinnityspaikat oli piirretty paikoilleen rakennesuunnittelussa. Koolaukset ovat sisäseiniä kannattelevien rankojen väleissä.
Kahdeksanmillisestä teräksestä laserilla leikatut runkopalkit pultattiin omille paikoilleen, ja niiden väliin asennettiin tammiaskelmat yksi kerrallaan. Askelmiin on jyrsitty liukuesteurat, ja valmis portaikko viimeistellään valoilla, kun jokaisen askelman alalaitaan asennetaan ledi.
Ruuvit, pultit ja muut kiinnikkeet jäävät näkymättömiin peitelevyjen alle, kun lasikaiteet aikanaan asennetaan. Kaiteet ovat luonnollisesti sekä karkaistua että laminoitua turvalasia. Rakenne on yksinkertainen ja elegantti.
Tarkasti suunnitellussa kokonaisuudessa on yksi paikka, portaiden alle jäävä matala tila kellarissa, jolle Piia ja Mikko eivät mielestään ole keksineet järkevää käyttöä.
Turha huoli, sillä on selvää, että talossa vierailevat lapset omivat paikan maagiseksi piiloluolakseen.
Näätäkujan projekti
Talo: Vuonna 2019 alkanut omakotitalon rakennusprojekti Helsingin Herttoniemessä, 660 m² kaupungin vuokratontilla.
Koko: 115 m², avokeittiö, olohuone, työhuone, kaksi makuuhuonetta, kaksi wc:tä, sauna, pesuhuone, pukuhuone, kodinhoitohuone ja autotalli. Talossa on hissivaraus.